Tuota muuten, jos aiot konvertoida C-kasetilta
digitaaliseksi, suosittelen
ekvalisaattorikäsittelyä eikä pelkkää 1:1
kopiointia. En tosaa hahmottaa, mitä tarkoitat
"puhemyllyillä ja disneillä". MD:tä?
Tietokoneen kyky ymmärtää analogisen nauhoituksen
pohjakohinaa (jos sellaista on), saattaa
aiheuttaa harmittavaa äänenlaadullista ilmiötä digitallenteeseen.
Omat asemanauhoitukseni aikoinaan tein
korkeatasoisilla C-kasettidekeillä (kuten Pioneer
CT-939, Sony TC-K81, TC-K670), sekä tasokkaille
nauhoille (lähinnä Sonyn ja TDK:n krominauhoja),
eikä noissa ole ongelmaa digitoida. Mutta jos
"kasettimankalla" on jollekin peruskasetille
taltioinut, on syytä ajaa tietokoneelle
ekvalisaattorin läpi ja suodattaa muutaman joitakin taajuuksia.
535D:stä en osaa sanoa muuta kuin että Lapissa se
toimi hienosti, etelässä en siihen ollut
tyytyväinen. Tuo laiteenihan kävi Ylen
tekniikkalabrassa säädettävänä, ja muistaakseni
Aseko Oy (suomalainen maahantuoja) tietovaihtomme
jälkeen sääti/säädätti varastossaan olleet vastaavat laitteet.
73, ilkka
At 20:52 1.7.2013, you wrote:
Moi, juu yhdyn näkemyksiisi Ilkka. 535 on ihan
ok peli ja ehkä tuo D-malli erityisesti lopulta?
Oma (hetken minulla ollut 535) ei vain minua
miellyttänyt, koska 525:n
taajuusvalintaominaisuudet ovat minulle
omemmat- 9 taajuudet tallennettuina muistiin ja
10 taajuudet askelluksena, jolloin
taajus"hapuilu" on helpompaa [ainakin kuin omassa 535:ssa]
Mutta noita pitäisi kaappeihin saada säilöön,
jotta kuuntelu onnistuisi "perinteisesti"
jatkossakin... Tosin pitäisi saada myös
säilöttyä vielä 80 luvun asemat ja
formaatitkin---- noita puhemyllyjä ja disnejä kun ei vanha oikein jaska... ;)
Alpo
----Alkuperäinen viesti----
Lähettäjä: [email protected]
Päivämäärä: 1.7.2013 20:28
Vastaanottaja: "Suomalaisten DX-lista"<[email protected]>
Aihe: Re: [DX] Uutuuksia
Nojoo, Icom IC-R71E:n audio AM-modella on
syvältä suosta, mutta SSB:llä Icom on peto.
Harmittaa, kun laitteessa 1600 kHz:n jälkeen
herkkyys putoaa, ja X-band on vaikeaa kuulla.
Siun kanssahan myö olimme 1988 jouluna Posiolla,
kun siulla oli NRD-525 ja miulla modattu Trio
9-R59 sekä GS 600. Satellitilla tuolla reissulla
kuuntelin, kaikki ne lyhytaaltobrassitkin, kun
MW-kelit eivät meille oviaan availleet... Tuolla
reissulla havaitsin, että on tuo NRD-525 vaan kova laite.
Seuraavan kerranhan sitten olimme 1992
Kaamasmukassa, siulla samainen NRD-525 ja miulla
NRD-535D. Tuolla reissulla, en muista
havaitsimmeko hyvin modatun 525:si ja
modaamattoman 535D:ni kesken (en muista oliko
laite jo tuossa vaiheessa ollut säädettävänä
Ylen tekniikkalabrassa) relevanttia eroa
suuntaan tai toiseen. Paitsi että 535D:n näyttö
antoi häiriötä, kun siun 525:n näyttö vastaavaa
ei. Tuo näyttöhäiriöhän lähinnä/vain haittasi keskipäivällä havaijilaisia.
Tuon reissun jälkeen etelässä totesin, että
perus-535 kiinteillä filsuilla todennäköisesti
on viisaampi kuin 535D:n sähköinen portaaton
kaistanleyeden säätö. Jonka 535D:n hienouden,
Icom IC-R71E Icomin 2.4 kHz SSB-filsulla sekä
Muratan 4 kHz keraamisella filsulla, hakkasikin.
Pah. Neljä vaiko viisi vuotta sitten myin
modatun 535:n, kun ostin sen sekä mykäksi
osoittautuneen EKD-500:n samassa kaupassa. Olisi
pitänyt säilyttää se 535, ehkä olisin lähtenyt
Lappiin minimipedikselle. Tai siis jäi Lappiin
lähtemättä, kun EKD-500 ei herännyt itsekseen
henkiin, vaan nyt on vasta IJL:n käsissä kuosiin
saatettu. Olisihan miulla tosin tuo IC-R71E yhä
ollut, mutta kun nimenomaan rinnakkaislaitetta
ja potentiaalisempaa Lapin-päiväkelilaitetta olin hakenut.
.
73, ilkka
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
[email protected]
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
