Mielenkiintoinen tuo maadoitushomma!!
Ruoditaan auki vähän näitä maadoituskäsitteitä kun joskus puhutaan
oikeasta maasta- kaikki eivät varmaan tiedosta mitä se on. Itsekin
jäin vähän miettimään.
Nolla tai sininen= Aktiivinen maan joka on mukana virransiirrossa.
Suojamaa tai keltavihreä=Passiivinen maa joka ei normaalitilanteessa
kuljeta virtaa ja on yhdistetty nollaan sähkökeskuksessa.
Maa tai "oikea maa" kait yleisesti tarkoittaa paikan oma maa, elikkä yhteys
maahan putkistojen, lattioiden tai raudoituksien kautta. Korjatkaa jos olen
väärässä.
Suojamaa on muuten tosi hyvä maa häiriöiden poistoon. Mulla mökillä
se lyö kirkkaasti mun omaa super paikallismaa toteutettuna 8 sauvalla
savimaahan. Aihkiniemessäkin suojamaa lyö kanss porukan oma paikallismaa
häiriönpoistossa vaikka sen pitäisi olla tosi superhyvä.
Pitäisi joskus kokeilla suojamaa antennin sovitusrasian maadoituksessakin.
En tiedä onks se edes sallittua mmääräysten mukaan mut ei se mitään
pahaa kait voi tehdä???
73' RS
31.10.2012 12:40, Ijl kirjoitti:
Vanhoissa kiinteistöissä saataa olla erilaisia merkillisiä vikoja vaikka
periaatteessa asunhuoneistojen sähköasennukset ovat hyvin yksinkertaista
tekniikkaa ja sähkömiehen työ mielestäni paljon vähemmän oppia vaativaa kuin
esim. kirvesmiehen. Jos siis tarkoitetaan sitä, että pystyy tekemään ne työt
mitä vaikkapa omakotitalon rakentamisessa käyttökuntoon vaaditaan.
Pahimpia ja joskus hankalasti selvitettäviä ongelmia voivat aiheuttaa
nollajohdon liitosten löystymiset tai nollajohdon katkeaminen. Laitteet kun
saattavat saada "oikean maan" kautta joissain tapauksissa sen verran
"nollaa", että toimivat jotenkin, mutta kuormituksen lisääntyessä jännite
sitten putoaakin rajusti. Olen yhden tilanteen nähnyt jossa taloon tulevan
nollan katkeaminen oli polttanut kaapeleita putkiin niin kiinni, että seinät
jouduttiin avaamaan. Onneksi tulipaloa ei kuitenkaan syttynyt. Häiriö ilmeni
vain siten, että valot toimivat, mutta sähköhella käyttö himmensi valot.
Tässä tapauksessa oli nolla tullut pääkeskuksessä yhteen liitettyjen
maadoitus- ja nollajohtojen kautta oikeasta maasta.
Jakorasioissa yms. olisikin syytä tarkistaa aika ajoin liitosten kunto. Tämä
on erityisen tärkeää hirsirakennuksissa yms. jotka ovat "elävää" materiaalia.
Sähköjohtojen ruuviliitokset pitäisi aina kiristää jos niihin tulevaa johtoa
on liikuteltu - erityisesti jos johto on monisäikeinen.
Hyvin usein olen joutunut kiristämään kymmeniä ruuviliitoksia samassa
sulaketaulussa.
Potentiaaliero maan ja sähköverkon maan välillä aiheuttaa helposti pieniä
sähköiskuja mikäli sähköverkon maadoituspiste on kaukana tai maavastus
maadoituksessa suuri. Muistan yhden tapauksen jossa lehmät eivät suostuneet
juoman navetassa olevista juottokupeistaan ja samassa tilassa sai suihkun
letkusta sähköiskun ollessaan märkänä suihkussa. Sähköverkon maan ja
putkiston välillä ei ollut jännite-eroa ja ne oli kytketty rakennuksessa
yhteen. Putkisto oli kuitenkin aika eristyksissä "oikeasta maasta". Oikean
maan + rakennuksen betonilattian ja putkiston välillä oli useita voltteja
vaihtojännitettä. Yhdistämällä putkisto lattian betoniraudoitukseen tilanne
korjautui. Jännite oli niin pieni kuitenkin, ettei sitä havainnut kuin
kostealla iholla tai lehmän kielellä.
Eli kyllä näitä löytyy...
73,s IJL
Toivottavasti Ilkka saa ALA-loopin kääntelijän toimimaan.
Kotonani (rivitalo, rakennettu -96) on melko todennäköisesti
"radiohuoneen"
sähkö eri vaiheessa, kuin viereisessä huoneessa.
Kun aikanaan muutin asuntoon meinasi tulla maadoitusongelma, tai siis
radion
sijoitusongelma: Huoneessa, jossa radio sijaitsee nyt, on vesikiertoinen
lämpöpatteri melko hyvä maa, yhdistetty ilmeisesti maadoituskiskoon.
Naapurihuoneen lämpöpatteri ei tunnu olevan maassa lainkaan "kiinni" -
putkistossa on jotain "välissä" (muoviputkea, ehdotti Veikko, OH1AWW
(SK)).
Läppärini (HP/Compaq) virtalähteessä on verkkotulppa, jossa on kyllä urat
yms. suojamaalle, muttei minkäänlaista kontaktia.
Joku edellisistä naapureista oli jonkin sähkölaitteen (valaisimen
"sokeripalan") kuuleman mukaan ilmeisesti kytkenyt väärin - "kuuma" johto
+
suojamaa, kun piti olla "kuuma" + nollajohto. Omasta keittiön
metallirunkoisesta kattovalaisimesta saattoi saada sähköiskun, vaikka
kytkennät olivat oikein, jouduin maadoittamaan myös metallirungon
suojamaahan langanpätkällä (itse vuoto jäi mysteeriksi). Talon yhteisen
pihan valaisimien teräspylväät eivät kaikki olleet maadoitettuja (tällejä
koskettaessa), jostain vuoti sähköä kunnes ao. tolpat korjattiin ja
maadoitettiin asiallisesti.
Kaikenlaisia vehkeitä ja virityksiä siis löytyy.
73 de MoP
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
