Hei, T�m� on paljon mielenkiintoisempi aihe...
Vaikka mik� tahansa n�ist� teorioista on toki mahdollista, idej� tai mit��n testikuvia on turha odotella. Korkeintaan pystyy piirt�m��n spektriviivan n�yt�lle, ja ainoastaan tehd� hyvi� arvailuja ja todistaa kuun sijainnista, aseman taajuudesta/offsetista ja doplersiirtym�st�, mik� asema on kyseess�. Onko FM-asemilla edes k�yt�ss� offsetia, mill� asemat voisi erotella toisistaan? Periaatteessahan kuusta heijastunut signaali voi olla kaikkien samalla taajuudella l�hett�vien asemien signaalien summa plus kaikki muut l�hialueen (< 1000km) asemien s�r�nneet signaalit yhdess�? Kun tuollaisista pienist� signaaleista puhutaan, montaa taajuutta ei taida Suomesta edes l�yty�, joilla ei paikallisia signaaleja jo olisi? Tosin doplersiirtym� hajoittaa nuo signaalit joka puolelle keskitaajuutta kuun siirtym�suunnasta riippuen. Silti... esim. USA:ssa on samalla taajuudella yleens� satoja asemia ja ilman eritelt�v�� offsetia nuo kaikki signaalit voi kuun kautta helpostikin summautua yhdeksi (ja teoriassa n�in tietysti on). UHF:lt� siis mielest�ni kannattaa aloittaa ja edet� siit� eteenp�in jos tulokset on hyvi�. 73! Risto Jorma Mantyla wrote: >Mielest�ni t�ss� asiassa kannattaisi edet� kokeillen ja tutkien >aikaisempia saavutuksia. Radioamat��rit ovat workkineet Kuu- >Qsoja 144 mHz alueella jopa alle 1 kW teholla, mutta voimakkailla >suunta-antenneilla ja cw/ssb-modella. >Sattumanvarainen antennien suuntaaminen Kuuhun ei varmasti tuota >tuloksia. >Ehk� ensin kannattaisi kokeilla riitt��k� vastaanottimen herkkyys >UHF-tv-asemien vastaanottoon. Ne ovat nimitt�in todenn�k�isimpi� >asemia Kuun kautta. Yhdysvalloissa isoimmat UHF-tv-asemat l�hett�v�t >jopa 4000-5000 kW teholla, Euroopassakin tuollaisia 500 kW-2000 kW >asemia on paljon. Esimerkiksi Taivalkosken ja Lapuan tv-asemat, >joita on vastaanotettu Australiassa, ovat 600 ja 1000 kW. Kun >t�llaisen myllyn antenni osoittaa kohti Kuuta, teho on riitt�v� >heijastuakseen takaisin Maahan. >Perusongelma dx-puolella on se, ett� vain vastaanottop��n >antennin voi suunnata Kuuhun. Radio- ja tv-asemien l�hetysantenneja >ei suunnata Kuuhun, elleiv�t ne satunnaisesti osoita Kuun suuntaan. >T�m� voi kuitenkin tapahtua Kuun nousun ja laskun aikaan, jolloin >Kuu on noin 5 asteen korkeudella horisontista l�hetinantennista >katsottuna. Edellytyksen� on viel� se, ett� Kuun suunnassa ei ole >vuoristoja eik� korkeita rakennuksia tms. Kuun nousun ja laskun aikaan >voi avautua noin puolen tunnin ikkuna, jolloin Kuuhun suuntautuva teho >on riitt�v�. >Suomea ajatellen pit�isin todenn�k�isimp�n� Yhdysvaltain ja Kanadan >it�rannikon UHF-tv-asemia. New Yorkissa, Atlantassa, Floridassa ja >Bostonissa on useita 4000-5000 kW UHF-tv-asemia, joiden kanavia voi hakea >FCC:n nettisivuilta. N�m� asemat on todenn�k�isesti sijoitettu kaupunkien >l�nsipuolelle, jolloin it��n Atlantin suuntaan Kuun nousun aikaan >voi suuntautua riitt�v� s�teilyteho. >Summittainen yritt�minen on turhaa, mutta Kuun nousu- ja laskuaikoja >voi laskea. Netiss� on tarjolla useita ilmais- ja demo-ohjelmia, jotka >laskevat Kuun nousu- ja laskuaikoja koordinaattien perusteella, ks. esim. > >http://www.stargazing.net/astropc/ >http://www.skymap.com/ > >Tiedot Kuun perigeumista ja apogeumista puolestaan l�ytyv�t esim. >Ursan vuosikirjasta T�hdet 2005. >N�ill� tiedoilla voi laskea milloin Kuu nousee Atlantin suunnassa >Bostonissa tai New Yorkissa. T�ll�in Kuu on Suomessa jo melko korkealla, >joten antennin suuntaaminen sinne on helppoa. >Ent� sitten radioasemat 87,5 - 108 mHz? >Ehk�, tai sitten ei. Teoriassa kyll� mahdollista, mutta esteet >taitavat olla vuoren korkuisia. Ensimm�inen ongelma on l�hetysteho. >FM-asemien tehot ovat maksimissaankin vain 1/10 UHF-tv-asemien >tehoista. Toisaalta Yhdysvaltain ja Kanadan it�rannikolta l�ytyy >useita 100 kW asemia, ja Yhdysvalloissa on muutama asema, jotka >l�hett�v�t jopa yli 200 kW teholla, esim. WOOD-FM MI 105,7 MHz >265 kW ja WOMC-FM MI 104,3 MHz 190 kW. Irlannissa ja Iranissa on >useita 190-400 kW FM-asemia. >Toisen ongelman muodostaa vastaanottop��n antenni. Todd Emslie on >vastaanottanut UHF-tv-asemia Kuun kautta 75-elementtisell� UHF- >yagilla, mutta kuka rakentaa 75-elementtisen FM-yagin? Rakennus- >vaiheessa naapurit saattavat jo kysell� onko mielenterveydellisi� >ongelmia 8-) >K�yt�nn�ss� ainoa menetelm� taitaa olla useiden yagien kerrostaminen, >2-4 yagia voisivat jo tuottaa melkoisen herkkyyden. >Toisaalta vaihtoehto olisi rakentaa helix-antenneja ja kerrostaa niit�. >Googlesta l�ytyy hakusanalla helix vaikka kuinka paljon rakennusohjeita. >Luulen, ett� t�m� taitaa olla t�m�n kev��n rakenteluprojektini. >T�t� antenniahan voi k�ytt�� sitten my�s tavallisessa FM- >kuuntelussa, jos EME ei tahdo onnistua. > >JM > > > > > >On Wed, 2 Mar 2005 [EMAIL PROTECTED] wrote: > > > >>Pienen� jatkona ansiokkaalle EME-artikkelille Radiomaailmassa 2/2005. >> >>Kaikkihan on mahdollista (ja haluan olla v��r�ss�) mutta mutta... >> >>Alkuun voi todeta ett� itsell�ni on tentatiivinen havainto moonbouncesta >>UHF:ll�, 60 Hz pahasti rapautunut tv-signaali. Silloisella antennirykelm�ll� >>vahvistusta oli noin 19 dB yli dipolin ja heti per�ss� oli pienikohinainen >>esiviritett�v� mastovahvistin. >> >>Ne Mutat: >>(1) doppler-siirtym�, joka repii signaalia todella pahasti. Eli signaali >>todenn�k�isesti muistuttaa hyvin huonolaatuista auroraa >>(2) signaalinvoimakkuudet on niin heikkoja ett� pit�� olla t�ysin puhdas >>taajuus (kell�s on sellaisia varastossa?) >>(3) UHF:ll� l�hettiminen tehot on megawattiluokkaa, FM:ll� vain kymmeni� >>kiloja >>(4) Josta seuraa ett� vastaanottop��ss� antennin pit�� olla aikamoinen, 20+ >>dBt� pit�isi saada puserrettua yli puoliaaltodipolin. (eli nelj� stakattua, >>tarkkaan tietylle taajuudelle mitoitettua long (6+ metri�) jagia nyt ainakin. >>Ja yhden taajuuden vahvistin per��n). >> >>Tuolla voi laskeskella sopivia suuntauksia: >>http://www.gm4jjj.co.uk/MoonSked/moonsked.htm >> >>Tuosta saa hyv�n el�m�nharrastuksen >>(helpommin ne jenkit tulee Es:ll� :-) >> >>73 de JTK >> >>___________________________________________________________________________________ >>Tsekkaa HCDX:n uusi www sivu: http://www.hard-core-dx.com/ >>----------------------------------------------------------------- >>DX mailing list >>[email protected] >>http://dallas.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx >>_______________________________________________ >> >>THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed >>and/or modified under the conditions set down in the Design Science License >>published by Michael Stutz at http://dsl.org/copyleft/dsl.txt >> >> >> > > >___________________________________________________________________________________ >Tsekkaa HCDX:n uusi www sivu: http://www.hard-core-dx.com/ >----------------------------------------------------------------- >DX mailing list >[email protected] >http://dallas.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx >_______________________________________________ > >THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed >and/or modified under the conditions set down in the Design Science License >published by Michael Stutz at http://dsl.org/copyleft/dsl.txt > > ___________________________________________________________________________________ Tsekkaa HCDX:n uusi www sivu: http://www.hard-core-dx.com/ ----------------------------------------------------------------- DX mailing list [email protected] http://dallas.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://dsl.org/copyleft/dsl.txt
