Moi mittaajat; Kyllä se IQ 25 MHz:llä ilman refererenssejä ryömii (ainakin mulla): n. 1,5-2 Hz muutaman tunnin aikana. Lämpötilat olleet aika vakiot ja kone käynnissä pari pv... Testasin nyt Espoossa; n 15 km lähettimestä (taso on n. -50 dB S-vuen näyttämänä). Samaa kun testasin 1341 aamupäivällä (BBC) oli "ryömintää" vain alle 0,5 Hz. Siitä lukien IQ-analyysillä silmämäärin (4 Milj FFT, 10 Hz SPAN) pääsee kyllä n. 0,1...0,2 Hz tarkkuuteen. SpecLab on tietysti hyvä ja sillähän pääsee tarkkaan mittaukseen. Mutta kuten todettu 1 Hz riittää; pääasia näissä mw-asemien analyyseissä on mahdoll. uusien asemien löytäminen ja/tai tunnistusapu.
73,TK >>> Pentti Savolainen 30.11.11 17:20 PM >>> Hei Ei tarvi kunnon mittavermeitä.... Itse käytän Spectrum Lab softaa, eli visuaalisesti viritellen pääsee n. 1 Hz tarkkuuteen, allekin. Riippuu tietysti kuunneltavasta viritystaajuudesta. Itse kuuntelin Otaniemeä. 73 Pena 30.11.2011 16:13, Pentti Stenman kirjoitti: > Oma IC-R75:ni näyttää n. 20 Hz liian suurta taajuutta. Onkohan virheen > säätäminen pienemmäksi mahdollista ilman kunnon mittalaitteita? > Tuollainen R75:lle tyypillinen ryömiminen ei kyllä minua haittaa > hökäyksen pökäystä. > > 73 PS > > ti, 2011-11-29 kello 16:37 +0200, Ilkka Martikainen kirjoitti: >> Hei. OK, tuo 1 Hz:kin riittää useimmiten ... >> Itse olen yrittänyt saada tuota IC-R75-laitetta vähän stabiilimmaksi - >> digimodeillahan tämä on tärkeää ja pitäisi olla lyhytaikaisena alle 5-10 >> Hz. >> Tuo Icomin "lämpöuunikide" CR282 (30 MHz) ei tähän kunnolla riitä, koska >> siinä ei ole termostaattia, vain pelkkä lämmitysvastus - pitänee siis >> rakentaa. On muuten kovin vaikeaa saada kideoskillaattorin taajuus esim. >> plus/miinus 20 Hz:n sisään "oikeasta" (30 MHz). Kun avaat kannen ja >> säädät ... ja laitat kannen kiinni ... taajuus onkin jo muuttunut. 30 >> MHz uunikide kun ei ole kunnolla lämpöeristetty ja vastaanottimen >> sisällä lämpötila nousee n. 50-60 asteeseen ... ja taajuus muuttuu tämän >> myötä. Referenssinä käytän MIKES 25 MHz lähetystä, tulee tänne >> pinta-aaltona eli on suhteellisen stabiili. >> Ks. oheinen juttu ... kuva 75:n stabiilisuudesta lopussa ... >> http://210.155.219.234/R75E.htm >> Kunnon referenssi lämpötilaohjatun kideoskillaattorin muodossa voisi >> Perseuksessakin olla hyvä ... toki tuo IJL menee tässä ehkä jo vähän >> äärimmäisyyksiin ... "atomikelloineen" ... HI! >> 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M. >> >> -----Alkuperäinen viesti----- >> Lähettäjä: [email protected] >> [mailto:[email protected]] Puolesta Tarmo Kontro >> Lähetetty: 29. marraskuuta 2011 15:48 >> Vastaanottaja: [email protected] >> Aihe: Re: [DX] Taajuustarkkuus >> >> Tervehdys! >> Hyvä huomio, Ilkka! >> Tosiaan tuossa artikkelissa oli sikäli virhe, että "radio näyttää >> /resoluutio on jopa milliherzi-tasoa". >> Ilman referenssiä se ei tietenkään ole "oikea" taajuus. Päästään vain n. >> 1 Hz tarkkuuteen. >> Sitäpaitsi asemien taajuudet ryömivät vähän (joskus paljon), Doppler >> vaikuttaa jne. >> Tyytykäämme siis Herzin tarkkuuteen - tämä on mahdollista ihan >> perus-SDR-kalustolla, >> kunhan on kalibrointi kunnossa ja/tai referenssi-asema, johon verrataan. >> >> 73,TK >> >>>>> "Ilkka Martikainen" 29.11.11 14:44 PM>>> >> Tarmo Kontro esitti viime Radiomaailman SDR-katsauksessa NetSDR:n >> taajuustarkkuudeksi milliHertsi-tasoa. Miten tämä on sitten mahdollista >> käytännössä toteuttaa? Toki ohjelman FFT-analyysi laskee taajuuden tällä >> tarkkuudella ... mutta onko taajuus todella oikea - ja mikä on saadun >> "tarkan" taajuuden virhemarginaali? >> Taajuuden mittaushan perustuu aina siihen, että taajuutta verrataan >> johonkin standarditaajuuteen. Tarkkuus ei voi olla tämän tarkkuutta >> suurempi. PC:ssä FFT:n vertailutaajuus on tavanomaisesti sen ns. >> kellotaajuuden taajuus - joka ei siis ole prosessorin taajuus. Esim. >> SNTP-protokollaa ja Dimension 4 -ohjelmaa käyttäen saamme ko. kellon >> suhteellisen tarkkaan aikaan, ohjelman korjaukset tarkimmillaan ovat >> 0,001 s. tasoa. Mutta korjausten välillä taajuus vaeltelee suhteellisen >> vapaasti ... >> On myös muistettava, että AM-lähetteen kantoaallossa on aina mukana >> jonkin verran oskillaattorin kohinaa ... joten kantoaallon kaistaleveys >> ei välttämättä ole milliHertsi-tasoa. Ionosfäärin kerrosten nopeiden >> muutosten vuoksi kantoaallossa voi myös olla taajuusmodulaatiota ... >> joka leventää kaistaa. Tämän takia esim. WWV ei sovi meillä >> taajuusstandardiksi. >> Mitatahan aina voi ... niin yleismittarillakin ... mutta todella vain >> spekseissä esitetyllä tarkkuudella. >> 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M. > > ___________________________________________________________________________________ > Tilaa WRTH 2011 nyt: > http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 > ----------------------------------------------------------------- > DX mailing list > [email protected] > http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx > _______________________________________________ > > THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed > and/or modified under the conditions set down in the Design Science License > published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html > > ___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list [email protected] http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html ___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list [email protected] http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
