Risto I. Jääskeläinen kirjoitti (6.6.2008 klo 15.30):
> Itse kysymys: Ohjetekstissä on lihavoitu termin ensimmäinen sana, kun
> suomeksi kirjoitetaan yhteen, siis SPREADSHEET functions vs.
> LASKENTATAULUKKOfunktiot.
>
> Ja ongelmahan onkin tuossa esillä. Vaikken kaunosielu olekaan, silti
> pistää silmään, jos yhdyssana on vain osin lihavoitu. Ja tämän
> varmistamiseksi olenkin jättänyt jonkun kohdan ohjeissa tuollaiseen
> asuun.
>
> Nyt vaan ratkaisu on vähän hakusessa. Genetiivillä saanee joskus
> jaettua yhdyssanan kahdeksi sanaksi, mutta eikös erinimen kanssa tule
> yhdysviiva? Siis LASKENTATAULUKKO-funktiot. Tämä näyttää minun
> silmiini ihan hyvältä. Joskus vaan lihavoinnin takia varsinaiseksi
> erisnimeksi (isolla alkukirjaimella) muuttaminen keskellä virkettä ei
> oikein luonnistu. Voiskohan tehdä pientä syntiä ja käyttää yhdysviivaa
> lihavoinnin kera, vaikkei olekaan isoa alkukirjainta? Toinen
> vaihtoehto on sitten lihavoida koko termi, mikä sekin on joskus ihan
> hyvän näköinen, joskus ei niinkään.
Neuvoisin, että älä missään nimessä muuta mitä tahansa sanoja
erisnimiksi. Yhdysmerkkiä on huomattavasti luvallisempaa laittaa
sanoihin 1) selvennyksen vuoksi tai 2) erottamaan nimikkeen kaltaiset
määriteosat (= yhdyssan alkuosa).
1) Suomen kielessä on tarpeen vaatiessa ns. sallittua käyttää
yhdysmerkkiä, jos se auttaa selventämään yhdyssanan rakennetta.
Esimerkiksi sanat "popura" ja "squashottelu" kirjoitetaan usein
yhdysmerkin kanssa: "pop-ura", "squash-ottelu". Erityisesti sitä
käytetään sellaisen sanojen kanssa, jotka eivät ole kieleen täysin
vakiintuneita, usein juuri vierassanojen kanssa. Jotkut
tietotekniikan termit voidaan sellaisiksi hyvinkin ajatella.
2) Nimikkeen kaltaista osaa selventää ehkä parhaiten esimerkki. Jos
esimerkiksi funktioiden joukolle voidaan ohjelman sisällä ajatella
kokoava nimike ('laskentataulukko-nimikkeen alle kuuluvat funktiot'),
niin tähän nimeen voidaan viitata myös ilmaisulla
"laskentataulukko-funktiot". Tässä siis "laskentataulukko" on
nimikkeen kaltainen osa, ja syntyy pieni merkitysero sanaan
"laskentataulukkofunktiot", joka on tarkoittaa mitä tahansa
funktioita, joiden merkityssisältöä on kavennettu kyseisellä
määritteellä.
Palataan lihavointiin. Minusta ei kannata lihavoida pelkästään yhtä
yhdyssanan osaa. Myöskään yhdysmerkkiä ei kannata tunkea sanaan väkisin,
ellei se selvästi kuulu edellä mainittuihin kategorioihin
(selvennykseksi tai nimikkeen vuoksi). Siispä näiden jälkeen jäisi
vaihtoehdoksi koko sanan lihavointi tai lihavoinnin jättäminen pois.
Molemmat ovat minusta ihan hyviä.
(Yleisesti lihavointi on aika huono typografinen ratkaisu leipätekstissä
paljon käytettäväksi, mutta hypertekstityyppiset ohjesivut ovat vähän
eri asia. Niissä avainsanojen korostaminen voi olla ihan hyödyllistä.)
> 2) Tyylikysymyksissä pysyäkseni, automaattinen-sana on pitkä. Ohjeitä
> kääntäessäni olen sen joskus jättänyt poiskin, eikä lauseen sisältö
> ole siitä kärsinyt.
Hyvä. Minusta tietotekniikassa ja varsinkin loppukäyttäjän sovelluksissa
automaattisuus on oikeastaan lähtökohta, ja siksi automaattinen-sanaa ei
kannata toistaa liikaa. Yleisenä kommenttina, että voisi ehkä mieluummin
korostaa asioiden manuaalisuutta eli käsikäyttöisyyttä silloin, kun
jokin toiminto erityisesti vaatii käyttäjän askartelua.
---------------------------------------------------------------------
To unsubscribe, e-mail: [EMAIL PROTECTED]
For additional commands, e-mail: [EMAIL PROTECTED]
