Maapallon ilmastojärjestelmä on niin monimutkainen, että aina löytyy
(varsinkin toimittajien puutteelisen luonnontieteellisen koulutuksen
vuoksi) argumentteja minkä tahansa näkemyksen puolesta. Myöskin
tutkijat ovat usein "putkinäköisiä" eli katsovat asioita vain oman
(usein kapean) erikoisalansa näkökulmasta. Eräs viime aikojen parhaita
kokonaiskuvauksia ilmastoasioiden monimutkaisuudesta on
tietokirjapalkittu J-P Lunkan teos "Maapallon ilmastohistoria".
Suosittelen tutustumista!
Entisen kollegani Kalevi Mursulan vetämän kokouksen anti liittyy
siihen osaan auringon säteilyä, jonka me DX-kuuntelijat parhaiten
tunnemme. Vasta aivan viime vuosina alkaa olla rittävästi aineistoa
auringon aktiivisuuden oletetun n. 90 vuoden jakson ja ehkä
pitempienkin arviojintiin. Auringon säteilyspektrin eri osien
vaikutuksia näkee kovin harvoin pohidttavana. Tietääkseni on vielä
täysin avoinna kysymys siitä, miten auringon maapallon
magneettikenttään ja ionosfääriin vaikuttavat ilmiöt heijastuvat
ilmaston muutoksiin. Pidän itse tätä ongelmakenttää eräänä
nykytieteen tärkeimmistä tutkimusaiheista.
SEH
Hannu Piirainen kirjoitti 24. maalis 2009 kello 09:10:
http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?cat=1&d=53554
Tässä ei ole kyse mistään auringonpilkkuminimistä.
Kysymys kuuluu miksei maapallo viilene minimien aikaan?
http://en.wikipedia.org/wiki/Maunder_minimum
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_j%C3%A4%C3%A4kausi
Maunderin minimi
tarkoittaa auringon aktiivisuuden poikkeuksellisen matalaa kautta
ajanjaksolla n. 1645 - n. 1710. Aurinko oli tuona aikana lähes
pilkuton ja revontulia esiintyi vain niukasti. 1600-luvun lopulla
oli niin sanotun pikkujääkauden kylmimmät ajat. Auringon alhaista
aktiivisuustasoa on usein pidetty syynä pikkujääkauden kylmyyteen,
mutta se tuskin on ainoa tekijä. - Maunder Minimum
Pikku jääkausi
on ilmastollisesti kylmä kausi, joka ajoittui suunnilleen vuosiin
1450 - 1850. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä
kausia, jolloin keskilämpötila oli 2-3 °C normaalia alempi. Pikku
jääkausi oli kylmin kausi sitten jääkauden päättymisen (Suomessa
noin 10000 vuotta sitten). Erityisen kylmää oli 1600-luvun
viimeisellä kymmenluvulla, jolloin muun muassa Suomessa koettiin
tuhoisia katokausia. Pikku jääkauden aikaan muuallakin maapalloa oli
pitkiä kylmiä periodeja, mutta ei aina samanaikaisia. Pikku
jääkaudella oli myös lämpimiä kausia, joten kyseessä ei ole
yhtenäinen koko maapallon kattava "jääkausi", vaan ilmastolliset
olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. - Little Ice
Age
(Ilmatieteenlaitos)
Kovempi kuin kasvihuoneilmiö:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinatubo
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2009 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2009
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
[email protected]
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2009 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2009
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
[email protected]
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
