Hei!

Muillekin listalaisille tiedoksi, että Risto tarjoutui lauantaina kokeilemaan 
OOo:n ohjeiden kääntämistä, ja on tosiaankin päässyt oikein hyvään alkuun. 
Jostain syystä tämä postilista näytti "syöneen" hänen liitetiedostonsa, 
samoin aikaisemmin lähetetyn viestin kokonaan. Outo juttu, toivottavasti tämä 
ei ole oire jostain laajemmasta ongelmasta projektin postipalvelimella.

Risto laittoi tuon kääntämänsä tiedoston minulle henkilökohtaiseen 
osoitteeseeni. Tiedosto on suhteellisen pitkä ja minulla tällä hetkellä hyvin 
vähän aikaa, joten en sitä tarkemmin lukenut läpi. Mutta pikaisesti 
vilkaistuna se oli melkoisen hyvä suomennos ensimmäiseksi yritykseksi, niin 
hyvä, että laitoin sen sellaisenaan versionhallintaan:
http://openoffice-fi.svn.sourceforge.net/viewvc/openoffice-fi/trunk/po/helpcontent2/source/text/swriter.po

Korjaukset voivat tulla perässä. Yhden kirjoitusvirheen ja toisen 
mahdollisesti korjausta vaativan jutun sieltä näin, laitan niistä tietoa 
Ristolle luultavasti huomenna samalla kun käyn tuon tiedoston tarkemmin läpi. 
Jos Risto jaksaa jatkaa tätä hienoa työtä, meidän on järjestettävä hänelle 
tarvittavat oikeudet tuonne versionhallintaan ja ohjeita sen käyttöön, jotta 
hän pystyy tekemään käännöksiä vapaasti omaan tahtiinsa.

On Tuesday 15 April 2008, Risto J. wrote:
> Joitakin luulottelemiani tavoitteita ja periaatteita:
>
> 1) Koulumaailmaan läpipääsyn kynnyksenä tuskin voi olla hinta, mutta se,
> ettei ohjeet ole kokonaan suomeksi voi käydä vähintään tekosyystä.
>
> 2) Suomenkielisyys menee etusijalle, vaikka joku "olio" kuulostaakin
> vähän "ääliöltä".

Sanan "object" suomennoksena käy aika usein myös "kohde", riippuu toki 
tilanteesta. Kannattaa kuitenkin katsoa, että jos käyttöliittymässä 
puhutaan "objektista" (kuten yleensä OOo:n suomennoksessa on tehty), niin 
silloin ohjeessa joutuu väistämättä käyttämään samaa termiä. Tai tietysti 
käyttöliittymän suomennoksen voi (ja se kannattaa) vaihtaa, jos nykyinen on 
huono. Joka tapauksessa "objekti" on neutraali termi, johon ei liity suurta 
väärinymmärryksen vaaraa, vaikkei se muuten ehkä hyvää suomea olekaan.

> 3) Uusien termien käyttöönotto ennen kilpailijoita voi toimia myös
> esimerkkinä eturintamassa olosta. Niinpä "palkki" käy "Barista" minusta
> erinomaisesti.

Sana "palkki" onkin jo OOo:n käyttöliittymässä käytössä, eli ihan hyvä 
valinta.

> 4) Konservatiivisuus on merkittävä juttu vähintään noiden ohjetiedoston
> otsikoiden osalta, että ne vastaavat täysin valikkojen tekstejä. (Jos
> tässä olisi joku automaatti, niin vielä parempi).

Automaattia ei taida olla, valitettavasti. Mutta noissa po-editoreissa on 
kyllä erilaisia haku- ja tietokantatoimintoja, joista on suurta apua, kun 
haluaa selvittää, millä eri tavoilla jokin sana tai merkkijono on 
käyttöliittymässä suomennettu. Mutta tätä varten pitäisi ensin saada sinulle 
kopioi koko nykyisestä suomennoksesta, eikä sitä ole mukavaa tuon 
versionhallinnan www-liittymän kautta hakea tiedosto kerrallaan (tämän 
taisitkin jo huomata). Selvittelen loppuviikon aikana tähän parempia 
vaihtoehtoja.

> 5) Vähän rumaltahan se näyttää, mutta jätin sulkeisiin joitain
> englantilaisia vastineita. Kaunis ajatus oli, että kun/jos Ohje-toiminto
> on aluksi sekakielinen, niistä olisi jotain apua suunnistuksessa.

Mielestäni näin voi tarpeen vaatiessa tehdä ainakin näin aluksi. Toisaalta 
suomenkielistä ohjetta ei kai teknisesti ole mahdollista käyttää 
englanninkielisen käyttöliittymän kanssa, joten sekakielisyydestä ei 
välttämättä pidemmän päälle ole enää apua. Mutta jos se alkuvaiheessa tuntuu 
kääntämisen kannalta helpommalta, niin ei se minusta haittaakaan.

> 6) Iskulause: "Käyttäjien kääntämä ihmisten luettavaksi" ei sovi
> ainakaan eräisiin kilpailijoihin kovin hyvin.

Totta.

Minulle suoraan lähettämässäsi viestissä kysyit termien käytöstä. 
Tekijänoikeusongelmia niihin ei liity, koska yksittäiset sanat tai ilmaisut 
eivät ole tekijänoikeuden suojaa nauttivia teoksia. Eli mistä tahansa voi sen 
puolesta ottaa termejä käyttöön. Ehkä ensisijaisuusjärjestyksessä näin 
(ensisijaisesta viimeiseen oljenkorteen, tämä järjestys on oma mielipiteeni 
josta voi olla eri mieltäkin):

- OpenOffice.orgin olemassa olevat suomennokset. Pitää tosin huomioida, että 
merkitys on sama. Esimerkiksi "notes" kääntyy joko "muistiinpanot" 
tai "huomautukset" tilanteesta riippuen. Termejä voi toki ajan myötä korvata 
paremmilla, mutta käyttäjien tottumukset ja painetun ohjemateriaalin määrä 
aiheuttavat sen, että nämä muutokset voivat olla aika tuskallisia jos niitä 
tekee suuremmassa mittakaavassa. Ohjeita kirjoitettaessa tämä 
luonnollisestikin on tärkein termilähde.
- Lokalisointi.orgin sanakirja (http://www.lokalisointi.org/sanakirja/), jota 
myös lokalisointi.orgin Wikissä (http://wiki.lokalisointi.org/wiki/Etusivu) 
on täydennetty. Sitä voi halutessaan täydentää lisää, kun noudattaa siellä 
käytössä olevaa äänestysprotokollaa.
- Mikäli jokin OpenOffice.orgin englanninkielinen käyttöliittymätermi on 
kopioitu MS Officen vastaavasta termistä, niin kannattaa usein käyttää 
suomennoksessakin vastaavaa suomenkielisen Officen termiä. Aina ei 
välttämättä näin, jos Officen suomennos on huono, tai jos Officea ei ole 
käytettävissä eli ei pysty asiaa tarkistamaan. Microsoftin ohjesivuilta voi 
myös etsiskellä suomenkielisen Officen termejä, jos itse ohjelmaa ei satu 
omistamaan (minä esimerkiksi teen juuri näin).
- Termitalkoot yms. yleiset, modernit tietotekniset sanastot.
- Atk-sanakirjat (joihin kannattaa jo suhtautua suurella varauksella, ne 
sisältävät joskus hyvinkin mielikuvituksellisia suomennoksia, joita kukaan ei 
oikeasti käytä).
- Keksitään tai valitaan termi omasta päästä, jos muuta ei löydy.

Harri

---------------------------------------------------------------------
To unsubscribe, e-mail: [EMAIL PROTECTED]
For additional commands, e-mail: [EMAIL PROTECTED]

Reply via email to