Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

2012-10-31 Thread Ilkka
Hmm, tämähän alkaa saada mielenkiintoisia sävyjä. Huomioitavaa on että 
kun roottorin nokassa oli ALA 1530 ongelmaa ei ollut, nyt ALA 100/m:n 
kanssa sit on, outoo..


IRA



31.10.2012 7:22, Ari Kilponen kirjoitti:

Perseus on tietokoneeseen verrattava laite komponenttitason herkkyydeltään.
Missään nimessä ei saa ottaa virtaa sähköverkon eri vaiheista (ei edes eri
huoneesta,
koska se voi olla eri vaiheessa)! Siis saman laitteiston kaapeleilla
kytkettyihin eri
laitteisiin. Voi käydä pahimmillaan että savu poistuu savulla käyvistä
laitteista.

73's de ARK




Alkuperäinen viesti
Lähettäjä: ilkka.martikai...@elisanet.fi
Päivämäärä: 30.10.2012 23:30
Vastaanottaja: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Aihe: Re: [DX]  outo käytös, roottoria käännettäessä

Tämä hieman mutkistaa asiaa ...
1) Jos kääntäjä on uudempi ja kehittyneempi malli (tämän tunnistaa
ohjausjohtojen määrästä, 5-7 johtoa) - laitteessa on todennäköisesti
magneettijarru, joka tulee päälle, kun kierto - siis antennin
liikkuminen - loppuu. Voi ehkä antaa jännitepiikin antenniin ja sitä
kautta Perseukseen/tietokoneeseen, Perseushan ylikuormittuu melko
helposti suurilla signaaleilla.
2) Jos kyseessä on joku vanhempi malli, esim. Stolle tai sen kopio,
ohjausjohtimessa on 3-4 johtoa. Ei ole magneettijarrua, mutta tässä
ohjausosassa katkotaan 220 voltin verkkojännitettä, kun liike alkaa tai
päättyy. Sama virtapiikkijuttu kuin edellisessä - ehkä.
3) Kolmas juttu on, että ongelma voisi siirtyä sähköverkon kautta.
Kokeile, että otat jännitteen Perseuksen virtalähteelle jostain muualta,
esim. eri huoneesta, pidemmän jatkojohdon kautta (mahd. eri vaihe). Voi
myös olla, että jännitepiikki tai joku muu häiriö siirtyy ALA:n
vahvistimeen ja tämän kautta Perseukseen. Tämä tuntuisi kuitenkin melko
epätodennäköiseltä - onko ALA:ssa alkup. Wellbrookin
interface/virtalähde?
4) Onko vastaanottimen maadoitus kunnossa ja tietokone maadoitetussa
pistorasiassa? Mitä tekee, jos Perseuksen maadoittaa (tai
antennijohtimen juuri ennen ant.-liitintä)? Millainen on antennin
syöttöjohto? Ehkä esim. antennin vaippavirran katkaisu/vaimennus olisi
paikallaan. Joku maavirtasilmukka tämän myöskin voisi tehdä - vaikkakin
tämä tuntuu melko kaukaa haetulta.
5) Ja noin yleisesti - tietokoneongelmissa monasti auttaa a) ohjelman
uudelleen asentaminen sekä b) käyttöjärjestelmän rekisterin
puhdistaminen/järjestely ...
Hankala juttu selvittää - tässä vähän hakuammuntaa.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Ilkka
Lähetetty: 30. lokakuuta 2012 20:38
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

Roottorin merkki on ihan unid, ohjekirja on hävinnyt ja ohjainyksikössä
ei lue mitään mikä kertoisi mallia.
IRA


30.10.2012 20:09, Ilkka Martikainen kirjoitti:

Mikä kääntäjä?
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Ilkka
Lähetetty: 30. lokakuuta 2012 19:22
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

Ala 100/m on roottorin nokassa ja melkein aina kun käännän antennia,

se

napsahtaa ja perseus-softa jää jumiin, Mikä ihmeen bugi tämä on, onko
kellään muulla kokemusta?

73´s IRA




___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html





___

Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science

License

published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down

Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

2012-10-31 Thread Ilkka Martikainen
Nykyaikaisen talouden sähköverkko rakennetaan siten, että eri huoneisiin
pyritään viemään kolmivaiheverkosta eri vaiheet. Tällä tasataan
sähköverkon kuormitusta. Oikein rakennettuna ei potentiaalieroja eri
huoneiden pistokkeiden välillä ole - ideana tässä on, että kokeillaan
eri vaiheesta siksi, että nämä ovat jollain tavalla paremmin
suurtaajuisesti erotettuja kuin samasta pistokkeesta hankittu sähkö.
Hyvä ECM-häiriösuodin ajaa saman asian.

Olipa virtalähde sitten hakkuri tai tavallinen, siinä muuntaja erottaa
verkon ja laitteen kytkennät galvaanisesti toisistaan. Ei siis ole
mitään väliä, mistä pistokkeesta jännite otetaan, etenkin jos jännite
otetaan ns. kaksoiseristetystä, kelluvasta rakenteesta (ei maadoitusta).
Perseuksen virtalähde on tällainen. Ja maadoitusten välillähän ei
jännite-eroja saa muutoinkaan olla!

Toinen juttu on se, että suojamaadoitettuun, ns. kosteaan tilaan (jossa
käytetään maadoitettuja pistokkeita) ei missään tapauksessa saa viedä
jännitteitä esim. jatkojohdolla muusta tilasta, jossa ei ole
suojamaadoitusta. Nykyisin uudempien rakennusten kaikissa
sähköpistokkeissa käytetään suojamaadoitusta - jota ei saa käyttää radio
maana.

Eri laitteiden välillä havaitut jännite-erot johtuvat paremminkin esim.
tietokoneen verkkopuolen häiriösuodattimesta (kuristin + kondens.),
joissa verkkojännitteen navoista suojamaahan ovat kondensaattorit. Tämän
takia tietokoneeseen tehdyt kytkennät, esim. vastaanotin, olisi viisasta
toteuttaa verkkojohto pois kytkettynä - häiriösuodin kun on aina
kytkettynä.

Mutta sähköverkon kanssa on toki aina oltava varovainen!

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.


-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Ari Kilponen
Lähetetty: 31. lokakuuta 2012 7:22
Vastaanottaja: dx@hard-core-dx.com
Aihe: Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

Perseus on tietokoneeseen verrattava laite komponenttitason
herkkyydeltään. 
Missään nimessä ei saa ottaa virtaa sähköverkon eri vaiheista (ei edes
eri 
huoneesta, 
koska se voi olla eri vaiheessa)! Siis saman laitteiston kaapeleilla 
kytkettyihin eri 
laitteisiin. Voi käydä pahimmillaan että savu poistuu savulla käyvistä 
laitteista. 

73's de ARK



Alkuperäinen viesti
Lähettäjä: ilkka.martikai...@elisanet.fi
Päivämäärä: 30.10.2012 23:30
Vastaanottaja: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Aihe: Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

Tämä hieman mutkistaa asiaa ...
1) Jos kääntäjä on uudempi ja kehittyneempi malli (tämän tunnistaa
ohjausjohtojen määrästä, 5-7 johtoa) - laitteessa on todennäköisesti
magneettijarru, joka tulee päälle, kun kierto - siis antennin
liikkuminen - loppuu. Voi ehkä antaa jännitepiikin antenniin ja sitä
kautta Perseukseen/tietokoneeseen, Perseushan ylikuormittuu melko
helposti suurilla signaaleilla.
2) Jos kyseessä on joku vanhempi malli, esim. Stolle tai sen kopio,
ohjausjohtimessa on 3-4 johtoa. Ei ole magneettijarrua, mutta tässä
ohjausosassa katkotaan 220 voltin verkkojännitettä, kun liike alkaa tai
päättyy. Sama virtapiikkijuttu kuin edellisessä - ehkä.
3) Kolmas juttu on, että ongelma voisi siirtyä sähköverkon kautta.
Kokeile, että otat jännitteen Perseuksen virtalähteelle jostain
muualta,
esim. eri huoneesta, pidemmän jatkojohdon kautta (mahd. eri vaihe). Voi
myös olla, että jännitepiikki tai joku muu häiriö siirtyy ALA:n
vahvistimeen ja tämän kautta Perseukseen. Tämä tuntuisi kuitenkin melko
epätodennäköiseltä - onko ALA:ssa alkup. Wellbrookin
interface/virtalähde?
4) Onko vastaanottimen maadoitus kunnossa ja tietokone maadoitetussa
pistorasiassa? Mitä tekee, jos Perseuksen maadoittaa (tai
antennijohtimen juuri ennen ant.-liitintä)? Millainen on antennin
syöttöjohto? Ehkä esim. antennin vaippavirran katkaisu/vaimennus olisi
paikallaan. Joku maavirtasilmukka tämän myöskin voisi tehdä - vaikkakin
tämä tuntuu melko kaukaa haetulta.
5) Ja noin yleisesti - tietokoneongelmissa monasti auttaa a) ohjelman
uudelleen asentaminen sekä b) käyttöjärjestelmän rekisterin
puhdistaminen/järjestely ...
Hankala juttu selvittää - tässä vähän hakuammuntaa.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Ilkka
Lähetetty: 30. lokakuuta 2012 20:38
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

Roottorin merkki on ihan unid, ohjekirja on hävinnyt ja ohjainyksikössä

ei lue mitään mikä kertoisi mallia.
IRA


30.10.2012 20:09, Ilkka Martikainen kirjoitti:
 Mikä kääntäjä?
 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Ilkka
 Lähetetty: 30. lokakuuta 2012 19:22
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

 Ala 100/m on roottorin nokassa ja melkein aina kun käännän antennia,
se
 napsahtaa ja perseus-softa jää jumiin, Mikä ihmeen bugi tämä on, onko

Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

2012-10-31 Thread Ijl
Minä vanhana - tai entisenä sähköasentajana - korostaisin tuota laitteiden
runkojen eli käytännössä maan yhdistämisen tärkeyttä.

 On helposti havaittavissa kuinka esim. tietokoneen rungon potentiaali eroaa
maasta juuri Ilkan mainitsemien verkkohäiriösuotimen konkkien takia jos
tämmöistä konetta käytetään maadoittomassa pistorasiassa joka on tarkoitettu
liitettäväksi maadoitettuun pistorasiaan. Siitä saa usein tällöin selvän
pienen sähköiskun.

Näistä syistä on hajonnut usein liitäntäpiirejä tietokoneesta tai siihen
liitetyistä laitteista. Tietokoneen oheislaitteineen voi hätätilassa
suojata tämän suhteen käyttämällä maadoitettua jatkojohtoa jolloin
laitteiden maat yhdistyvät keskenään vaikka maaadoitettua pistorasiaa olisi
käytettävänäkään.
Tällöin eivät laitteiden liityntäpiirit hajoa vaikka niiden välijohtoja
irroiteltaisiinkin. Tämä sitten taas ei muuta sitä tilannetta, että
potentiaaliero on olemassa ulkopuolisen oikean maan ja laitteiden runkojen
välillä.

On aina muistettava, että jos laitteessa on maadoitettu verkkojohto niin se
myös kytketään maadoitettuun pistorasiaan. En ole tutkinut kaikkien
läppärien powereita, mutta ainakin työmaallani olevissa koneissa on kaikissa
laturin johto maadoitettu. Ja pöytäkoneissahan se on aina ollut standardi.

Mittasin juuri työpöydälläni olevan tuliterän Dellin läppärin laturin
virtajohdon maan verkkopuolelta ja DC-ulostulon pistokkeen ulkoholkin
väliliä.
Mittari antoi tähän 1 kohm resistanssin. Tässä ilmeisesti voi olla erillinen
suojavaippa ja miinus on pistokkeen sisimmäisessä holkissa ja plussa
keskipiikissä. Eli jotenkin siis kuitenkin myös verkon maa ainakin tässä
tapauksessa johtuu myös läppäriin laturin läpi ja sen runkoon.

73,s IJL









 Nykyaikaisen talouden sähköverkko rakennetaan siten, että eri huoneisiin
 pyritään viemään kolmivaiheverkosta eri vaiheet. Tällä tasataan
 sähköverkon kuormitusta. Oikein rakennettuna ei potentiaalieroja eri
 huoneiden pistokkeiden välillä ole - ideana tässä on, että kokeillaan
 eri vaiheesta siksi, että nämä ovat jollain tavalla paremmin
 suurtaajuisesti erotettuja kuin samasta pistokkeesta hankittu sähkö.
 Hyvä ECM-häiriösuodin ajaa saman asian.

 Olipa virtalähde sitten hakkuri tai tavallinen, siinä muuntaja erottaa
 verkon ja laitteen kytkennät galvaanisesti toisistaan. Ei siis ole
 mitään väliä, mistä pistokkeesta jännite otetaan, etenkin jos jännite
 otetaan ns. kaksoiseristetystä, kelluvasta rakenteesta (ei maadoitusta).
 Perseuksen virtalähde on tällainen. Ja maadoitusten välillähän ei
 jännite-eroja saa muutoinkaan olla!

 Toinen juttu on se, että suojamaadoitettuun, ns. kosteaan tilaan (jossa
 käytetään maadoitettuja pistokkeita) ei missään tapauksessa saa viedä
 jännitteitä esim. jatkojohdolla muusta tilasta, jossa ei ole
 suojamaadoitusta. Nykyisin uudempien rakennusten kaikissa
 sähköpistokkeissa käytetään suojamaadoitusta - jota ei saa käyttää radio
 maana.

 Eri laitteiden välillä havaitut jännite-erot johtuvat paremminkin esim.
 tietokoneen verkkopuolen häiriösuodattimesta (kuristin + kondens.),
 joissa verkkojännitteen navoista suojamaahan ovat kondensaattorit. Tämän
 takia tietokoneeseen tehdyt kytkennät, esim. vastaanotin, olisi viisasta
 toteuttaa verkkojohto pois kytkettynä - häiriösuodin kun on aina
 kytkettynä.

 Mutta sähköverkon kanssa on toki aina oltava varovainen!

 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.


 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Ari Kilponen
 Lähetetty: 31. lokakuuta 2012 7:22
 Vastaanottaja: dx@hard-core-dx.com
 Aihe: Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

 Perseus on tietokoneeseen verrattava laite komponenttitason
 herkkyydeltään.
 Missään nimessä ei saa ottaa virtaa sähköverkon eri vaiheista (ei edes
 eri
 huoneesta,
 koska se voi olla eri vaiheessa)! Siis saman laitteiston kaapeleilla
 kytkettyihin eri
 laitteisiin. Voi käydä pahimmillaan että savu poistuu savulla käyvistä
 laitteista.

 73's de ARK



Alkuperäinen viesti
Lähettäjä: ilkka.martikai...@elisanet.fi
Päivämäärä: 30.10.2012 23:30
Vastaanottaja: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Aihe: Re: [DX]outo käytös, roottoria käännettäessä

Tämä hieman mutkistaa asiaa ...
1) Jos kääntäjä on uudempi ja kehittyneempi malli (tämän tunnistaa
ohjausjohtojen määrästä, 5-7 johtoa) - laitteessa on todennäköisesti
magneettijarru, joka tulee päälle, kun kierto - siis antennin
liikkuminen - loppuu. Voi ehkä antaa jännitepiikin antenniin ja sitä
kautta Perseukseen/tietokoneeseen, Perseushan ylikuormittuu melko
helposti suurilla signaaleilla.
2) Jos kyseessä on joku vanhempi malli, esim. Stolle tai sen kopio,
ohjausjohtimessa on 3-4 johtoa. Ei ole magneettijarrua, mutta tässä
ohjausosassa katkotaan 220 voltin verkkojännitettä, kun liike alkaa tai
päättyy. Sama virtapiikkijuttu kuin edellisessä - ehkä.
3) Kolmas juttu on, että ongelma voisi siirtyä sähköverkon kautta.
Kokeile, että otat jännitteen Perseuksen virtalähteelle

Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

2012-10-31 Thread Ilkka Martikainen
Menemme ehkä jo asiasta sivuun ... mutta tuo mittausarvo onkin aika
mielenkiintoinen. Jos käytetään maadoitettua liitäntää, tuote ei
välttämättä ole ns. kelluva ja siitä löytyy hyvinkin tuo tavanomainen
kuristimet + kondensaattorit -verkkohäiriösuodin. Mutta mihinkähän nuo
kiinalaiset ovat tuon 1 K:n vastuksen juottaneet ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Ijl
Lähetetty: 31. lokakuuta 2012 10:42
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

Minä vanhana - tai entisenä sähköasentajana - korostaisin tuota
laitteiden
runkojen eli käytännössä maan yhdistämisen tärkeyttä.

 On helposti havaittavissa kuinka esim. tietokoneen rungon potentiaali
eroaa
maasta juuri Ilkan mainitsemien verkkohäiriösuotimen konkkien takia jos
tämmöistä konetta käytetään maadoittomassa pistorasiassa joka on
tarkoitettu
liitettäväksi maadoitettuun pistorasiaan. Siitä saa usein tällöin selvän
pienen sähköiskun.

Näistä syistä on hajonnut usein liitäntäpiirejä tietokoneesta tai siihen
liitetyistä laitteista. Tietokoneen oheislaitteineen voi hätätilassa
suojata tämän suhteen käyttämällä maadoitettua jatkojohtoa jolloin
laitteiden maat yhdistyvät keskenään vaikka maaadoitettua pistorasiaa
olisi
käytettävänäkään.
Tällöin eivät laitteiden liityntäpiirit hajoa vaikka niiden välijohtoja
irroiteltaisiinkin. Tämä sitten taas ei muuta sitä tilannetta, että
potentiaaliero on olemassa ulkopuolisen oikean maan ja laitteiden
runkojen
välillä.

On aina muistettava, että jos laitteessa on maadoitettu verkkojohto niin
se
myös kytketään maadoitettuun pistorasiaan. En ole tutkinut kaikkien
läppärien powereita, mutta ainakin työmaallani olevissa koneissa on
kaikissa
laturin johto maadoitettu. Ja pöytäkoneissahan se on aina ollut
standardi.

Mittasin juuri työpöydälläni olevan tuliterän Dellin läppärin laturin
virtajohdon maan verkkopuolelta ja DC-ulostulon pistokkeen ulkoholkin
väliliä.
Mittari antoi tähän 1 kohm resistanssin. Tässä ilmeisesti voi olla
erillinen
suojavaippa ja miinus on pistokkeen sisimmäisessä holkissa ja plussa
keskipiikissä. Eli jotenkin siis kuitenkin myös verkon maa ainakin tässä
tapauksessa johtuu myös läppäriin laturin läpi ja sen runkoon.

73,s IJL









 Nykyaikaisen talouden sähköverkko rakennetaan siten, että eri
huoneisiin
 pyritään viemään kolmivaiheverkosta eri vaiheet. Tällä tasataan
 sähköverkon kuormitusta. Oikein rakennettuna ei potentiaalieroja eri
 huoneiden pistokkeiden välillä ole - ideana tässä on, että kokeillaan
 eri vaiheesta siksi, että nämä ovat jollain tavalla paremmin
 suurtaajuisesti erotettuja kuin samasta pistokkeesta hankittu sähkö.
 Hyvä ECM-häiriösuodin ajaa saman asian.

 Olipa virtalähde sitten hakkuri tai tavallinen, siinä muuntaja erottaa
 verkon ja laitteen kytkennät galvaanisesti toisistaan. Ei siis ole
 mitään väliä, mistä pistokkeesta jännite otetaan, etenkin jos jännite
 otetaan ns. kaksoiseristetystä, kelluvasta rakenteesta (ei
maadoitusta).
 Perseuksen virtalähde on tällainen. Ja maadoitusten välillähän ei
 jännite-eroja saa muutoinkaan olla!

 Toinen juttu on se, että suojamaadoitettuun, ns. kosteaan tilaan
(jossa
 käytetään maadoitettuja pistokkeita) ei missään tapauksessa saa viedä
 jännitteitä esim. jatkojohdolla muusta tilasta, jossa ei ole
 suojamaadoitusta. Nykyisin uudempien rakennusten kaikissa
 sähköpistokkeissa käytetään suojamaadoitusta - jota ei saa käyttää
radio
 maana.

 Eri laitteiden välillä havaitut jännite-erot johtuvat paremminkin
esim.
 tietokoneen verkkopuolen häiriösuodattimesta (kuristin + kondens.),
 joissa verkkojännitteen navoista suojamaahan ovat kondensaattorit.
Tämän
 takia tietokoneeseen tehdyt kytkennät, esim. vastaanotin, olisi
viisasta
 toteuttaa verkkojohto pois kytkettynä - häiriösuodin kun on aina
 kytkettynä.

 Mutta sähköverkon kanssa on toki aina oltava varovainen!

 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.


 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Ari Kilponen
 Lähetetty: 31. lokakuuta 2012 7:22
 Vastaanottaja: dx@hard-core-dx.com
 Aihe: Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

 Perseus on tietokoneeseen verrattava laite komponenttitason
 herkkyydeltään.
 Missään nimessä ei saa ottaa virtaa sähköverkon eri vaiheista (ei edes
 eri
 huoneesta,
 koska se voi olla eri vaiheessa)! Siis saman laitteiston kaapeleilla
 kytkettyihin eri
 laitteisiin. Voi käydä pahimmillaan että savu poistuu savulla käyvistä
 laitteista.

 73's de ARK



Alkuperäinen viesti
Lähettäjä: ilkka.martikai...@elisanet.fi
Päivämäärä: 30.10.2012 23:30
Vastaanottaja: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Aihe: Re: [DX]outo käytös, roottoria käännettäessä

Tämä hieman mutkistaa asiaa ...
1) Jos kääntäjä on uudempi ja kehittyneempi malli (tämän tunnistaa
ohjausjohtojen määrästä, 5-7 johtoa) - laitteessa on todennäköisesti
magneettijarru

Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

2012-10-31 Thread Pentti Stenman
Muistaakseni jossakin varoitetaan myös roikan käytöstä toisin päin, eli 
kosteasta (vaarallisesta) tilasta ei saisi ottaa sähköä kuivaan tilaan, 
sillä silloin myös tämä tila muuttuu vaaralliseksi. Tällaistahan voi pitää 
hyvinkin houkuttelevana, koska laitteissa on varsin usein suojamaadoitettu 
pistotulppa.


PS

- Original Message - 
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi

snip
Toinen juttu on se, että suojamaadoitettuun, ns. kosteaan tilaan (jossa
käytetään maadoitettuja pistokkeita) ei missään tapauksessa saa viedä
jännitteitä esim. jatkojohdolla muusta tilasta, jossa ei ole
suojamaadoitusta. Nykyisin uudempien rakennusten kaikissa
sähköpistokkeissa käytetään suojamaadoitusta - jota ei saa käyttää radio
maana.
snip

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

2012-10-31 Thread Juha Solasaari

Kyllä se värisi.
Trio 9R-59D:n verkkomuuntajan toision keskiulosotto on rungossa. 
Siitäköhän se johtuisi?


73 de JTS

- - -
On 31.10.2012 12:25, Pentti Stenman wrote:

Muistelen, että esimerkiksi Trion rungossa oli jonkinlainen jännite,
joka tuntui värinänä sormenpäissä. Triossahan oli tavallinen
suojaeristämätön pistotulppa.

PS


- Original Message - From: Ijl i...@mbnet.fi


Tilanne muuttuu vaaralliseksi jos huonetilojen asennukset ovat vanhojen
standardien mukaisia eli kuivissa tiloissa olivat metallikuorisetkin
laitteet kuten pöytävalaisimet yms. maadoittamattomia. Jos tämmöiseen
laitteeseen tulee vika ja samassa tilassa on tuon jatkojohdon perässä
rungoltaan maadoitettu laite
niin huonossa tapauksessa laitteiden runkojen välillä on verkkojännite eli
sähköiskun vaara.

snip

___

Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

2012-10-31 Thread Ijl
Kyllä se johtuu siitä konkkakytkennästä verkkomuuntajan ensiöpuolella. Ei
pitäisi Trioa tai vastaavia käyttää vaihtamatta verkkojohtoa maadoitettuun
ja tarkistamatta verkkopuolen komponentit.  Yksi mahdollisuus on käyttää
suojaerotusmuuntajaa.
Samantapaisia kytkentöjä on pilvin pimein japsi- ja jenkkilaitteissa
60-luvun loppuun asti. Saksalaiset ovat ymmärtäneet maadoituksen merkityksen
jo 50-luvulla.

73,s IJL

  Kyllä se värisi.
 Trio 9R-59D:n verkkomuuntajan toision keskiulosotto on rungossa.
 Siitäköhän se johtuisi?

 73 de JTS

 - - -
 On 31.10.2012 12:25, Pentti Stenman wrote:
 Muistelen, että esimerkiksi Trion rungossa oli jonkinlainen jännite,
 joka tuntui värinänä sormenpäissä. Triossahan oli tavallinen
 suojaeristämätön pistotulppa.

 PS


 - Original Message - From: Ijl i...@mbnet.fi


 Tilanne muuttuu vaaralliseksi jos huonetilojen asennukset ovat vanhojen
 standardien mukaisia eli kuivissa tiloissa olivat metallikuorisetkin
 laitteet kuten pöytävalaisimet yms. maadoittamattomia. Jos tämmöiseen
 laitteeseen tulee vika ja samassa tilassa on tuon jatkojohdon perässä
 rungoltaan maadoitettu laite
 niin huonossa tapauksessa laitteiden runkojen välillä on verkkojännite
 eli
 sähköiskun vaara.

 snip


___

 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
 License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
 License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html




___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

2012-10-31 Thread Ijl
Saattoipa olla niinkin. Olen nähnyt näistä aika monta variaatiota eri
laitteissa.


73,s IJL


 Minulla olevassa Trion skemassa on verkkomuuntajan ensiöpuolella konkka
 vain vaihe- ja nollajohtimen välillä, ei mitään runkoon. Itse laitteesta
 en ole tarkistanut...

 73 de JTS

 - - -
 On 31.10.2012 12:45, Ijl wrote:
 Kyllä se johtuu siitä konkkakytkennästä verkkomuuntajan ensiöpuolella.
 Ei
 pitäisi Trioa tai vastaavia käyttää vaihtamatta verkkojohtoa
 maadoitettuun
 ja tarkistamatta verkkopuolen komponentit.  Yksi mahdollisuus on käyttää
 suojaerotusmuuntajaa.
 Samantapaisia kytkentöjä on pilvin pimein japsi- ja jenkkilaitteissa
 60-luvun loppuun asti. Saksalaiset ovat ymmärtäneet maadoituksen
 merkityksen
 jo 50-luvulla.

 73,s IJL

Kyllä se värisi.
 Trio 9R-59D:n verkkomuuntajan toision keskiulosotto on rungossa.
 Siitäköhän se johtuisi?

 73 de JTS

 - - -
 On 31.10.2012 12:25, Pentti Stenman wrote:
 Muistelen, että esimerkiksi Trion rungossa oli jonkinlainen jännite,
 joka tuntui värinänä sormenpäissä. Triossahan oli tavallinen
 suojaeristämätön pistotulppa.

 PS


 - Original Message - From: Ijl i...@mbnet.fi


 Tilanne muuttuu vaaralliseksi jos huonetilojen asennukset ovat
 vanhojen
 standardien mukaisia eli kuivissa tiloissa olivat metallikuorisetkin
 laitteet kuten pöytävalaisimet yms. maadoittamattomia. Jos tämmöiseen
 laitteeseen tulee vika ja samassa tilassa on tuon jatkojohdon perässä
 rungoltaan maadoitettu laite
 niin huonossa tapauksessa laitteiden runkojen välillä on verkkojännite
 eli
 sähköiskun vaara.

 snip



___

 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
 License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
 License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html





___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
 License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
 License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html




___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

2012-10-31 Thread Ilkka Martikainen
Triossa muistaakseni tämä vaihteli, joissain malleissa oli kyllä
tavanomainen kondensaattoriviritys maihin. Teoriassa - jos
kondensaattorit ovat täysin samanlaisia - verkon vaiheet ja jännitteet
kumoavat toisensa. Mutta kun kondensaattorit eivät ole samanlaisia (10 %
tarkkuus)! Jotain 1000-1500 volttiahan näiden piti kestää. Kun
kondensaattorit olivat suhteellisen pieniä, jännitettä oli, mutta
onneksi ei paljoakaan virtaa. Ensimmäisessä ASA-radioissani oli
kondensaattori vain toisesta virtajohtimesta suoraan laitteen runkoon ja
siinä piti olla sitten tarkkana, mitenpäin töpselin rasiaan laittoi.

Itse olen aloittanut nämä radiohommat Ilpon tapaan asennushommissa
(radio, TV, sähkö). Ennen vanhaan ei tarvinnut olla kovin laajaa
koulutusta - asennusoikeudet annettiin yritykselle, ei ihmisille. Ja
tositapaus: naapurissa vaihtoivat uuden sähkölieden vaiheen ja
maadoituksen - ja uuden lieden onnellista omistajaa elvytettiin sitten
teholla viikonpäivät ...

Ennen vanhaan olikin kuuntelussa enemmän jännitystä kuin nykyisin -
etenkin jos otti kiinni antennista ja lämpöpatterista samanaikaisesti.
Nimim. kokemusta on.

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Ijl
Lähetetty: 31. lokakuuta 2012 13:33
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

Saattoipa olla niinkin. Olen nähnyt näistä aika monta variaatiota eri
laitteissa.


73,s IJL


 Minulla olevassa Trion skemassa on verkkomuuntajan ensiöpuolella
konkka
 vain vaihe- ja nollajohtimen välillä, ei mitään runkoon. Itse
laitteesta
 en ole tarkistanut...

 73 de JTS

 - - -
 On 31.10.2012 12:45, Ijl wrote:
 Kyllä se johtuu siitä konkkakytkennästä verkkomuuntajan
ensiöpuolella.
 Ei
 pitäisi Trioa tai vastaavia käyttää vaihtamatta verkkojohtoa
 maadoitettuun
 ja tarkistamatta verkkopuolen komponentit.  Yksi mahdollisuus on
käyttää
 suojaerotusmuuntajaa.
 Samantapaisia kytkentöjä on pilvin pimein japsi- ja jenkkilaitteissa
 60-luvun loppuun asti. Saksalaiset ovat ymmärtäneet maadoituksen
 merkityksen
 jo 50-luvulla.

 73,s IJL

Kyllä se värisi.
 Trio 9R-59D:n verkkomuuntajan toision keskiulosotto on rungossa.
 Siitäköhän se johtuisi?

 73 de JTS

 - - -
 On 31.10.2012 12:25, Pentti Stenman wrote:
 Muistelen, että esimerkiksi Trion rungossa oli jonkinlainen
jännite,
 joka tuntui värinänä sormenpäissä. Triossahan oli tavallinen
 suojaeristämätön pistotulppa.

 PS


 - Original Message - From: Ijl i...@mbnet.fi


 Tilanne muuttuu vaaralliseksi jos huonetilojen asennukset ovat
 vanhojen
 standardien mukaisia eli kuivissa tiloissa olivat
metallikuorisetkin
 laitteet kuten pöytävalaisimet yms. maadoittamattomia. Jos
tämmöiseen
 laitteeseen tulee vika ja samassa tilassa on tuon jatkojohdon
perässä
 rungoltaan maadoitettu laite
 niin huonossa tapauksessa laitteiden runkojen välillä on
verkkojännite
 eli
 sähköiskun vaara.

 snip




___

 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied,
distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
 License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html




___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied,
distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
 License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html






___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied,
distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
 License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html




___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard

Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

2012-10-31 Thread Pentti Stenman
Tuollaista minäkin muistelen. Olin asentanut veneenankkuriin suomalaisen 
suojamaadoitetun verkkojohdon, mutta sähkö tuli suojamaadoittamattomasta 
pistorasiasta. Mittasin joskus jännitteeksi n. 115 V, jota etulevyn ja 
nuppien maalaus ei onneksi ihmeemmin laskenut käyttäjän kautta talon 
lattiaan.


PS

- Original Message - 
From: Ari Kilponen ari.kilpo...@pp.inet.fi

To: dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, October 31, 2012 3:16 PM
Subject: Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä


Samoin Collins R-390A:n kuoresta sai aikoinaan Trioakin epämukavampia
tärskyjä.
Mielellään laittoi ekaksi maadoituksen kuntoon ennen kuin tökkelin
pistorasiaan.

73's, ARK



Alkuperäinen viesti
Lähettäjä: i...@mbnet.fi
Päivämäärä: 31.10.2012 12:45
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-listadx@hard-core-dx.com
Aihe: Re: [DX] outo käytös, roottoria käännettäessä

Kyllä se johtuu siitä konkkakytkennästä verkkomuuntajan ensiöpuolella. Ei
pitäisi Trioa tai vastaavia käyttää vaihtamatta verkkojohtoa maadoitettuun
ja tarkistamatta verkkopuolen komponentit.  Yksi mahdollisuus on käyttää
suojaerotusmuuntajaa.
Samantapaisia kytkentöjä on pilvin pimein japsi- ja jenkkilaitteissa
60-luvun loppuun asti. Saksalaiset ovat ymmärtäneet maadoituksen 
merkityksen

jo 50-luvulla.

73,s IJL

 Kyllä se värisi.

Trio 9R-59D:n verkkomuuntajan toision keskiulosotto on rungossa.
Siitäköhän se johtuisi?

73 de JTS

- - -
On 31.10.2012 12:25, Pentti Stenman wrote:

Muistelen, että esimerkiksi Trion rungossa oli jonkinlainen jännite,
joka tuntui värinänä sormenpäissä. Triossahan oli tavallinen
suojaeristämätön pistotulppa.

PS


- Original Message - From: Ijl i...@mbnet.fi


Tilanne muuttuu vaaralliseksi jos huonetilojen asennukset ovat vanhojen
standardien mukaisia eli kuivissa tiloissa olivat metallikuorisetkin
laitteet kuten pöytävalaisimet yms. maadoittamattomia. Jos tämmöiseen
laitteeseen tulee vika ja samassa tilassa on tuon jatkojohdon perässä
rungoltaan maadoitettu laite
niin huonossa tapauksessa laitteiden runkojen välillä on verkkojännite
eli
sähköiskun vaara.

snip





___


Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html






___

Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html








___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html





___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html 


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html