Totta on, että Satellitin malleista 2000 ja 2100
minulla ei ole kuuntelukokemuksia. Ja on totta,
että Satellit 600:n tullessa markkinoille (oliko
vuonna 1981), Grundigin käyttämä teknologia jo
oli harppauksen edellä Selenoiden ajasta.
Vuonna 1984, laitevaihdosten ollessa päällä,
läksin peditionille Karesuvantoon modaamattoman
Yaesu FRG-7000:n ja MW-herkyysparannellun
Satellit 600:n kanssa. Märkään hankeen olisi tuo
Yaesu joutanut, Satellit 600:n rinnalla. En
Yaesulla kuunnellut (kuullut) juuri mitään. Tuo
Yaesu taisi olla valmistajansa mallistossa hieman
yhtä surullisenkuuluisa malli kuin Trio/Kenwood
QR-666, jonka senkin Satellit 600 kotioloissa pieksi 6-0.
Onhan noita muistoja ja muistikuvia, osin jo
hämärtyneitä ja puolikullattuja. Senkin muistan,
kun 70-luvulla kaverini Telefunken Bajazzolla eli
matkaradiolla Joutsenossa kuuli
keskiaaltojenkkejä, ja minä kera Sony ICF-5900W:n
sekä mikä hitto se Trion 60-luvun rautakoppainen
verme olikaan... Vain ihmettelin ja pyörittelin silmiäni.
73, IS
At 17:52 1.7.2013, you wrote:
Enhän mie liioittele, muistan DX- Kuuntelijan testit.
Selena oli tuolloin 70- luvulla testattu (SSS),
eikä sivumaininnat Satellitiin ym olleet mairittelevia keskiaaltojen suhteen.
Tuolloin oli Satellitin mallit 2000 ja 2100,
molemmat analogisia ja toki nekin todella hyviä.
Nuo Satellitin mallit 600 ja 650 tulivat vuosikymmenen myöhemmin.
Ja eka Selenani, malli B-206 tuli hankittua 1977, se toka, B-212. tuossa 1989.
Ja itse sanoisin tosin. että Grundig Satellit
1400 (hankin 1982, malli taisi tulla 1981) oli
mahtava vastaanotin. Grundigin eka digitaalinäyttöinen.
Painoa ihanat 6,5 kg tuollakin, ja joku
höperehti testeissä, että erinomainen lyhyillä,
mutta keskiaalloilla on mikä on...
No niin, siinä ei (kuten ei ainoassakaan
Sangean- mallissa) antenniliitäntä toimi keskipitkillä.
Sitä on turha toivoa.
Hullua näin uskomattoman herkässä kapineessa, jos paikka häiriötön.
Induktiivinen kytkentä tuo jo erinomaisia tuloksia keskipitkillä.
Mie tein häiriöttömissä olosuhteissa
Pohjois-Karjalan Liperissa raaemman tempun.
Takakansi auki, ja suoraan noin kymmenen
kierroksen kela ferriitille, toinen pää maahan.
Ja a vot, kylläpä keskiaallot aukesi kunnolla
lattareihin, Aasiaan ym toisella tavoin kun kytki piuhan päähän pitkälangan.
Paraguay ja Chilekin kuului uusina MW- maina,
samoin Karibialta Dominica, St Kitts...
Eikä kuuluvuudessa moittimistajapseihin yms.
Norjan helvetinkone (1314) ei haitannut mitään, ei Leningrad (1494).
Toista oli, kun laitoin Helsingin (häiriötön
ympäristö täysin, uskomatonta!) Jollaksen
Tonttuvuorella samoilla systeemeillä Grundigin 90 metrin länsilankaan.
Ei tullut yhtikäs mitään, Hesassa täysin mahdotonta.
Mutta kylläpä lyhyillä helisi... :)
Tuohon Grundigiin verratuna Yaesu FRG-7700 oli lyhyillä aivan onneton.
Tuon herkkyys onkin ohjekirjan mukaan joku 5
mikrovolttia, ja Grundigin (ja Sangeanien) jotain 2,5.
Uskokaa tai älkää, tuo on aika ratkaiseva ero kun vertailin joskus 2002.
Sitten Grundigista hauska piirre.
Tarvitaan rohkeutta kokeiluun! =)
Ei kannattanut lykätä lyhytaaltokuuntelussa
antennia tuohon onnettomaan pistokkeeseen, suoraan teleskooppiantenniin vaan.
Kyllä kuuluvuus parani ja vinkki, toimii myös Sangean- radioissa!
Mutta ei se rohkeus Grundigin suhteen tähän lopu.
Tarvitaan enemmän.
Nyt kun se antenni on kiinni siinä
teleskoopissa, TÄYTYY ehdottomasti tehdä se DX/LOCAL- kytkin toimimattomaksi!!!
Se vaatii kieli keskellä toimintaa ilman kantta
avaamatta, eli kun tuon älyttömän toiminnan
nuppi on JUST keskellä, eli ei toimi dx, ei local.
Grundigissa tuo näkyi heti S- mittarissa, kun
esimerkiksi kuudenkympin perulaisen sinkku nousi upeasti monta pykälää!
Ja tuon aina kun kuuntelin sillä lyhyillä.
Ei ollut mitään ongelmia harhatoista.
Radion suunnittelua tuoltakin osin ihmettelen.
t. MNi
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
[email protected]
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
