Parikaapeleista löytyy varsin runsaasti teoreettistakin tietoa koska niitä niiden yleisen käytön takia tietoliikennetekniikassa on ollut pakko tutkia ja normittaa. Samoin niitä on varmasti runsaasti käytössä teollisuuden instrumentoinnissa ja ainakin aiemmin myös analogisten signaalien siirrossa. Käyttöalueena vaan tämmöisen hyvin heikkotasoisen radiosignaalin siirtoon sitten lieneekin tietoa vähemmän. Suhteessa hyötysignaaliin on häiriöiden taso jolta halutaan välttyä aivan eri luokassa kuin jos verrataan vaikka tietoverkkoihin.
Ilman muuta on kierretty pari suoraa parempi. Löytyy kotimaistakin tietoa kaapelirakenteista ja käytöstä. esimerkiksi: http://www.ee.oulu.fi/~jari/EMCST/EMCST-L7-L8-L9-L10-L11.pdf katso sivulta 55 alkaen, vaikka on siellä muutakin ehkä kiinostavaa kuin nämä kaapeliasiat. 73,s IJL > Vaikuttavatko tuossa koaksiaali vs. parijohto -vertailussa koaksiaalin > mahdolliset vaippavirrat ja epäonniset maadoituspisteet? > Viittaan RS:n vinkkaamaan väitöskirjaan > > http://www.iea.lth.se/publications/MS-Theses/Full% 20document/5182_full_document.pdf > jota silmäilin sivun 30 vaiheilta yrittäen saada selville, mitä se > "skärmens brytfrekvens" tarkoittaa. > > Suojaamattomista parikaapeleista tuntuisi näin pöydän ääressä > ajateltuna, että kierretty olisi immuunimpi häiriöille kuin kiertämätön. > Kokeelliset mittaukset ovat tietysti pätevämpiä kuin kamarifilosofointi. > > JTS > > ___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
