http://www.diccons.com/mlt/maatper.htm
1. Itsen�iset valtiot. YK:n j�senyys on t�ll�in v�himm�isvaatimus. Poikkeuksena on Sveitsi, joka ei ole YK:n j�sen. - Sveitsi on tainnut liitty� YKn j�seneksi 10. syyskuuta 2002 http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/europe/1852541.stm http://www.un.org/Overview/unmember.html Mielenkiintoista t�ss� on se, ett� Liechtenstein on liittynyt YK:iin jo ennen Sveitsi�, vaikka yleens� Liechtenstein ulkomaanedustuksen k�yt�nn�ss� hoitaa muualla Sveitsi. Liechtenstein liittyi 18. syyskuuta 1990. - YKn j�senyys tai mink��n muunkaan organisaation j�senyys ei ole edellytyksen� sille, ett� valtio on itsen�inen. Itsen�iset valtiot solmivat kansainv�lisi� valtiosopimuksia, my�s YKn j�senyyksi� siksi, ett� ovat itsen�isiksi tunnustettuja valtiokokonaisuuksia. Alue ei voi tulla itsen�iseksi pelk�ll� YKn j�senhakemuksella eik� YK-j�senyydell� (Valko-Ven�j�n sosialistinen neuvostotasavalta ja Ukrainan sosialisti- nen neuvostotasavalta). - On ollut my�s aika, jolloin Suomikaan ei ollut YKn j�sen johtuen siit�, ett� se oli ollut akselivaltojen puolella toista maailmansotaa eik� j�senyys Suomelle ja monelle muulle maalle ollut silloin viel� mahdollinen. Neuvostoliiton aikana YK:n j�seni� olivat my�s Ukraina ja Valko-Ven�j�, mutta j�senyydest� huolimatta niit� ei katsottu itsen�isiksi maiksi. - Ilmeisesti YK-j�senyydest� k�sin ei pit�isi p��tell� maan itsen�isyytt�. Virallisen listan Suomen tasavallan itsen�isiksi tunnustamista valtioista voisi saada esimerkiksi ulkoasiainministeri�st�. Poikkeus oli aikanaan my�s Kiina, joka oli pitk��n YK:n ulkopuolella Taiwanin pit�ess� Kiinan paikkaa. - Kiinan tasavalta on ollut olemassa nykyisess� muodossaan keisarikunnan lopusta 1. tammikuuta 1912 alkaen ja on edelleen Taiwanilla. Todenn�k�i- sesti Kiinan keisarikunta ei lakannut laillisesti niin kuin Ven�j�n keisarikunta, ett� suvereeni olisi luovuttanut valtansa tasavaltalaiselle v�liaikaishallitukselle. Kiinan tasavalta on YKn perustajaj�sen. - Kiinan kansantasavallan taas Mao Zedong julisti perustetuksi taivaallisen rauhan aukiolla 1. lokakuuta 1949. Se lienee edelleen kapinahallituksena, mutta toisaalta virallisesti tunnustettuna valtiona edelleen sotatilassa Kiinan tasavallan kanssa. http://www.gio.gov.tw/taiwan-website/5-gp/yearbook/P033.htm#2 http://weekly.china-forum.org/CCF95/ccf9556-1.html - Mik�li asiaa tarkastellaan sek� Kiinan tasavallan ett� Kiinan kansantasavallan n�k�kulmasta, voi olla ett� on olemassa kaksi itsen�ist� Kiinaa, mutta koska kumpikin maista on sit� mielt�, ett� on olemassa vain yksi Kiina, mit� kumpikin katsoo edustavansa on mahdollista, ett� Kiinan tasavalta on menett�nyt tunnustuksensa 1971, kun taas Kiinan kansantasavalta on saanut sen samalla. Suomen, joka ei koskaan tunnustanut Viron liittymist� Neuvostoliittoon, ei tarvinnut Ruotsin tapaan tunnustaa Viron tasavalta II:a, vaan Suomelle riitti, ett� se ilmoitti edellisen, Viron tasavalta I:n tunnustuksen riitt�v�n diplomaattisuhteiden solmimiselle. - Mik�li Kiinaa tarkastellaan kokonaisuutena Keskuksen valtakunnasta ja kolmen dynastian pituudelta niin kiinalaisuuteen saattaa kuulua bruttolukuna my�s korealaiset, japanilaiset, vietnamilaiset, mongolit niin siin�, miss� tiibettil�isetkin. N�in eiv�t tietenk��n ajattele Kiina keisariakin vastaan taistelleet asianomaiset. - Valtiolle asetettavat vaatimukset ovat pysyv� v�est�, m��ritelty alue, hallitus ja kyky kansainv�listen suhteiden solmimiseen. N�in valtiota on yritetty m��ritell� Amerikoissa Montevideon konventiolla 1933 http://www.absoluteastronomy.com/encyclopedia/s/st/state.htm , mik� ei sido muita. 2. Itsen�isten valtioiden siirtomaat, huoltohallintoalueet, eksklaavit tai merentakaiset maakunnat, jos niill� ei ole yhteist� maarajaa em�maansa kanssa. L�heisin� esimerkkein� Espanjan Ceuta ja Melilla, Ranskan Martinique ja Guadeloupe ja Norjan Bouvet ja Pietari I:n saari. - N�m� ovat mielenkiintoisia, mutta melko selkeit�, mik�li kuuluvat ylei- sesti tunnustettuun itsen�iseen valtioon. 3. Itsen�isten valtioiden erillisalueet, jollaisia voivat olla esimerkiksi et�iset saaret, jos niiden et�isyys em�maasta on yli 500 km eik� alueen ja sen em�maan v�liss� ole muita erillisi� DX-maita. Er�s t�llainen tapaus on Chilelle kuuluva P��si�issaari ja Ecuadorille kuuluvat Gal�pagossaaret sek� Yhdysvaltoihin kuuluva Havaiji. - Mik� est�isi EU:iin kuulumattoman ja Tanskasta et�isen Gr�nlannin kuulumisen radiomaihin, kun kerran F�rsaaretkin on? http://www.nifin.helsinki.fi/lander/farsaaret.htm http://www.nifin.helsinki.fi/lander/gronlanti.htm 4. Itsen�isten valtioiden mantereiset erillisalueet, jos alueella ei ole yhteist� maarajaa em�maan kanssa. Esimerkkin� Angola � Cabinda, Yhdysvallat � Alaska. - Mit� mielt� ollaan Vuoristo-Karabahista tai Pohjois-Ossetiasta tai Palestiinalaishallinnosta? Vuoristo-Karabah kuuluu Azerbaidzanille, mutta v�est� on armenialaista. http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9703/970320/9703200320.html Pohjois-Ossetia kuuluu Georgiaan, mutta v�est� on ei ole gruusialaista, ja palestiinalaiset ovat arabeja, heill� on itsehallinto, vaikkakin kuuluvat Israelin suvereniteettiin. > T�st� vain, ett� jos USA:ssa uskalletaan laskea USA:n kotimaanpisteit�, > niin Suomessa lasketaan tietenkin my�s samoin USA-pisteit�.... - Mik� ero on Ahvenanmaalla verrattuna F�r-saariin tai Gr�nlantiin paitsi et�isyys? > Ett� silleen.... ;O) > Alpo OJP > ----- Original Message ----- > From: "Risto Kotalampi" <[EMAIL PROTECTED]> > To: "Mauno Ritola" <[EMAIL PROTECTED]> > Cc: <[email protected]> > Sent: Wednesday, March 09, 2005 11:20 PM > Subject: Re: [DX] Pistelaskuj�rjestelmist� > > Jep... moni kerhoista kyll� laskee maita ja asemia, mutta en ole miss��n > n�hnyt niin tiukkoja s��nt�j� kuin Suomessa. Moni laskee niit� vain > omaksi huvikseen eik� niink��n kilpailumieless�. Das Ordnung muss sein! On toisaalta hyv�, ett� luodaan kansallinen standardi niin tiedet��n, mist� puhutaan ja kirjoitetaan. Ehdottaisin, ett� vaikkei pistelaskentaa viel� muokattaisikaan, voisi ainakin pistelaskun perusteet yritt�� ilmaista hieman konsistentimmin. �kkin�iselle muodostuu sellainen mielikuva, ett� maaidentiteetti radion kuntelijalle muodostuu 1) etnisyydest� (kaksi eri kielt� puhuvaa v�est�� miltei samalla alueella kuuntelipaikasta tarkasteltuna), 2) valtioidentiteetist� (sis�llissotatilanteen vakiintuminen, kuten koreat, kiinat, saksat, nigeriat eli Biafra ja Nigeria http://www.biafraland.com/ , jemenit jne. ja 3) uskontoidentiteetist� (sudanilaiset). Lis�ksi toisena asiassa vaikuttaa kuuntelun haastavuus vaikeutena et�isyydest� johtuen. T�ss� katsannossa jos vaikka Radio Rossiin tekniikalla Karjalan autonomisen tasavallan ��nisen piirin Pedaselg�st� l�hetett�isiin ohjelmaa, mik� olisi tuotettu kyseisen piirin kulttuuriautonomisessa volostissa sek� radioitaisin veps�ksi, muodostaisi se varmaan radion ��ress� erilaisen maaidentiteetin kuin ven�j�nkielinen l�hetys 18 kilometrin p��st� FM-asemalta Petrozavoskista niin sis�lt�ns� kuin kielens�kin puolesta. Ehk�p� my�s kuunneltavuudeltaan. N�in ollen kaikkien kansallisvaltioiden ja yleisradioasemien kulta-aikaan liittyvien valtio-opillisten m��rittelyjen takana saattaa kuitenkin olla kuuntelukokemus, mik� perustuu l�hetett�v�n sis�ll�n kulttuurivaikutelmaan erillisist� identiteeteist� kuin my�s kuuntelun vaikeus. Tabula rasa - mill� perusteilla maapisteit� tulisi jakaa? > 73! > > Risto 73's OJP ___________________________________________________________________________________ Tsekkaa HCDX:n uusi www sivu: http://www.hard-core-dx.com/ ----------------------------------------------------------------- DX mailing list [email protected] http://dallas.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://dsl.org/copyleft/dsl.txt
