Tässä viimeinen "juttu" SA5ES:n modauksesta. Nyt laitteessa on peräkkäin 4 x 150 kHz + 3 x 110 kHz suotimilla (kapea). Leveällä kaistalla vain 4 x 150 kHz. Selektiivisyys on lähes SDR-laitteiden luokkaa. Osaa Muratan suotimista on kuormitettu 33 pF lisäkapasitanssilla, jolloin läpäisykaista tulee lähemmäksi optimaalista suorakulmaista. Näitä ilman kaistan kärjestä tulee liian terävä. 95 % laitteen elektrolyyteistä on vaihdettu alkuperäisistä punaisista Elnan Strageteista uudempaan Nichicon Fine Gold -sarjaan. Parissakymmenessä vuodessa (Sonyn valmistusvuosi 1995) alkuperäiset ovat melkoisesti kuivuneet ja kapasitanssi on pienentynyt. Elnan Silmic- tai Nichiconin MUSE -sarjan (ehkä hieman laadukkaampia?) komponentit ovat useimmiten liian suurikokoisia entisten paikalle. Vielä odottavat suotimien parempi tasalaatuisuuden etsintä (keskeistaajuus, symmetrisyys) ja säätöjen uudelleenviritys. S-mittarinäytölle olisi myös tehtävä jotain, sille kun otetaan näyte heti ensimmäisen VT-suotimen jälkeen ... ja se ei täten näytä todellista signaalitasoa kovinkaan realistisena. Näin alustavasti testattuna fiilatun laitteen herkkyys ja luettavuus on parempi kuin ELAD-S2:llä (Studio 1). Vieläkin hieman haittaa ilmaisimen särö, kun asema ei ole kohdallaan (esim. 50 kHz sivussa). Voi olla säätöjuttu - tai sitten on PLL-FM-ilmaisimen ominaisuus. Toki SDR-vastaanottimien kolmen tai kuuden megan vesiputousnäyttö on SE, jota vanhemmilla laitteilla ei valitettavasti saavuteta. Mutta yksittäisen taajuuden vastaanottimina eivät häviä nykyisille, ainakaan fiilattuina versioina. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
___________________________________________________________________________________ DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
