Ilkka on täysin oikeassa tuossa eri sekottajien vaikutuksessa annettuun IP3
arvoon.
Tämä tekee tietysti omalla tavallaan vaikeaksi vertailun perinteisissä
vastaanottimissa koska ensinnäkin kuten Ilkka mainitsi vaikuttaa roofing
filtterin leveys. Monissa perinteisissä "Yleiskäyttöön" tehdyissä
vastaanottimissa on roofing filtteri turhan leveä. Se johtuu mm. siitä,
että vastaanottimella on haluttu mahdollistaa hyvin leveä AM tai Narrow-FM
kuuntelu. Jälkikäteenhän on nähäihin varsinkin amatööripuolella vaihdettu
kapeampia usein kolmansien osapuolien toimittamia
roofing-filttereitä. Lisäksi toiset valmistajat todella panostavat tämän
roofing-filtterin laatuun erityisesti, toiset taas eivät.
Toisekseen arvoon (ja siihen mitä sitten vaikuttavat ekan sekottajan
jälkeiset asteet) vaikuttaa AGC: toteutus. Siinä voi olla erilaisia tapoja
ja sopivasti toimiessaan se voi "lievittää" huonommalla signaalinkestolla
toteutettujen myöhempien sekoitus - ja vahvistinasteiden vaikutusta
suorituskykyyn. Tässä on selkeästi eri vastaanottimissa eroja
toteutuksissa. Monissa ns. kovan luokan laitteissa on aikoinaan käytetty
kaikissa sekottajissa ja niiden välisissä vahvistusasteissa kytkentöjä
joiden signaalikesto on korkeata luokkaa. Sitten taas suurimmassa osassa
muita vastaanottimia on vain tuo ensimmäinen sekottaja, mahdollisesti sitä
edeltävä RF-vahvistin (sekään ei aina varsinkin jos on poiskytkettävä) ja
vahvistinaste ekalle filtterille tehty suurta signaalia sietäväksi ja
kaikki muut joihin sitten AGC vaikuttaa on tehty heikommin.
SDR-vastaanottimien ja perinteisten vertailu ei tosiaan ole aivan
yksiselitteistä. Pitäisi joskus "ottaa aikaa" vähän enemmän ja perehtyä
aiheeseen mittalaitteiden kera ja tutkia mitä siitä saa irti.
73,s IJL
At 21:56 26.11.2012, you wrote:
Tässä vähän asiaa tuosta Ilpon 3.-kohdasta. On huomattava erottaa Input
Intercept Point (IIP3) ja Output Intercept Point (OIP3)!
Kun tätä IP3-arvoa mitataan suuremmalla taajuuserolla, esim. 20 kHz,
mittaustuloksiin tulee pääsääntöisesti vain 1.-sekoittajan arvoja. Koska ns.
roofing-filter on esim. Icomin vanhemmissa laitteissa jotain 15 kHz/-6 dB
luokkaa, pienellä taajuuserolla (esim. 5 kHz) tulevat mukaan myös muiden
sekoittajien tulokset. Jos taajuusero on 3 kHz, menee kumpikin mittasignaali
esim. R75:llä kolmannelle sekoittajalle saakka (AM-mode). Ja 3.-sekoittaja
MC1496D ei todella ole signaalinkestoltaan mitään huippuluokkaa.
Koska SDR-vastaanottimien perussysteemi on erilainen, IP3-arvo ei
välttämättä ole täysin vertailukelpoinen analogisten vastaanottimien arvojen
kanssa. SDR-vastaanottimen signaalinkesto ei siis aina ole niin hyvä kuin
pelkkä IP3-arvo antaisi ymmärtää. Esim. Perseus alkaa leikkaamaan signaalia
(clippaamaan) suhteellisen helposti - jota analoginen laite ei tee - vaikka
sen IP3-arvo on kyllä kohtuullinen. NetSDR kestää huomattavasti enemmän
signaalia - ero tässä todennäköisesti 14 bittisyys (Perseus) vs.
16-bittisyys (NetSDR). SDR-laitteen kohina on myös "erilaista" ja
laajakaistaisempaa/häiritsevämpää ... ja kapeat suotimet "soivat" (ringing)
todella pahasti. Mutta tässäkin kehitys menee eteenpäin ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta Ilpo J Leppänen
Lähetetty: 26. marraskuuta 2012 17:36
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: [DX] Radiovastaanottimen tekniset arvot
Esittäisin muutaman vähän eriävänkin näkemyksen uusimmassa RM:ssä olleeseen
artikkeliin.
1. Ei kuulu radioasioihin, mutta putkivahvistimia käyttävät kitaristit
(hyvin laaja skaala eri genreistä rokista iskelmään, varmaan 80% kaikista
tunnettujen muusikkojen vahvistimista ovat tänä päivänä putkilaitteita
joissa voi olla toki transistoroituja osia tai hyvin moderneja
mallinnusasteita) johtuen nimenomaan siitä, että soundikokonaisuus muodostuu
vahvistimesta ja soittimesta.
Putkivahvistin nimenomaan myös vääristääkin ääntä mikä on tarkoituskin ja
särön luonne - mikä on oleellinen osa soundia - on erilainen kuin
puolijohdelaitteessa. Käytetään myös usein edelleen putkitasasuuntaajaa (tai
sen korvaavaa vastuskytkentää) vahvistimen anodijännitteessä koska sekin
vaikuttaa ääneen kun jännite notkahtaa eri tavoin kuin tekisi
puolijohdetasasuuntaaja.
2. Muotokerroin on paljas luku esim. 1.5 ja muotosuhde on suhdeluku esim.
1:1.5 - perinjuurin vanhanaikaisena käytän aina tuota muotosuhdetta
vaikkakin muotokerroin ajaa saman asian ja on lyhyempi kirjoittaa.
Perinteisessä vastaanottimessa pitää muistaa, että koko ketju vaikuttaa myös
selektiivisyyteen vaikka käytettäisiin todella hyviä esim 1 : 1.2 suotimia
niin harvemmin se on koko radion muotosuhde. Sama pitää huomioida koko
laiteketjussa. Eli voidaan minkä tahansa vastaanotintyypin hyvä
selektiivisyys pilata huonolla etuvahvistimella jonka aiheuttamia
sekoitustuloksia ei mikään radio voi korjata.
3. On erittäin hyvä mitata dynamiikkaa myös kapeammalla taajuusvällillä kuin
20 kHz. Eli tuo 5 kHz on hyvä. Sitten kun radioita verrataan pitää myös
saada kaikista nuo vertailukelpoiset arvot. Olen kokeellisesti tehnyt
joitain vuosia sitten testejä myös useilla voimakkailla signaaleilla (4-6
eri taajuuksilla lähialueella) koska se vastaa paremmin todellista
kuuntelutilannetta vaikka saadaan toki täysin riittävät tulokset vertailua
varten kahdellakin.
Dynaamisen alueen arvot ovat artikkelissa ok. , mutta IP3:n arvoja en oikein
käsitä. Olen tähän asti pitänyt itsestään selvänä kunnon radion IP3 arvojen
olevan 0 dBm:n positiivisella puolella. Tähän ei useimmissa
vastaanottimissa vaikuta dramaattisesti edes mittaussignaalien taajuusero (
20 tai 5 kHz). Joissain ei lainkaan ja useimmiten kuintenkin vain 2 - 6 dBm.
Tästä näkee joitain amatöörilaitteiden arvoja:
http://www.elecraft.com/K2_perf.htm
4. Vastaanottimen stabiilisuus. Tässä valmistajat syyllistyvät hyvin usein
antamaan kovin vajavaisia tietoja kuten pelkkä taajuuden ryömintä
hertseissä. Missä ajassa? Millä lämpötila-alueella? Jne voi kysyä...
Yleisesti voi sanoa, että sinä aikana kun liikennevastaanottimia on
valmistettu eli reilut 80 vuotta ei olla päästy yksinkertaiseen standardiin
eri arvoista ja vaikka aika lähellä joskus ollaankin niin mittaamatta ei
valmistajilta saa kaikilta osin vertailukelpoista listaa ominaisuuksista.
73,s IJL
____________________________________________________________________________
_______
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
