Minua kiinnostaisi nähdä ko. juttu graafisena, so. eri paikkojen
voimakkuuserot aika-akselilla. Ja onko muutos tasaista siniaaltoa vaiko
satunnaisempaa vaihtelua.
Tärkeäähän olisi tietenkin asian jatkokäsittelyn kannalta yrittää
ymmärtää, miksi näin on ja mistä näinkin pitkä vaihtelu johtuu
"Kuuntelet talon metalliosiin indusoitunutta "sekundäärikenttää", jossa on
kuvaamassasi paikassa sattumalta tuolla taajuudella maksimi.
Olen aikoinani löytänyt vastaavia kohtia puurakennuksen sähköjohdoista
ja myös mastoista yms sopivista rakenteista, jopa keväinen haapa toimii.
Pekka"
Joo, ilmei
Kuuntelin 1976 lokakuussa Lieksassa rintamamiestalon yläkerran pystyuunin
metalliverhoukseen liitetyyllä 2 metrin langalla WOWO:a ja WNEW:ä
keskiaalloilta, vastaanottimena oli putkari ASA 746, tai joitain sinnepäin!
Pekka Kemppinen [oh2...@gmail.com] kirjoitti:
Kuuntelet talon metalliosiin in
Kuuntelet talon metalliosiin indusoitunutta "sekundäärikenttää", jossa on
kuvaamassasi paikassa sattumalta tuolla taajuudella maksimi.
Olen aikoinani löytänyt vastaavia kohtia puurakennuksen sähköjohdoista
ja myös mastoista yms sopivista rakenteista, jopa keväinen haapa toimii.
Pekka
31. maalisk
Tervehdys kaikille,
viestissäni puhuttiin tuloksista, ei ilmiöstä. Ainakin minut yllätti kuinka iso
ero saattoi olla saman aseman feidaamisessa ja syvyydessä eri paikkakunnilla
joiden ero linnuntietä mitattuna on vain 80 km. Ennen SDR:a ja kahta
samantasoista Lapin pedispaikkaa tätä eroa ei lie
Muistelen silloin joskus (60/70-luvulla?) olleen näitä
mw-testejä, jolloin samalla minuutilla kuunneltiin tiettyä taajuutta
eri puolilla Suomea. Kuullut asemat olivat erilaisia eri paikoissa,
toki olivat tulokset riippuvaisia käytetyistä antenneista.
Muistelen kuitenkin että samaa asemaa samalla m
Asia lienee keksitty jo 1940-luvulla, jos ei aikaisemmin. Tässä pitäisi
aluksi yrittää ymmärtää, mistä "feidauksen erot" syntyvät - eli onko
kyseessä esim. polarisaation muutokset? Ks. esim.
http://en.wikipedia.org/wiki/Antenna_diversity . Lienee monta
"ominaisuutta", jotka vaikuttavat siihen, että
No joo ...
Isot pojat puhuivat tästä tyrmistyttävästä ilmiöstä muistaakseni 70-luvulla.
Vai oliko se 60-luvulla? Tuskin 80-luvulla.
Eniwei,
onnea vain kuunteluasemaverkoston rakentelulle
toivoo
PS
- Original Message -
From: "Martti Karimies"
To:
Sent: Monday, March 31, 2014 3:2
Tervehdys kaikille,
olimme sattumoisin JPR:n kanssa samaan aikaa Lapissa, hän LEMmillä ja me Laten
kanssa AIHkissa. Muutaman aseman kohdalla on nyt feidailuja tutkittu ja saatu
tyrmistyttävä tulos. Pitäisi kuunnella (tallentaa) ainakin kahdessa paikassa
samaan aikaan, niin että saa asemien sign
"Molemmat puolikkaat rinnan kytkettynä pitäisi virittyä 500 kHz tienoille.
73 de JTS"
Jeps!
Eihän siihen iltaa tarvitse odotella, kuuluuhan se radion lisääntyneestä
"metelistä" kullakin taajuudella, että onko loopin tapainen vireessä.
Nyt on molemmat puoliskot kytketty yhteen ja jakkaralooppini v
Taajuus on nyt korjattu ja automaattinen seurantamenettely on suunnitteilla.
30.3.2014 16:42, Ilkka Martikainen kirjoitti:
OK, laitoin palautetta Mittatekniikan keskukselle sähköpostilla ...
kun ruuvaavat laitteiston pöytään kiinni, niin ei enää ryömi ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
*Läh
Niissä on joku tällainen filtteri verkkoliitännässä
http://eis.apitech.com/images/large/power_line06.gif
Jos sisäänmeno ei ole maadoitetussa pistorasiassa, niin kaksi kondensaattoria
jakavat vaihtojännitteen kahteen yhtäsuureen osaan (AC jännitejakokytkentä).
Silloin laitteen runkoon tulee noin
Thanks Juha.
Tuo selittää kaiken.
Maadoittamaton pistorasiahan se oli.
73, JSA
- Original Message -
From: "Juha Solasaari"
To: "Suomalaisten DX-lista"
Sent: Monday, March 31, 2014 12:23 PM
Subject: Re: [DX] Kissan nahka sähkö
Oliko maadoitettu pistorasia?
Esim. PC-powereissa (ja
"Molemmat puolikkaat rinnan kytkettynä pitäisi virittyä 500 kHz tienoille.
73 de JTS"
Noh, tuota on illalla kokeiltava. =)
t. MNi
31. maaliskuuta 2014 12.24 Juha Solasaari kirjoitti:
> Molemmat puolikkaat rinnan kytkettynä pitäisi virittyä 500 kHz tienoille.
>
> 73 de JTS
>
> - - -
> On 31.3.
Molemmat puolikkaat rinnan kytkettynä pitäisi virittyä 500 kHz tienoille.
73 de JTS
- - -
On 31.3.2014 12:17, Markku Niiranen wrote:
"Kytkitkö säätökonkan molemmat osat rinnan (2x500 pF = 1000 pF) vai
käytitkö vain toista puolikasta (500 pF)?
Jos minimitaajuus on 690 kHz ja 500 pF konkka, olisi
Oliko maadoitettu pistorasia?
Esim. PC-powereissa (ja vastaavissa) on vaihe- ja nollajohdosta konkat
suojamaahan eli laitteen runkoon, ja jos suojamaata ei ole eli
maadoittamaton pistorasia, tulee laitteen metallirunkoon tästä
kapasitiivisesta jännitteenjakajasta verkkojännitteen puolikas eli
"Kytkitkö säätökonkan molemmat osat rinnan (2x500 pF = 1000 pF) vai
käytitkö vain toista puolikasta (500 pF)?
Jos minimitaajuus on 690 kHz ja 500 pF konkka, olisi loopin induktanssi
noin 106 uH. Jos 1000 pF, niin 53 uH."
Kokeilussani käytin vain toista puolikasta.
t. MNi
31. maaliskuuta 2014 12
Hei,
Kytkitkö säätökonkan molemmat osat rinnan (2x500 pF = 1000 pF) vai
käytitkö vain toista puolikasta (500 pF)?
Jos minimitaajuus on 690 kHz ja 500 pF konkka, olisi loopin induktanssi
noin 106 uH. Jos 1000 pF, niin 53 uH.
Ferriittiantennilla varustettu matkaradio ei todellakaan tarvitse muu
Tuli tuossa mieleen, kun puhuttiin sähköverkon
maadoituksen käytöstä. Aikanaan huomasin joidenkin 230V
käyttöisten telkkujen ja videonauhureiden antennipistokkeen
maan ja antenniseinäpistokkeen maan välillä tuollaisen
about 115V jännitteen. Eihän siinä virtaa juuri kulkenut, mutta
kosteissa sormiss
Huushollit ovat täynnään suppeita
sähkömagneettisia kenttiä sun muita indultiivisia silmukoita.
Maadoitusvinkki:
Maadoitettu pistotulppa, jonka pelkästään
suojamaahan liittää maapiuhan vastaanottimelle.
Jos haluaa minimoida tälliriskin, voi
pistotulpasta poistaa tahi katkoa varsinaiset pistme
Ei tuo tietyssä paikassa huoneistoa oleva hyvä kuuluvuus
liene mustaa magiaa. Rakenteissa olevat johtavat materiaalit
(sähkökaapelit, betoniraudoitus, vesijohtoputket tms.) ovat
useimmin asiaan vaikuttavat tekijät. Tuossa tapauksessa
verkkolaitteen liitäntäjohto näyttää toimivan yhtenä
elementtinä
"Loopista eli kehäantennista "energia" siirtyy induktiivisesti radion
ferrittiantenniin ... ei tarvita liitäntälinkkiä.
Sähköverkko puolestaan säteilee (yleensä häiriöitä!) ... ja lähelle vietynä
osaksi myös siirtää "signaalia" kapasitiivisesti ("kondensaattori"). Eli
toimii kyllä antenninakin. Su
"jospa se "antenni" onkin siellä verkossa- eli seinäpistokkeen kautta?
alpo"
Nin, siellähän se varmaan on (maa?), mutta miksi "antennin" aktivoimiseksi"
tarvitaan aivan tietty kohta lattiassani (kooltaan jotain 20x20cm), jos
aparaatti on kytketty verkkolaitteeseen? Eli noin sekä Sangean ATS 818:
Loopista eli kehäantennista energia siirtyy induktiivisesti radion
ferrittiantenniin
ei tarvita liitäntälinkkiä.
Sähköverkko puolestaan säteilee (yleensä häiriöitä!)
ja lähelle vietynä
osaksi myös siirtää signaalia kapasitiivisesti (kondensaattori). Eli
toimii kyllä antenninakin. Suoraan
jospa se "antenni" onkin siellä verkossa- eli seinäpistokkeen kautta?
alpo
Alkuperäinen viesti
Lähettäjä: moukeri.niira...@gmail.com
Päivämäärä: 31.3.2014 10:24
Vastaanottaja: "Suomalaisten DX-lista"
Aihe: Re: [DX] Jakkaralooppi ja maaginen lattia
"Jotain osviittaa tuosta sain ku
"Jotain osviittaa tuosta sain kun laitoin auki olevan Tecsunin (pelkillä
paristoilla) lähelle seinäpistoketta ja taajuus oli pistorasiaa ja
brassarin 6180kHz."
Tämän kuului olla muodossa: "Jotain osviittaa sain kun laitoin Tecsunin
(pelkillä paristoilla) lähelle pistorasiaa ja taajuus oli brassari
Tervehdys DX-kansa
Tuossa taannoin kirjoittelin tuosta Degen 31MS- aktiiviloopista, ja tuo
mennee nyt huhtikuun tullen hankintaan.
Lyhyillä aalloillahan antenni on saanut ihan kunnon arvostelut, mutta
keskiaalloilla (kytkentä induktiivisesti mukana tulevalla ferriitillä) se
ei youtube:n testeissä
27 matches
Mail list logo