Moi, puhuin nyt jo asemavalikoimasta- eli nykyajan surkeista formaateista 
kontra ammoisten aikojen kunnon musiikkiformaatit [ja paremmat puheohjelmatkin]
 
Digitointia en ole hirveästi pohtinut, koska "äänitepisterankkia" ei ole eikeä 
nänytä tulevankaan- tungen kasettipinoni roskiksiin, kun katson säilytystilan 
loppuvan- aika "heitteillä ovat jo nyt"-- samoin kuin muutamat sadat- ainakin 
n. 500 minidiskillistä asema"paskaa" ja nyt kovalevytahnaa myös ;) Noilta 
digitaalisimmilta materiaaleilta tallennettavaa olisi enemmän- kasetit olen 
aika hyvin muuttanut QSL-ksi -kovin paljon vastaamatonta ei niillä- 
digiääniteaika tappoi raportoinnin- syy ei tallennusmenetelmien vaan oman 
väsymisen kaiketi...
 
Alpo 

----Alkuperäinen viesti----
Lähettäjä: [email protected]
Päivämäärä: 1.7.2013 21:23
Vastaanottaja: "Suomalaisten DX-lista"<[email protected]>
Aihe: Re: [DX] Uutuuksia

Tuota muuten, jos aiot konvertoida C-kasetilta digitaaliseksi, suosittelen 
ekvalisaattorikäsittelyä eikä pelkkää 1:1 kopiointia. En tosaa hahmottaa, mitä 
tarkoitat "puhemyllyillä ja disneillä". MD:tä?

Tietokoneen kyky ymmärtää analogisen nauhoituksen pohjakohinaa (jos sellaista 
on), saattaa aiheuttaa harmittavaa äänenlaadullista ilmiötä digitallenteeseen.

Omat asemanauhoitukseni aikoinaan tein korkeatasoisilla C-kasettidekeillä 
(kuten Pioneer CT-939, Sony TC-K81, TC-K670), sekä tasokkaille nauhoille 
(lähinnä Sonyn ja TDK:n krominauhoja), eikä noissa ole ongelmaa digitoida. 
Mutta jos "kasettimankalla" on jollekin peruskasetille taltioinut, on syytä 
ajaa tietokoneelle ekvalisaattorin läpi ja suodattaa muutaman joitakin 
taajuuksia.  

535D:stä en osaa sanoa muuta kuin että Lapissa se toimi hienosti, etelässä en 
siihen ollut tyytyväinen. Tuo laiteenihan kävi Ylen tekniikkalabrassa 
säädettävänä, ja muistaakseni Aseko Oy (suomalainen maahantuoja) tietovaihtomme 
jälkeen sääti/säädätti varastossaan olleet vastaavat laitteet.


73, ilkka



At 20:52 1.7.2013, you wrote:

Moi, juu yhdyn näkemyksiisi Ilkka.  535 on ihan ok peli ja ehkä tuo D-malli 
erityisesti lopulta? Oma (hetken minulla ollut 535) ei vain minua miellyttänyt, 
koska 525:n taajuusvalintaominaisuudet ovat minulle omemmat-  9 taajuudet 
tallennettuina muistiin ja 10 taajuudet askelluksena, jolloin taajus"hapuilu" 
on helpompaa [ainakin kuin omassa 535:ssa]
 
Mutta noita pitäisi kaappeihin saada säilöön, jotta kuuntelu onnistuisi 
"perinteisesti" jatkossakin... Tosin pitäisi saada myös säilöttyä vielä  80 
luvun asemat ja formaatitkin---- noita puhemyllyjä ja disnejä kun ei vanha 
oikein jaska... ;)
 
Alpo
----Alkuperäinen viesti----
Lähettäjä: [email protected]
Päivämäärä: 1.7.2013 20:28
Vastaanottaja: "Suomalaisten DX-lista"<[email protected]>
Aihe: Re: [DX] Uutuuksia

Nojoo, Icom IC-R71E:n audio AM-modella on syvältä suosta, mutta SSB:llä Icom on 
peto. Harmittaa, kun laitteessa 1600 kHz:n jälkeen herkkyys putoaa, ja X-band 
on vaikeaa kuulla.

Siun kanssahan myö olimme 1988 jouluna Posiolla, kun siulla oli NRD-525 ja 
miulla modattu Trio 9-R59 sekä GS 600. Satellitilla tuolla reissulla kuuntelin, 
kaikki ne lyhytaaltobrassitkin, kun MW-kelit eivät meille oviaan availleet... 
Tuolla reissulla havaitsin, että on tuo NRD-525 vaan kova laite.

Seuraavan kerranhan sitten olimme 1992 Kaamasmukassa, siulla samainen NRD-525 
ja miulla NRD-535D. Tuolla reissulla, en muista havaitsimmeko hyvin modatun 
525:si ja modaamattoman 535D:ni kesken (en muista oliko laite jo tuossa 
vaiheessa ollut säädettävänä Ylen tekniikkalabrassa) relevanttia eroa suuntaan 
tai toiseen. Paitsi että 535D:n näyttö antoi häiriötä, kun siun 525:n näyttö 
vastaavaa ei. Tuo näyttöhäiriöhän lähinnä/vain haittasi keskipäivällä 
havaijilaisia.

Tuon reissun jälkeen etelässä totesin, että perus-535 kiinteillä filsuilla 
todennäköisesti on viisaampi kuin 535D:n sähköinen portaaton kaistanleyeden 
säätö. Jonka 535D:n hienouden, Icom IC-R71E  Icomin 2.4 kHz SSB-filsulla sekä 
Muratan 4 kHz keraamisella filsulla, hakkasikin.

Pah. Neljä vaiko viisi vuotta sitten myin modatun 535:n, kun ostin sen sekä 
mykäksi osoittautuneen EKD-500:n samassa kaupassa. Olisi pitänyt säilyttää se 
535, ehkä olisin lähtenyt Lappiin minimipedikselle. Tai siis jäi Lappiin 
lähtemättä, kun EKD-500 ei herännyt itsekseen henkiin, vaan nyt on vasta IJL:n 
käsissä kuosiin saatettu. Olisihan miulla tosin tuo IC-R71E yhä ollut, mutta 
kun nimenomaan rinnakkaislaitetta ja potentiaalisempaa Lapin-päiväkelilaitetta 
olin hakenut.

.  
73, ilkka


___________________________________________________________________________________
DX mailing list
[email protected]
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

___________________________________________________________________________________
DX mailing list
[email protected]
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Reply via email to