Vastaan t�h�n j�lleen saman asian v�h�n toisin sanoin: jos sinulla OJP on aito halu pyrki� muuttamaan SDXL:n maaluetteloa ja maalaskentaa, niin se tapahtuu MLT:n kautta. Ehk�p� maalaskentapohdiskelusi, t�m� "reaktiivinen kannanotto status quohon", joitakin listan lukijoita kiinnostaa, mutta en usko t�ll� kirjoittelulla syntyv�n mit��n tuloksia.
Itse asiassa SDXL:n MLT:n maaluettelo on toiminut esikuvana European DX Councilin k�ytt�m�lle listalle ja nykyisin molemmat listat ovat yhtenev�t. Liek� EDXC:ss� sitten en�� yll�pitoa t�lle asialle; j�rjest� on aikamoisissa vaikeuksissa. Luettelo l�ytyy jostain p�in EDXC:n sekavaa portaalia www.edxc.org. Sit� en tied�, mitk� dx-kerhot Euroopassa tuota luetteloa k�ytt�v�t. Kysymiisi poliittisiin "kapinoihin" ym saanet my�s MLT:lt� vastauksen. 73 RV Lainaus [EMAIL PROTECTED]: > RV: Ei n�in sairasvuoteella (eik� paljon muutenkaan) jaksa lukea n�it� > pitki� kirjoituksia. Siell� on monenlaista pohdintaa ja hyv�� > logiikkaa, > mutta ne pit�isi ohjata maaluettelotoimikunnalle (ne menev�t t��ll� > paljolti hukkaan; onneksi toki arkistoituvat). > > Kirjoittelu ja ��nest�minen on reaktiivista kannanottoa status quohon. > Merkitt�v�t muutoksethan tapahtuivat 42 vuotta sitten 1963, jolloin > Saksojen tunnustaminen oli Neuvostoliiton, Saksan ja Yhdysvaltain > politiikan polttopisteess� ja Kuuban kriisi oli juuri eletty. Viel� ei > tosin ollut Prahan kev�t. > > RV: MLT pyrkii listaamaan kaikki maailman "maat" riippumatta niiden > radiotoiminnan kulloisestakin tilasta). > > Laskenta on hieman l�nsimaisen valkoisen miehen laskentaa, sellaista, > miss� on dokumentoitu melko hyvin kaikki afrikkalaiset kapinat Biafrasta > Katangaan, mitk� olivat seurausta siit�, ett� Britannia ja Ranska > alkoivat > vet�yty� Afrikasta ja kehitysmaat alkoivat "el�� omaa el�m��ns�", > mahdollisesti kuitenkin Britannian, Ranskan, Neuvostoliiton ja > Yhdysvaltain taustalta sponssaamina. Ehk� tuolloin maalaskenta eli > teini-ik��ns� ja filateelinen innostus blokkiutuneen maailmanpolitiikan > poikkeuksiin eli vahvana. My�s Suomi oli hengelt��n enemm�n perinteinen > kansallisvaltio, jolloin itsen�isyyspyrkimyksi� tervehdittiin > jonkinlaisena daavidien voittoina goljateista. 1960-lukulaisuus ei ollut > viel� ly�nyt itse��n l�pi. > > Mik�li maalistaa kehitett�isiin proaktiivisesti itsest��n, p�ivittyisi > lista itsest��n kokonaan ilman j�senkeskusteluja, ehdotuksia > ��nest�misist� tai muista demokraattisista muodoista. > > Vaikka maalistalla on verrattain lyhyit� afrikkalaisia kapinoita tai > l�hinn� yhteiskunnalliselta sis�ll�lt��n byrokraattiselle > yhten�isvaltioajatukselle vieraita heimokapinoita niin silti listalta > puuttuu esimerkiksi Neuvostoliiton purkautumiseen liittyvi� ilmi�it�, > kuten Pohjois-Ossetia ja Transnestria. Transnestria on toisena aaltona > mukana Ukrainan Nato- ja EU-j�senyyskysymyksess� siksi, koska Moldova > toivoo l�ntt� l�henneelt� ja juuri maan perustuslaillista luonnetta > oranssivallankumouksessa kokeneelta Ukrainalta diplomaattista tukea > Transdnestrian kysymyksen ratkaisuun. Tietenkin Transdnestria ja Radio > Pridnestrovya on jonkinlainen neuvostoj��nne ja jos Moldavia joskus > anoisi > EUn j�seneksi, olisi se samanlainen kauneuspilkku kuin Turkin miehitt�m� > ja tunnustama pohjoiskyproslainen "valtio", mit� faktisesti on toiminut > omana kokonaisuutenaan jo kolmekymment� vuotta. Transdnestriaa on ollut > 14 > vuotta eik� se viel�k��n ole radiomaa. Afrikkalaisissa kysymyksis� on > oltu > - ilmeisesti ajan hengen vuoksi - hyvin aktiivisia, mutta eurooppalaiset > kysymykset saattavat olla visusti kynnysmaton alla. Lis�ksi > italialaisten > ja saksalaisten innostus yleishallintonsa valtio-opillisiin poikkeuksiin > on maalistalla melko n�kyv�. > > Maalaskentaa ei voi muuttaa, koska Suomen maalista lienee vain k��nn�s > eurooppalaisesta maalistasta. Eurooppalaisen maalistan p�ivitt�minen on > ilmeisesti niin raskas lobbaus ja diplomaattinen suoritus, ett� kunnon > pit�isi olla melko hyv�, mik�li siihen joku ryhtyisi. Kun kerran > maalistaa > ei voi muuttaa sen direktiivinomaisuudesta ja ylikansallisesta > luonteesta > johtuen, on siit� keskusteleminen melko turhaa. Maalistasta onkin > helpompi > luopua kuin muuttaa sit�. > > Ilmeisesti kuitenkin MLT toimii SDXLn hallituksen tai j�senkokouksen > asettamana. Mik�li halutaan oma kansallinen maalista, voisi tietenkin > MLT > ryhty� yll�pit�m��n l�nsieurooppalaisen ohella sit�kin j�senkokouksen ja > hallituksen toimeksiannosta. Ahvenanmaan kuulumisesta kansalliselle > maalistalle voitaisiin vaikka j�sen��nest�� ja FM:n pohtimiseen pit�isi > varmaankin asettaa oma toimikuntansa, miss� my�s asianomaiset > FM-kuuntelijat olisivat edustettuina. T�m� toteutuu tietenkin vain sill� > ehdolla, ett� FMerit j�rjest�ytyv�t ja ett� demokratia on riitt�v�n > kyps�� > suoralle kansan��nestykselle. > > HF:"Halulliset voivat j��d� odottamaan parempia aikoja." > > Tuo aika tulee ehk� eteen 20-30 vuoden kuluessa, koska silloin 1963 > reformeista tulee kuluneeksi noin 60-80 vuotta. Toisaalta maailma voi > muuttua sen verran, ettei Pohjoista ulottuvuutta tarvitse > keinotekoisesti > hallinnoida, vaan It�-Eurooppa l�henee, ellei liity L�nsi-Eurooppaan > itsest��n, jolloin eurooppalainen DX ei en�� jakaudu slaavi-germaani > -rajojen mukaan. WRTH:stakin n�kee, ett� EUn ulkorajalla alkaa > jonkinlainen rajatiedon vy�hyke. > > FMDX voisi olla hieno perhokalastuslaji "rajan tuolta puolen" jossain > Kaakkois-Suomessa. > > 73's > > OJP > ___________________________________________________________________________________ Tsekkaa HCDX:n uusi www sivu: http://www.hard-core-dx.com/ ----------------------------------------------------------------- DX mailing list [email protected] http://dallas.hard-core-dx.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://dsl.org/copyleft/dsl.txt
