Täytyy vielä jatkaa kun jäi jotain puuttumaan.. Minun piti oikein googlettaa mikä on "SS-sovellutus" (huom! en käytä "sovellusta" koska en sisäistä sitä oikeaksi - sama on "viipeen" kanssa...) Olen pääasiassa käyttänyt kuten jotkut varmaan muistavatkin sovitusmuuntajina ns. Potcore-tyyppisiä - Tarkemmin Siemens (nykyään kai EPCOS), TDK jne. RM- tyyppisiä runkoja enkä niinkään toroideja. Matalilla taajuuksilla näytti myös Nokia ja muut suuret valmistajat käyttäneen samoja rakenteita ammattielektroniikassa niin virityspiireissä kuin sovitusmuuntajissakin. Materiaalithan ovat samoja kuin toroideissa. En pysty sanomaan sitten onko kumpi parempi - näitä on vaan pirusti helpompi käämiä kun kelarunkoon voi pyöritellä lankaa paljon helpommin kuin toroidiin. Ferriitti tai rautajauhomateriaali muodostaa lisäksi käämeille suljetun kuoren josta saattaa olla hyötyä suojausmielessä vaikkakin toroidirakenteen väitetään ainakin häiriötä ulospäin tuottavan vähemmän esim. tavallisissa muuntajissa kuin perinteisen. Tässä asiassa en ole riittävän viisas ainakaan lisää asiasta lukematta. Vaimennuksen suhteen en havainnut aikoinani mainittavia eroja näiden kahden tyypin välillä.
En tiedä onko kukaan kokeillut häiriövaimennusmielessä ferriittiputkipötkylän pujottamista kokosun päälle kuten aiemmmin mainitsin tekemäni dipolin virtabalunissa. 73,s IJL >>Olen joskus ihmetellyt miten koksi oikein toimii- todennäköisesti joku >>muukin. Jos maadoitetaan koksi vaan toisesta päästä niin koksin vaippa >>vuotaa läpi kuin seula. Elikkä jos laitaa koksin maahan ilman antennia >>vaikka vaippa on maassa radiossa niin se olisi kuin siinä ei olisi >> vaippaa >>ollenkaan- kait? Ainakin asemia tulee läpi niinkuin ei olisi vaippaa >>ollenkaan. Sen huomaa- jos pistät vaipan maahan myös toisessa päässä >> niin >>sinkut häviää..... >>Elikkä jos laittaa koksin jakopakkiin niin se kait pitää maadoittaa >>molemmista päistä-muuten se olisi kuin vedettäisi paljas johto- onks se >>niin???.... >>Olen joskus tehnyt SS-baluneja RG174:llä ja maadoittanut RG174 vaan >>toisesta päästä, se tiputtaa kapasitanssia ja vekotin pitäisi toimia >> vielä >>häiriöttömämmin... Ja jos se vuotaa toiseen suuntaan niin se kai vuotaa >>toiseen suuntaankin???? >>Entäs sit koksisyöttö SS-sovelluksilla- siellähän koksi on vaan >>maadoitettu toista päästä. Totuus siinä on kait että kun koksin sisukset >>käytetään signaalin siirtoon edes takaisin ja se kai estää vaipan sinkut >>lävitsemästä vaippaa- paitsi common mode virrat jos sovellus on >>epätasapainossa- ja niin se aina on kun koksin impedanssi on +- 5% ja >>vaippa ei ole täydellinen. >>Tuli vaan mieleen mikä mahtaa olla totuus.... Audiopuolella kun >>siirtolinjat yleensä maadoitetaan vaan toisesta päästä häiriövirtojen >>estämiseksi .... >>Tuntee itsensä vähän hölmöksi kun tämmöistä menee kyselemään... >>73' >>RS ___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list [email protected] http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
