Hyvä Ilkka. Vähän omia kommentejä tähän... - Päätevastuksen hyvällä maadoitusella voit parannella sinkkua jopa 6 dB:tä antennin suuntakuvion terävöittämisen ja sovituksen parantamisen ansiosta. Yleensä puhutaan 450 ohmin päätevastuksesta, mut MKA mittasi äsken antennien impedanssit Aihkiniemenssä ja totesi että olivat lähempänä 600 ohmia. - Toroidin maadoituksella ei ole todettu vaikuttavan yhtä paljon, mut jos käyttää SS- käämitystä niin erityisesti matalat taajuudet vaativat hyvän maan toimiakseen hyvin. - Käytän radion päässä aikamoinen arsenaali- täytyy joskus todella kokeilla miten mikäkin komponentti toimii. Mulla on bread breaker- esim. FT-114-75, L n. 2 mH ja CMC:t materiaaleista Fair-Rite 31, Amidon 75 ja Philips 3E1 (vastaa Amidon 77- materiaalia)- L n. 2,5 ... 3 mH. Nämä tiedot ovat osittain tulleet kokeneilta kuuntelijoilta jotka ovat todella tehneet paljon kokeiluja......... 73' RS ----- Original Message ----- From: "Ilkka Martikainen" <ilkka.martikai...@elisanet.fi> To: "'Suomalaisten DX-lista'" <dx@hard-core-dx.com> Sent: Tuesday, December 06, 2011 9:35 PM Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus
Tässä vielä selvyyden vuoksi - koska harvoilla on tuo Devolderen kirja: 1) Beveragen päätevastus maadoitetaan HYVIN. 2) Vastaanottimen ja syöttöjohdon puoleinen sovitusmuuntaja tehdään "galvaanisesti erotettu" -mallina. Ensiön (n. 600 ohmia) toinen johdin antennilankaan, toinen TODELLA HYVÄÄN maahan. 3) Sovitusmuuntajan toisio (50 ohmia) common mode -kuristimen kautta 50 ohmin koaksiaaliin, JONKA VAIPPAA EI TÄSSÄ MAADOITETA. Kuristin = paljon ohutta koaksiaalia ferriittirungolle. 4) Koaksiaalin vaippa maadoitetaan n. 5-10 metrin päässä sovitusmuuntajasta (vastaanottimeen päin). 5) Maadoituksen jälkeen uusi common mode -kuristin. 6) Jutussa ei ole mitään vastaanotinpäästä (luettu tosin pikaisesti). Suositukseni: tässä vielä yksi common mode -kuristin ja vastaanotin maihin. Ja tämän jälkeen syöttöjohto ei ota vastaan QRM:ää ... toivottavasti. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M. -----Alkuperäinen viesti----- Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 19:52 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus Joo, spekuloida voi miten tuo kokonaisuus toimii- jotain siellä kumminkin heittää häränpyllyä. Voiko se olla jopa niin että koksi vaipan suhteen pitää maadoittaa molemmissa päissä MW:llä mutta että se samalla tekee hallaa häiriöiden imuuniteetille antennin maadoitukeen päin.... Jos se tekee hallaa niin muut häiriöt voi ehkäpä päästää helpommin kuumaan karvaan toroidin käämien kautta. Jotain siinä kumminkin tapahtuu. Olen kuullut- on kuulema tutkittu jenkeissä- että 9 HAMia 10stä käyttää muuntajaperiaatteella tehtyjä baluneja bevien kanssa sen häirönpoistokyvyn takia ja myös siksi että se antaa paremmin anteeksi mahdollisia sovitusvirheitä- niin väitetään. Mun koksin pituus on melkein kilsan pituinen ja se toimii hyvin- sinkut ihan OK, mut mulla on 400 kV:n linja kilsan päästä häiriöpesäkkeenä- valitettavasti jenkkisuuntaan mutta onneksi myös 180 asteen kulmassa- auttaa varmasti pikkusen. Kaapelilla (Belden H125 cu) on hyvä laatu/hintasuhde ja suojavaimennus 85 dB:tä- parempi kuin esim. Tellu 13. Ja hinta n. 80 senttiä/m. Ei maakaapeli, mutta ulkokaapeli ja kestää pitkään ellei jyrsijät käy kimppuun. Ja se on tapahtunut kerran n. 15 v aikana. 73' RS ----- Original Message ----- From: "Ilpo J Leppänen" <i...@iki.fi> To: "Suomalaisten DX-lista" <dx@hard-core-dx.com> Sent: Tuesday, December 06, 2011 7:00 PM Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus Vaikuttaa aika selvältä ja käytännön kokemuksenikin ovat melko samankaltaisia. Asiat ovat sinänsä jo kauan monilta osin olleet tunnettuja ja niitä on hyödynnetty monilla eri tekniikan aloilla intrumentoinnissa, puhelintekniikassa ja radiotekniikassa. Mielestäni isoimman ongelman muodostaa se, että monissa antennien syöttöratkaisuissa ollaan ulkona normaalien tekniikassa käytettyjen ja standardisoitujenkin speksien suhteen. Näissä erilaisten siirtolinjojen spesifikaatiossa on ajateltu esimerkiksi millaisia signaalitasoja tarvitaan jotta luotettavasti saadaan siirrettävä informaatio läpi oli se sitten analogista tai digitaalista. Jos antennin syöttöjohto on ohut kilometrin kaapeli - oli se sitten parijohto tai koksu - sovitukset kaapelin päissä eivät ole kohdallaan jne. ja signaali mikrovoltteja niin mielestäni ollaan aika hakoteillä ja ulkopulisen häiriön vaimennuksestakin voi tulla todella "tiedettä". Pitkän matalalla olevan lanka-antennin suurin autuus kun ei ensinnäkään ole signaalin taso vaan suuntaavuus. Eli olisi tehtävä kaikki jotta tämä hyötysignaali saataisiin mahdollisimman isolla tasolla vastaanottopäähän samalla huomioiden kaapelin häiriövaimennukseen vaikuttavat tekijät. Eli kaapelin oikea sovitus - joka sekin vaikuttaa häiriövaimennukseen käytännössä - mielellään vahvistin heti antennin syöttöpisteeseen ja vielä järkevän vaimennuksinen kaapeli syöttöön. Tietoverkossakaan ei yleensä harrasteta yli 100m haaroja - minkä tässä näin huonona vertauksena piruuttani esitän Miten tämä on ymmärrettävä: >"Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus > 5*Wc) ollaan kaapeleiden >suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella >suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi >mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin >jo pitäisi suojausta löytyä." Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin? 73,s IJL >Moi, > >Käsittääkseni "Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä" ei ole >suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä. > >Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen: > >--------- > >Henry W. Ottin kirjoittama "Ground - A Path for Current Flow"-artikkeli: >http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf > >Tässä hiukan vapaata suomennosta: > >Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että >kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu >molemmista päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin >syöttö? ). > >Signaalivirralla on nyt kaksi paluutietä: maa ja suojavaippa. Jos >paluutienä on maa, on piirin kehä suurempi ja näin herkempi >sähkömagneettisille häiriöille (EMI). Jos paluutienä on taas suojavaippa, >on piirin kehä merkittävästi pienempi eikä samalla niin herkkä EMI:lle. > >On todistettu, että tiettyä taajuutta suuremmilla taajuuksilla paluuvirta >kulkee kokonaan suojavaipan kautta. Tälle taajuudelle on löydetty kaava: > >W = (Rs + Zg)/Ls, missä Rs = suojavaipan resistanssi, Zg = maan impedanssi >ja Ls = suojavaipan induktanssi > >Jo ideaalitapauksessa maan impedanssin ollessa nolla lähes kaikki >paluuvirta kulkee suojavaipan kautta rajataajuutta Wc suuremmilla taajuuksilla: > >Wc = Rs/Ls > >Tätä rajataajuutta kutsutaan suojavaipan cutoff-taajuudeksi ja se riippuu >siis ainoastaan suojavaipan ominaisuuksista. Tyypillisesti kaapeleiden >suojavaipan cutoff-taajuudet sijaitsevat audiotaajuuksilla 0.5 kHz - 8 >kHz: esim. R6-6A:lla 600 Hz ja RG-58C:llä 2000 Hz. > >Tämän kytkennän heikoutena on suojavaipan kautta kulkevat toisten >kytkentöjen maavirrat ja magneettisesti indusoituneet vaippavirrat. Tästä >johtuen tätä kytkentää käytetään yleensä lähinnä estämään kytkennästä >emittoituvat häiriöt kuin suojaamaan ulkopuoliselta EMI:ltä. > >Parempi häiriösuojaus saadaan, jos on mahdollista olla kytkemättä >kuormapuolta maihin. Tällöin paluuvirran on kuljettava suojavaipan kautta >taajuudesta riippumatta. Tämä kytkentä suojaa myös toisten kytkentöjen >maavirroilta ja magneettisesti idusoituvilta vaippavirroilta. Käytännössä >kuitenkin korkeilla taajuuksilla parasiittikapasitanssi maadoittaa >kuormapuolen. > >-------- > >Henry W. Ott on kirjassaan "Noise Reduction Techiques in Electronic >Systems" tehnyt mielenkiintoisia kokeita eri kaapeleiden suojakyvyistä: > >http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf > >Näyttäisi siltä, että kytkennät, joissa sekä lähtöpuoli että kuormapuoli >on maadoitettu antavat selvästi huonomman suojan sähkömagneettisilta >häiriöiltä kuin kytkennät, joissa ainoastaan joko lähtöpuoli tai >kuormapuoli on maadoitettu. > >Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus > 5*Wc) ollaan kaapeleiden >suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella >suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi >mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin >jo pitäisi suojausta löytyä. > >--------- > >Ja lopuksi Jon Tituksen kirjoittama artikkeli, jossa Henry W. Ott >kommentoi suojaustekniikoita: > >Look Deeper at Shielding >http://www.designnews.com/document.asp?doc_id=228734 > >--------- >73's >veli-Matti (VMA) > > > ----- Original Message ----- > > From: "Roland Sandberg" <roland.sandb...@pp.inet.fi> > > To: "Suomalaisten DX-lista" <dx@hard-core-dx.com> > > Sent: Friday, December 02, 2011 2:51 PM > > Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus > > > > Moron > > Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin > vastauksen. > > Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä. > > Elikkä kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan. > > Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz. > > Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz. > > Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x > > brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz. > > Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan > > lähtöpäässä. > > Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon > niitten > > kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä > parikaapelilla > > vaimennus on pienempi. > > Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on täysin > > Tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat > > vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös koksia- > > jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä... > > Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita oikeastaan > > missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on siirretty > > strukturoituihin. > > Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja > > minuksiaan..... En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki > tiedot. > > TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys > > antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään "ground breaker" > > kuten SS- käämityksellä. > > Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä > > ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa > > radiossa.... > > Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille. > > Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot > > pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys > > toroidille toimii. > > Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun > > koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin. > > Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan > > että kuumaan karvaan on toinen juttu.. > > 73' > > RS > > > > > > >_______________________________________________________________________ ____________ >Tilaa WRTH 2011 nyt: >http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 >----------------------------------------------------------------- >DX mailing list >DX@hard-core-dx.com >http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx >_______________________________________________ > >THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed >and/or modified under the conditions set down in the Design Science License >published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html ________________________________________________________________________ ___________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html ________________________________________________________________________ ___________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html ___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html ___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list DX@hard-core-dx.com http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
