Kaikennäköinen ja -kokoinen ja -pituinen lanka toimii toki radiaalina tässähän on tosiasiassa kyseessä tehokkuus. Useimmilla ratkaisuilla kuuluu, toisilla vain paremmin.
Mutta kannatta toki kokeilla kaikenlaista. Joskus onnistuu ja joskus ei onnistu. Mutta kaikesta oppii. Varsinainen ongelma onkin oikeastaan tuo lisääntynyt häiriötaso. Itselläni on käännettävä ALA1530S+ ja pohjakohina vaihtelee suunnasta riippuen jopa 20 dB. Määrätyistä suunnista siis kuuluu hyvin, määrätyistä ei. Mistä pohjakohina ja häiriöt tulevat ei ole vieläkään selvinnyt (pari vuotta ihmetelty). Veikkaisin kuitenkin kiinteistön ulkovalojen maakaapelia, joka säteilee normaalia verkkojohtojen häiriökenttää laajemmalle. Ja piru periköön nämä uudet hakkurivirtalähteet, joita on kohta kaikissa laitteissamme! 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M. Lähettäjä: DX [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Juha Solasaari Lähetetty: 21. elokuuta 2015 22:03 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista Aihe: Re: [DX] Whip ja maa Radiaalejakin kannattaisi varmaan kokeilla. Liekö kukaan jo testaillut? Jos koaksiaalin vaippa toimii maatasona tai vastapainona, niin eihän sekään ole neljännesaallon pituinen alataajuuksilla. Oma (omatekoinen) miniwhippini on oikein hyvä VLF-taajuuksillakin, missä aallonpituus on yli 10 km. Mitään erityistä koaksiaalin vaipan maadoitusta ei ole. Tätä olen testannut QTH:ssa, joka on kerrostalon 4. kerroksessa (ylin kerros) ja miniwhip oli onkivavan nokassa parvekkeella, ehkä noin 15 m korkeudella maanpinnasta (ja hiukan talon tasakaton yläpuolella). Syöttökoaksiaalia saattoi olla mutkineen yhteensä noin 15 m. Olen ollut huomaavinani, että yli 15 MHz taajuuksilla parvekkeelle taiteltu lyhyt dipolintapainen alkaa pärjätä suorituskyvyssä tuon miniwhipin kanssa. 73 de JTS - - - On 21.8.2015 20:27, Ilkka Martikainen wrote: Valitettavasti radiaalien pitäisi olla ¼-aallonpituuden mittaisia, jotta antennijärjestelmä näkisi todellisen ja tehokkaan maan. Tai sitten 100-200 kpl lyhyempiä . MW-lähetinantenneissa näitä on vähintään tuo 120 kpl FCC ainakin USA:ssa tätä on määritellyt. Ja MW-alueella ne ovat melko pitkiä. Eli tehokasta ja täysimittaista maatasoa vertikaaliantennille on melko mahdotonta saada halvalla ja vähällä vaivalla aikaan. Toki pienempikin tuo mukanaan lisää tehokkuutta. Pelkkä maahan hakattu (kupari)putki ei yleensä tuo hyvää tulosta (so. maadoitusvastus on kovin suuri). 1/8-aallonpituus taitaa olla se lyhin mitta, mitä kannattaa radiaaleissa kokeilla ja mitä enemmän lankaa ja massaa, sitä parempi. Jos on hyvätasoinen radiaaliverkosto, antenni voidaan sijoittaa vaikkapa 0,5-1 m tämän yläpuolelle, sijoituskorkeus ei enää tee tehokkuutta lainkaan lisää. Hyvällä maatasolla korkeus ei siis ole merkitsevä seikka. Radiaalit lähtevät MiniWhipin syöttöpisteestä eli siitä, mistä koaksiaali viedään itse vahvistimeen. Mutta painotan sanaa hyvätasoinen radiaaliverkosto. Parilla epämääräisen pitkällä langalla ei tässä saa huipputuloksia toki voivat hieman auttaa asiaa. Eli ei kovin helpolta näytä kannattaa ehkä vain viedä antenni lasikuituvavalla mahdollisimman korkealle ja olla tähän tyytyväinen 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M. Lähettäjä: DX [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Jari Savolainen Lähetetty: 21. elokuuta 2015 18:11 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista Aihe: [DX] Whip ja maa Lueskelin viimeisestä RM:stä (5/2015) artikkelia miniwhip-antennista. Sen lopussa Ilkka Martikainen kommentoi syöttökoksin osuutta antennin toimintaan. Näin maallikkona mieleeni juolahti kysymys: Onko miniwhipin toiminnalle eduksi vai haitaksi, jos sen alapuolelle tekisi koksin vaippaan yhdistetyn "keinomaan" eli sauva- tai lankaradiaaleja? Jos olisi eduksi, niin kuinka paljon kepin nenässä jököttävän whipin alapuolelle nuo pitäisi sijoittaa? Ja onko pitkät radiaalit parempia kuin suht lyhyet? Nimim. "maailmassa monta on ihmeellistä asiaa" eli JSA
___________________________________________________________________________________ DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
