subject:"\[DX\] Koksin maadoitus"

Tervehdys kaikille,

harmi, että Lapissa maapeitteiden paksuudet ovat niin pieniä,
Fire-tutkimuksen ja omienkin kokemusten mukaan vain 2-8 metriä. Toista se on
Turussa, 70 metriä ja ylikin pelkkää savea ja mutaa. Lapissa maaperän
johtavuudet ovat aivan minimaalisia, ei niistä paljon maaefektiä aikaan saa
- teoriassa.

MKA  

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 14. joulukuuta 2011 13:18
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Kiitti tiedosta JTS!
Mulle tuo ei meinaa mitään, mut kun Aihkiniemessä kuulema mentiin 6 metrin
syvyyteen.
Oliko loppumetrit ehkäpä turhia metrejä?? No, tehty mitä tehty.
Valitettavasti paljon noista vanhoista tutkelmista ei löydy sähköisessä
muodossa. Siihen aikaan löytyi vielä aikaa tutkia asioita ja ne ovat yleensä
mielenkiintoisia.
Vanhan Neuvostoliiton aikana siellä tehtiin paljon maadoitustutkimuksia kun
aikaa oli.
GOST-normit ovat aika yksselitteisiä maadoitusten suhteen. Kepit on
laitettava neliöön ja keppien välinen matka on sama kuin keppien pituus. Jos
4 ei riitä niin jatketaan niitten palikoiden tekemistä. Uskon aika kovasti
siihen- venäläiset ovat- tai ainakin olivat- aika hyviä noissa
tutkimusjutuissa
73'  RS



- Original Message - 
From: Juha Solasaari juha.solasa...@helsinki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 14, 2011 7:59 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Terve,

Tunkeutumissyvyyshän (skin depth) on kääntäen verrannollinen maaperän 
johtavuuden ja tarkasteltavan taajuuden neliöjuureen. Tästä on toisessa 
yhteydessä jo ollutkin juttua.
Se siis riippuu maaperän johtavuudesta ja taajuudesta. Hyvin johtavassa 
maassa ja suuremmilla taajuuksilla syvyys on pienempi kuin kuivassa 
maassa ja pienillä taajuuksilla.

Radio on ollut keksittynä jo sata vuotta, joten luulisi että joku olisi 
jo ehtinyt tutkimaan kokeellisesti myös maadoitussauvojen 
asentamissyvyyden vaikutusta. Kaikkia vanhoja mutta silti päteviä 
tutkimustuloksia ei taida löytyä netistä. Ehkä W8JI viittaa joihinkin 
kokeellisiin tuloksiin?

73!  JTS

- - -
On 13.12.2011 23:20, Roland Sandberg wrote:
 Tässä W8JI, joka näyttää olevan aika tietäväinen, antamia yleisiä ohjeita
koskien
 m.m. koksin maadoitusta...
 Follow these rules:


 Sama veikko väittää että earth's skin effect tekee maadoitussauvojen
asentaminen syvemmäksi kuin 6 jalkaa hyödyttömäksi- maavastus ei pienene
just mitenkään vaikka menee syvemmälle ( tästä mä puhuin sulle MKA )- en
tiedä onks tuo nyt ihan totta??? Kaikkea kirjoitellaan. Joku kirjoittaa
jotain ja toinen väittää heti paskapuheeksi. Joo, joo


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html




___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

Tervehdys kaikille,

ei pärjätä, karhut, jänikset ja porot ovat niin perhanan terävähampaisia- ja
sorkkaisia. Ajattelimme ensi kesänä rakentaa antenneille lämmitetyn
huoltotunnelin järven ali ja siitä metsään, on mukava huoltaa koksit
kuivissa sisätiloissa, kesät talvet..on se kondenssivesi vaan niin
paha asia.

MKA

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta jukka.virta...@teleste.com
Lähetetty: 14. joulukuuta 2011 10:43
Vastaanottaja: dx@hard-core-dx.com
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Moro,

Pilke silmäkulmassa; kun haette romikselta putkea niin lisätkään
ostoslistaan mukaan hanakondenssivettä varten. Kunnon maadoitukset,
oikeat sovitukset, manttelivirtojen kuristimet ja galvaaniset erotukset -
eiköhän näillä perinteisillä konsteilla pärjätä kuitenkin.

T:Jukka /JMV
  

- Original Message -
From: Martti Karimies
martti.karim...@hameenterasrakenne.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Monday, December 12, 2011 9:19 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tervehdys kaikille,

hölmö ja tutkiva kun olen (eikö olekin loistava yhdistelmä!).
Tulikohan
täällä käsiteltyä koksin laittamista yhtenäisen maata pitkin
menevän
metalliputken sisään jonka vaippa myös maadoittuu silloin
automaattisesti
??? Tietysti on kalliimpi vaihtoehto, kuin esimerkiksi
tuplavaippainen
koksi, mutta ei pitäisi häiriöidenkään siirtyä koksin vaippaan
ja koksin
vaipan voi sitten maadoittaa vain toisesta päästä,
radiopäästä, koska sinne
on useimmiten saatu hyvä maa eikä synny potentiaalieroja.
Pyöreä 8 mm
halkaisijaltaan oleva 1 mm  ainevahvuinen teräsputki painaa
0,17 kg/metri ja
kestää ympäristörasituksia (Nokian kumisaappaissa
kulkevia, terävillä
hampailla tai sorkilla kulkevia) huomattavan hyvin.

MKA



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-14 Thread Roland Sandberg

Tehän voitte pyytää hinta Länsimetron tunneliurakoitsijalta- tekee varmasti 
tosi halvalla nyt kun on niin leuto talvi- pelkästä ilosta tehdä työtä..
73' RS

- Original Message - 
From: Martti Karimies martti.karim...@hameenterasrakenne.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 14, 2011 3:51 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

Tervehdys kaikille,

ei pärjätä, karhut, jänikset ja porot ovat niin perhanan terävähampaisia- ja
sorkkaisia. Ajattelimme ensi kesänä rakentaa antenneille lämmitetyn
huoltotunnelin järven ali ja siitä metsään, on mukava huoltaa koksit
kuivissa sisätiloissa, kesät talvet..on se kondenssivesi vaan niin
paha asia.

MKA

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta jukka.virta...@teleste.com
Lähetetty: 14. joulukuuta 2011 10:43
Vastaanottaja: dx@hard-core-dx.com
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Moro,

Pilke silmäkulmassa; kun haette romikselta putkea niin lisätkään
ostoslistaan mukaan hanakondenssivettä varten. Kunnon maadoitukset,
oikeat sovitukset, manttelivirtojen kuristimet ja galvaaniset erotukset -
eiköhän näillä perinteisillä konsteilla pärjätä kuitenkin.

T:Jukka /JMV

- Original Message -
From: Martti Karimies
martti.karim...@hameenterasrakenne.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Monday, December 12, 2011 9:19 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

Tervehdys kaikille,

hölmö ja tutkiva kun olen (eikö olekin loistava yhdistelmä!).
Tulikohan
täällä käsiteltyä koksin laittamista yhtenäisen maata pitkin
menevän
metalliputken sisään jonka vaippa myös maadoittuu silloin
automaattisesti
??? Tietysti on kalliimpi vaihtoehto, kuin esimerkiksi
tuplavaippainen
koksi, mutta ei pitäisi häiriöidenkään siirtyä koksin vaippaan
ja koksin
vaipan voi sitten maadoittaa vain toisesta päästä,
radiopäästä, koska sinne
on useimmiten saatu hyvä maa eikä synny potentiaalieroja.
Pyöreä 8 mm
halkaisijaltaan oleva 1 mm  ainevahvuinen teräsputki painaa
0,17 kg/metri ja
kestää ympäristörasituksia (Nokian kumisaappaissa
kulkevia, terävillä
hampailla tai sorkilla kulkevia) huomattavan hyvin.

MKA

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-14 Thread Mauno Ritola

Entäs jos ensin laittaisitte verkkoyhteyden ja etävastaanottimen 
antennivaihtajalla? Siihenhän voisi myydä oikeuksia, niin ei kaikkien 
tarvitsisi matkustaa perille asti.


MR

14.12.2011 16:38, Roland Sandberg kirjoitti:

Tehän voitte pyytää hinta Länsimetron tunneliurakoitsijalta- tekee varmasti 
tosi halvalla nyt kun on niin leuto talvi- pelkästä ilosta tehdä työtä..
73' RS

- Original Message -
From: Martti Karimiesmartti.karim...@hameenterasrakenne.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 14, 2011 3:51 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tervehdys kaikille,

ei pärjätä, karhut, jänikset ja porot ovat niin perhanan terävähampaisia- ja
sorkkaisia. Ajattelimme ensi kesänä rakentaa antenneille lämmitetyn
huoltotunnelin järven ali ja siitä metsään, on mukava huoltaa koksit
kuivissa sisätiloissa, kesät talvet..on se kondenssivesi vaan niin
paha asia.

MKA

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta jukka.virta...@teleste.com
Lähetetty: 14. joulukuuta 2011 10:43
Vastaanottaja: dx@hard-core-dx.com
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Moro,

Pilke silmäkulmassa; kun haette romikselta putkea niin lisätkään
ostoslistaan mukaan hanakondenssivettä varten. Kunnon maadoitukset,
oikeat sovitukset, manttelivirtojen kuristimet ja galvaaniset erotukset -
eiköhän näillä perinteisillä konsteilla pärjätä kuitenkin.

T:Jukka /JMV



- Original Message -
From: Martti Karimies
martti.karim...@hameenterasrakenne.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Sent: Monday, December 12, 2011 9:19 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tervehdys kaikille,

hölmö ja tutkiva kun olen (eikö olekin loistava yhdistelmä!).
Tulikohan
täällä käsiteltyä koksin laittamista yhtenäisen maata pitkin
menevän
metalliputken sisään jonka vaippa myös maadoittuu silloin
automaattisesti
??? Tietysti on kalliimpi vaihtoehto, kuin esimerkiksi
tuplavaippainen
koksi, mutta ei pitäisi häiriöidenkään siirtyä koksin vaippaan
ja koksin
vaipan voi sitten maadoittaa vain toisesta päästä,
radiopäästä, koska sinne
on useimmiten saatu hyvä maa eikä synny potentiaalieroja.
Pyöreä 8 mm
halkaisijaltaan oleva 1 mm  ainevahvuinen teräsputki painaa
0,17 kg/metri ja
kestää ympäristörasituksia (Nokian kumisaappaissa
kulkevia, terävillä
hampailla tai sorkilla kulkevia) huomattavan hyvin.

MKA



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

Tervehdys kaikille,

kokeilin miten RG8/U koksi menee tällaiseen pieneen alumiiniputkeen kooltaan
10*10 mm*1, sen voi helposti syöttää toisesta päästä sisään ja se liikkuu
putken sisällä kevyesti. Eiköhän tästä synny Faradayn häkki jonka sitten voi
maadoittaa, mutta ilmeisesti vain yhdestä pisteestä, tai sitten se
maadoittuu itsekseen pistemäisesti joka on se huonompi vaihtoehto.
Väliaineeksi riittänee tuo koksin pintamateriaali, vai riittääkö? Putki
maksaa alvillisena n. 1,1 euroa/jm, eli kyllä tälle ratkaisulle tulee hintaa
yli 2 euroa/jm. Mutta on koksi kyllä sitten paremmassa suojassakin. 

Rakennuspuolella tunnetaan ilmiö nimeltä kosketuskorroosio joka
epäyhtenäisessä  materiaalissa, kuten kevytsoraharkko aiheuttaa voimakasta
pistemäistä sähkökemiallista korroosiota, terässillat ja laivan rungot
korroosiosuojataan yleensä yhdestä pisteestä sinkkiharkkojen avulla, joten
olisi hyvä (myös maadoittaa?) epäjalomman metallin avulla (sinkki)
korroosionsuojata tällainen putki vain yhdestä pisteestä.

Ensi viikonloppuna on tarkoitus ensimmäistä kertaa elämässä rakentaa QTH
työpaikalle ja siellä tällaista suojausta voin jatkossa käyttää osalla
matkaa RFI:ä vähentämässä.

MKA
   

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 13. joulukuuta 2011 21:22
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Joo, kyl se metalliputki ajaa asiansa- ei tullut mieleen kun pärjää ilman ja
kukkaro rupeaa pyörimään taskussa pelkästä ajatuksesta. Jäin vaan miettimään
että miten tuo putki pitää maadoittaa? Molemmista päistä tai vaan yhdestä
päästä. Ilman maadoitusta siitä ei kait siitä ole  hyötyä- sen lävitsehän
menee kaikki häiriöt jos ei ole maassa kiinni???
Ainakin koksi- jos vaippaa leijaa täysin ilmassa niin se meinaa mitään-
kuulema resistanssi ja reaktanssi vähän muuttuu- siinä kaikki- vai onko??
73'
RS

- Original Message - 
From: Martti Karimies martti.karim...@hameenterasrakenne.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Monday, December 12, 2011 9:19 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tervehdys kaikille,

hölmö ja tutkiva kun olen (eikö olekin loistava yhdistelmä!). Tulikohan
täällä käsiteltyä koksin laittamista yhtenäisen maata pitkin menevän
metalliputken sisään jonka vaippa myös maadoittuu silloin automaattisesti
??? Tietysti on kalliimpi vaihtoehto, kuin esimerkiksi tuplavaippainen
koksi, mutta ei pitäisi häiriöidenkään siirtyä koksin vaippaan ja koksin
vaipan voi sitten maadoittaa vain toisesta päästä, radiopäästä, koska sinne
on useimmiten saatu hyvä maa eikä synny potentiaalieroja. Pyöreä 8 mm
halkaisijaltaan oleva 1 mm  ainevahvuinen teräsputki painaa 0,17 kg/metri ja
kestää ympäristörasituksia (Nokian kumisaappaissa kulkevia, terävillä
hampailla tai sorkilla kulkevia) huomattavan hyvin.

MKA

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 11. joulukuuta 2011 22:19
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

No, kun se riippuu vähän tilanteesta. Olen itse ymmärtänyt että jos on
puhdas koksisiirto- pisteestä A pisteeseen B, niin se näköjään pitää
maadoittaa molemmista päistä. Täytyy kokeilla jakopakin sisällä
välikokseilla takapanelista vipykytkimille jos sinkut lyö lävitse
naapurijohtoihin huonoimmin jos välikaapelit on maassa molemmissa päissä. On
aika helppo todeta jos vahvistetaan  olematon sinkku preampparilla.
Koksisyöttö antennille on vähän eri juttu kun siinä on balun ja antennin
maadoitus.
Oikeaoppisesti koksi pitäisi maadoittaa niin kauaksi antennin maadoituksesta
ettei synny minkäänlaista yhtyttä niitten kahden maadoitusten välillä. Itse
laittaisin  10...15 m väli.
Sitä mä en ole kokeillut- vaikuttaako se johonkin. Helpointa on testata
antenni poiskytkettynä ja katsoa vähenikö häiriöt ja läpilyönnit.
Jos yhdistää koksin etämaa ja antennin maa niin ei hyvää seuraa- sen olen
todennut niin monta kertaa. Häiriöitä tulee pirusti. Mut vielä on paljon
kokeiltavaa
73' RS


- Original Message - 
From: Mauno Ritola mauno.rit...@gmail.com
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Friday, December 09, 2011 12:49 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


8.12.2011 13:54, Roland Sandberg kirjoitti:
 Tuli nukuttua aika pitkään. Ja kun avasin koneen niin se tulvi viestejä.
Tää on semmoinen aihe joka varmasti kiinnostaa monia. Sopivan haastava aihe
ja voi heittää omia kokemuksia.
 Tuo 2-lanka beve toimi mulla ihan hyvin. Suuntavaikutuksen huomasi
kääntämällä vipua. Antenni kaakkoon- ei mitään, antenni luoteeseen- jenkki
ihan luettavasti. Ja kun mun voimalinja on luoteeseen niin häiriötaso kasvoi
huimasti siihen suuntaan.
 Tein virityksen Distancessa olevan jutun mukaisesti. Ferriitit 3E1 ja
käämitys RG174:llä. Mut sit se pöllittiin ja siirryin koksipuolelle.
 Mun antenni on oikeastaan ihan hyvässä paikassa. Menee tosi korkealla

Re: [DX] Koksin maadoitus

Tervehdys,

kyllä tämäkin on asialistalla, sopivaa tekniikkaa on saatavilla riittävästi.
Antennit, koksit ja RFI ovat tällä hetkellä vielä työn alla, sillä puolella
olosuhteista ja hienoista mahdollisuuksista johtuen riittää aina
mietittävää. Ja on hienoa, että Rolle on tutkinut sovitusmuuntajia ja että
maadoituksesta on kirjoitettu niin paljon, vaikkei mitään aivan uutta
olekaan tullut esiin. 

Itse kallistun suojaamisessa Faradayn häkin käytön suuntaan, kokemukset
esim. Lemmenjoella normaalivastaanottimien ja Telefunkenin välillä
paljastivat aikoinaan kyllä mikä on hyvän RF suojauksen merkitys. 

MKA

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta Mauno Ritola
Lähetetty: 14. joulukuuta 2011 16:51
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Entäs jos ensin laittaisitte verkkoyhteyden ja etävastaanottimen 
antennivaihtajalla? Siihenhän voisi myydä oikeuksia, niin ei kaikkien 
tarvitsisi matkustaa perille asti.

MR

14.12.2011 16:38, Roland Sandberg kirjoitti:
 Tehän voitte pyytää hinta Länsimetron tunneliurakoitsijalta- tekee
varmasti tosi halvalla nyt kun on niin leuto talvi- pelkästä ilosta tehdä
työtä..
 73' RS

 - Original Message -
 From: Martti Karimiesmartti.karim...@hameenterasrakenne.fi
 To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
 Sent: Wednesday, December 14, 2011 3:51 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


 Tervehdys kaikille,

 ei pärjätä, karhut, jänikset ja porot ovat niin perhanan terävähampaisia-
ja
 sorkkaisia. Ajattelimme ensi kesänä rakentaa antenneille lämmitetyn
 huoltotunnelin järven ali ja siitä metsään, on mukava huoltaa koksit
 kuivissa sisätiloissa, kesät talvet..on se kondenssivesi vaan niin
 paha asia.

 MKA

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
 Puolesta jukka.virta...@teleste.com
 Lähetetty: 14. joulukuuta 2011 10:43
 Vastaanottaja: dx@hard-core-dx.com
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Moro,

 Pilke silmäkulmassa; kun haette romikselta putkea niin lisätkään
 ostoslistaan mukaan hanakondenssivettä varten. Kunnon maadoitukset,
 oikeat sovitukset, manttelivirtojen kuristimet ja galvaaniset erotukset -
 eiköhän näillä perinteisillä konsteilla pärjätä kuitenkin.

 T:Jukka /JMV


 - Original Message -
 From: Martti Karimies
 martti.karim...@hameenterasrakenne.fi
 To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
 Sent: Monday, December 12, 2011 9:19 AM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


 Tervehdys kaikille,

 hölmö ja tutkiva kun olen (eikö olekin loistava yhdistelmä!).
 Tulikohan
 täällä käsiteltyä koksin laittamista yhtenäisen maata pitkin
 menevän
 metalliputken sisään jonka vaippa myös maadoittuu silloin
 automaattisesti
 ??? Tietysti on kalliimpi vaihtoehto, kuin esimerkiksi
 tuplavaippainen
 koksi, mutta ei pitäisi häiriöidenkään siirtyä koksin vaippaan
 ja koksin
 vaipan voi sitten maadoittaa vain toisesta päästä,
 radiopäästä, koska sinne
 on useimmiten saatu hyvä maa eikä synny potentiaalieroja.
 Pyöreä 8 mm
 halkaisijaltaan oleva 1 mm  ainevahvuinen teräsputki painaa
 0,17 kg/metri ja
 kestää ympäristörasituksia (Nokian kumisaappaissa
 kulkevia, terävillä
 hampailla tai sorkilla kulkevia) huomattavan hyvin.

 MKA



 ___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html





___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html





___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-13 Thread Roland Sandberg

Joo, kyl se metalliputki ajaa asiansa- ei tullut mieleen kun pärjää ilman ja 
kukkaro rupeaa pyörimään taskussa pelkästä ajatuksesta. Jäin vaan miettimään 
että miten tuo putki pitää maadoittaa? Molemmista päistä tai vaan yhdestä 
päästä. Ilman maadoitusta siitä ei kait siitä ole  hyötyä- sen lävitsehän menee 
kaikki häiriöt jos ei ole maassa kiinni???
Ainakin koksi- jos vaippaa leijaa täysin ilmassa niin se meinaa mitään- kuulema 
resistanssi ja reaktanssi vähän muuttuu- siinä kaikki- vai onko??
73'
RS

- Original Message - 
From: Martti Karimies martti.karim...@hameenterasrakenne.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Monday, December 12, 2011 9:19 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tervehdys kaikille,

hölmö ja tutkiva kun olen (eikö olekin loistava yhdistelmä!). Tulikohan
täällä käsiteltyä koksin laittamista yhtenäisen maata pitkin menevän
metalliputken sisään jonka vaippa myös maadoittuu silloin automaattisesti
??? Tietysti on kalliimpi vaihtoehto, kuin esimerkiksi tuplavaippainen
koksi, mutta ei pitäisi häiriöidenkään siirtyä koksin vaippaan ja koksin
vaipan voi sitten maadoittaa vain toisesta päästä, radiopäästä, koska sinne
on useimmiten saatu hyvä maa eikä synny potentiaalieroja. Pyöreä 8 mm
halkaisijaltaan oleva 1 mm  ainevahvuinen teräsputki painaa 0,17 kg/metri ja
kestää ympäristörasituksia (Nokian kumisaappaissa kulkevia, terävillä
hampailla tai sorkilla kulkevia) huomattavan hyvin.

MKA

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com]
Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 11. joulukuuta 2011 22:19
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

No, kun se riippuu vähän tilanteesta. Olen itse ymmärtänyt että jos on
puhdas koksisiirto- pisteestä A pisteeseen B, niin se näköjään pitää
maadoittaa molemmista päistä. Täytyy kokeilla jakopakin sisällä
välikokseilla takapanelista vipykytkimille jos sinkut lyö lävitse
naapurijohtoihin huonoimmin jos välikaapelit on maassa molemmissa päissä. On
aika helppo todeta jos vahvistetaan  olematon sinkku preampparilla.
Koksisyöttö antennille on vähän eri juttu kun siinä on balun ja antennin
maadoitus.
Oikeaoppisesti koksi pitäisi maadoittaa niin kauaksi antennin maadoituksesta
ettei synny minkäänlaista yhtyttä niitten kahden maadoitusten välillä. Itse
laittaisin  10...15 m väli.
Sitä mä en ole kokeillut- vaikuttaako se johonkin. Helpointa on testata
antenni poiskytkettynä ja katsoa vähenikö häiriöt ja läpilyönnit.
Jos yhdistää koksin etämaa ja antennin maa niin ei hyvää seuraa- sen olen
todennut niin monta kertaa. Häiriöitä tulee pirusti. Mut vielä on paljon
kokeiltavaa
73' RS


- Original Message - 
From: Mauno Ritola mauno.rit...@gmail.com
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Friday, December 09, 2011 12:49 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


8.12.2011 13:54, Roland Sandberg kirjoitti:
 Tuli nukuttua aika pitkään. Ja kun avasin koneen niin se tulvi viestejä.
Tää on semmoinen aihe joka varmasti kiinnostaa monia. Sopivan haastava aihe
ja voi heittää omia kokemuksia.
 Tuo 2-lanka beve toimi mulla ihan hyvin. Suuntavaikutuksen huomasi
kääntämällä vipua. Antenni kaakkoon- ei mitään, antenni luoteeseen- jenkki
ihan luettavasti. Ja kun mun voimalinja on luoteeseen niin häiriötaso kasvoi
huimasti siihen suuntaan.
 Tein virityksen Distancessa olevan jutun mukaisesti. Ferriitit 3E1 ja
käämitys RG174:llä. Mut sit se pöllittiin ja siirryin koksipuolelle.
 Mun antenni on oikeastaan ihan hyvässä paikassa. Menee tosi korkealla
kallioiden päällä ja viimeiset 150 m menee 30 astessa alaspäin ja
maadoitustaso päässä on hyvä. Se on nyt vaan n. 550 m pitkä ja häiriötaso on
hetkittäin sietämätön. Toisaalta joskus se on melkein poissa. Lämpötila ja
kosteus vaikuttaa tosi paljon. Mutta onneksi kun on kelejä niin ne häiriöt
painuu alas että asemia voi tulla läpi
 Pitäisi olla skannaava tulostin että sais skannattua jotain juttuja ja
lähetetty porukalle. Mun pitää vissiin käydä JHU:lla - sillä on semmoinen.
 Sen olen oppinut tästä keskustelusta että meidän taajuuksilla kaikki
suojatut välijohdot pitää maadoittaa molemmista päistä. Aikaisemmin mulla
oli tapana maadoittaa vaan toisesta päästä. Laiska ihminen kun on.

Ja minä kun ymmärsin, että lopputulos MW:llä oli nimenomaan niin, että 
vain toisesta päästä. Ja sitä tukee omat kokeilutkin.

 Kyllä 2-lankabeve varmasti toimii killullakin- vaimennusta on kyllä
enemmän kuin lapamadossa. Ja aika työläs tehdä. Helpompi tehdä koksisyöttö.
Ja mulla on antennin loppupää 100m päästä- sinnekin vois vetää koksi että
sais ihailla antennin suuntavaikutusta. Ja antennikokeiluja varten se on
tosi hyvä. Helppo järjestää mittauksia antennivirityksen edestä ja takaa
tulevien sinkkujen vahvistus/vaimennus...
 73' RS

 - Original Message -
 From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
 To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
 Sent: Thursday, December 08, 2011 12:33 PM
 Subject: Re: [DX

Tunkeutumissyvyyshän (skin depth) on kääntäen verrannollinen maaperän
johtavuuden ja tarkasteltavan taajuuden neliöjuureen. Tästä on toisessa
yhteydessä jo ollutkin juttua.
Se siis riippuu maaperän johtavuudesta ja taajuudesta. Hyvin johtavassa
maassa ja suuremmilla taajuuksilla syvyys on pienempi kuin kuivassa
maassa ja pienillä taajuuksilla.

Radio on ollut keksittynä jo sata vuotta, joten luulisi että joku olisi
jo ehtinyt tutkimaan kokeellisesti myös maadoitussauvojen
asentamissyvyyden vaikutusta. Kaikkia vanhoja mutta silti päteviä
tutkimustuloksia ei taida löytyä netistä. Ehkä W8JI viittaa joihinkin
kokeellisiin tuloksiin?

73! JTS

- - -
On 13.12.2011 23:20, Roland Sandberg wrote:

Tässä W8JI, joka näyttää olevan aika tietäväinen, antamia yleisiä ohjeita
koskien
m.m. koksin maadoitusta...
Follow these rules:

Sama veikko väittää että earth's skin effect tekee maadoitussauvojen
asentaminen syvemmäksi kuin 6 jalkaa hyödyttömäksi- maavastus ei pienene just mitenkään
vaikka menee syvemmälle ( tästä mä puhuin sulle MKA )- en tiedä onks tuo nyt ihan
totta??? Kaikkea kirjoitellaan. Joku kirjoittaa jotain ja toinen väittää heti
paskapuheeksi. Joo, joo

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-12 Thread Reijo Alapiha

Tästä näitä Vactroleita voi tilata, jos loppuvat.

http://uraltone.com/kauppa/product_info.php?language=fiinfo=p6448_Vac-Tek-VTL5C2.htmlXTCsid=7pcd15582i3o9f3hpklk0nu157

Reijo Alapiha

Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com [dx-boun...@hard-core-dx.com] 
k#228;ytt#228;j#228;n Roland Sandberg [roland.sandb...@pp.inet.fi] puolesta
Lähetetty: 9. joulukuuta 2011 12:48
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Joo, mikä ettei. Otan yhteyttä sun henk.koht. mailiin...
73'  Rs
PS. Täähän rupeaa jo velvoittamaan todella tekemään jotain



- Original Message -
From: Mauno Ritola mauno.rit...@gmail.com
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 4:05 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vactroleillahan ainakin K9AY:ssä säädettiin. Mulla on niitä muutamia,
jos haluat. Piti samaa kokeilla, mutta on jäänyt.

MR

8.12.2011 14:57, Roland Sandberg kirjoitti:
 Tuli mieleen yx juttu. On ollut ajatuksissa testata semmoista viritettävää 
 päätevastuspiiriä.
 Jos laitetaan sarjaan säädettävä päätevastus 1 kohm- kiinteä kela 250 microH 
 ja säädettävä konkka 400p niin voidaan säätää minimikolot 60 astetta akselin 
 molemmin puolin- ei ole sanottu, mutta takaahan se täytyy olla.
 Kysymys kuuluu - löytyykö tänä päivänä komponenttejä- konkkia ja vastuksia 
 joitten arvo voidaan säätää jänniteohjauksella??? Ohjausjännite pitää sit 
 ohjata parikaapelilla-- Olisi jännä kokeilla
 73' RS


 - Original Message -
 From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
 To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
 Sent: Thursday, December 08, 2011 12:33 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


 DX-Engineering tekee todella hyvälaatuista tavaraa - mutta kovin, kovin
 kallista! Tarkoitus on vuoden alussa tilata tuo Variable phasing
 controller ja vähän testailla laitetta. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Mauno Ritola
 Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 10:58
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Oliko tämä:
 http://www.dxengineering.com/Parts.asp?ID=3538PLID=107SecID=32DeptID=

 8.12.2011 10:33, Tarmo Kontro kirjoitti:
 Moi;
 2-langabeve: en nyt muista linkkiä siihen jenkkien sivuun, jossa oli
 joskus
 myynnissä sovitinsysteemejä: heillä oli erilaisia vaihtoehtoja -
 varmaan kaksi lankaa
 sopivalla etäisyydellä paras, mutta kuulemma killukin käy. Sitä ei
 varmaan helposti saa
 ei-kierretyksi toki.

 73,TK

 Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi   12/8/2011 9:34

 Beveragelle on edullista, että sen alla olevan maan johtavuus ei ole
 hyvä. Tätä on kokeiltu esim. kostealla rannalla tai meren yllä - ja ei
 toimi. Jos asiaa ajattelee teoreettisesti, jostain tuo maapuoli
 kuitenkin on antenniin tultava - oma ajatukseni on, että johtavuutta
 täytyy olla, mutta hieman syvemmällä. Täten antennin ominaisuuksiin
 vaikuttavat ratkaisevasti sijoituspaikka - ja kummankin pään
 maadoitukset ... näissä täytyy mennä pintaa syvemmälle. Antennin ns.
 tulokulma - siis suuntakuvio vertikaalisuunnassa - vaihtelee langan
 korkeudesta riippuen ja tälläkin on merkitystä ... matalampi tulokulma
 on yleensä edullisin.
 Ja jos tarkkoja ollaan, antennilangan etäisyyden vaihtelu maanpinnasta
 vaikuttaa myös ... pellolla on tasaisempaa ja maanpinnan ominaisuudet
 stabiilimpia. Toki puillakin on itsessään merkitystä ... mutta ei
 kovin
 paljon. Mutta tuo maanpinta (esim. johtavuus) on erilainen metsässä
 ja
 pellolla. Näin teoreettisesti eroja hyvän ja huonon antennin
 välillä
 löytyy helposti.
 Kuuntelupaikan topografialla on muutoinkin merkitystä.
 Lyhytaalloillakin
 tämän huomaa: itse asun rinnetontilla ja toisella puolella on pitkä
 kivinen rinne ja mäki, toisella puolella tasainen (n. 0,7 km),
 alaspäin
 viettävä urheilupuisto (maa todennäköisesti hyvin johtavaa).
 Käännettävällä Wellbrookin ALA1530S+ antennilla (6 m tolpassa) puiston
 suunnasta tulevat Australia, Uusi Seelanti ja Aasia yleensäkin todella
 hyvin ... kivisen rinteen ja mäen takaa asemat taas useinkin kovin
 nihkeästi.
 Kaksilankaisena Beveragena killukin menettelee ... ei tosin paras
 mahdollinen - langat ovat kovin lähellä toisiaan.
 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Tarmo Kontro
 Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 8:27
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Moro kaikki!
 Olen suurella mielenkiinnolla seurannut sekä käytännön että
 teoreettista keskustelua tästä.
 Varmaan saadaan mielenkiintoinen artikkeli ja/tai kesisesitelm(i)ä!

 Joku voisi pohtia myös, miksi AasiaLWOGini toimii niinkin hyvin kuin
 se
 toimii (mm. n. 80
 mw-japsia kausien 09-10 aikana) - tosin tänä vuonna etu/takasuhde on
 huonompi kuin ennen - antennihan on vain ohut lanka (yleensä 200-300 m
 n

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-11 Thread Roland Sandberg

Joo, mikä ettei. Otan yhteyttä sun henk.koht. mailiin...
73'  Rs
PS. Täähän rupeaa jo velvoittamaan todella tekemään jotain

- Original Message - 
From: Mauno Ritola mauno.rit...@gmail.com
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 4:05 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

Vactroleillahan ainakin K9AY:ssä säädettiin. Mulla on niitä muutamia, 
jos haluat. Piti samaa kokeilla, mutta on jäänyt.

MR

8.12.2011 14:57, Roland Sandberg kirjoitti:
 Tuli mieleen yx juttu. On ollut ajatuksissa testata semmoista viritettävää 
 päätevastuspiiriä.
 Jos laitetaan sarjaan säädettävä päätevastus 1 kohm- kiinteä kela 250 microH 
 ja säädettävä konkka 400p niin voidaan säätää minimikolot 60 astetta akselin 
 molemmin puolin- ei ole sanottu, mutta takaahan se täytyy olla.
 Kysymys kuuluu - löytyykö tänä päivänä komponenttejä- konkkia ja vastuksia 
 joitten arvo voidaan säätää jänniteohjauksella??? Ohjausjännite pitää sit 
 ohjata parikaapelilla-- Olisi jännä kokeilla
 73' RS

 - Original Message -
 From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
 To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
 Sent: Thursday, December 08, 2011 12:33 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

 DX-Engineering tekee todella hyvälaatuista tavaraa - mutta kovin, kovin
 kallista! Tarkoitus on vuoden alussa tilata tuo Variable phasing
 controller ja vähän testailla laitetta. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Mauno Ritola
 Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 10:58
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Oliko tämä:
 http://www.dxengineering.com/Parts.asp?ID=3538PLID=107SecID=32DeptID=

 8.12.2011 10:33, Tarmo Kontro kirjoitti:
 Moi;
 2-langabeve: en nyt muista linkkiä siihen jenkkien sivuun, jossa oli
 joskus
 myynnissä sovitinsysteemejä: heillä oli erilaisia vaihtoehtoja -
 varmaan kaksi lankaa
 sopivalla etäisyydellä paras, mutta kuulemma killukin käy. Sitä ei
 varmaan helposti saa
 ei-kierretyksi toki.

 73,TK

 Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi   12/8/2011 9:34

 Beveragelle on edullista, että sen alla olevan maan johtavuus ei ole
 hyvä. Tätä on kokeiltu esim. kostealla rannalla tai meren yllä - ja ei
 toimi. Jos asiaa ajattelee teoreettisesti, jostain tuo maapuoli
 kuitenkin on antenniin tultava - oma ajatukseni on, että johtavuutta
 täytyy olla, mutta hieman syvemmällä. Täten antennin ominaisuuksiin
 vaikuttavat ratkaisevasti sijoituspaikka - ja kummankin pään
 maadoitukset ... näissä täytyy mennä pintaa syvemmälle. Antennin ns.
 tulokulma - siis suuntakuvio vertikaalisuunnassa - vaihtelee langan
 korkeudesta riippuen ja tälläkin on merkitystä ... matalampi tulokulma
 on yleensä edullisin.
 Ja jos tarkkoja ollaan, antennilangan etäisyyden vaihtelu maanpinnasta
 vaikuttaa myös ... pellolla on tasaisempaa ja maanpinnan ominaisuudet
 stabiilimpia. Toki puillakin on itsessään merkitystä ... mutta ei
 kovin
 paljon. Mutta tuo maanpinta (esim. johtavuus) on erilainen metsässä
 ja
 pellolla. Näin teoreettisesti eroja hyvän ja huonon antennin
 välillä
 löytyy helposti.
 Kuuntelupaikan topografialla on muutoinkin merkitystä.
 Lyhytaalloillakin
 tämän huomaa: itse asun rinnetontilla ja toisella puolella on pitkä
 kivinen rinne ja mäki, toisella puolella tasainen (n. 0,7 km),
 alaspäin
 viettävä urheilupuisto (maa todennäköisesti hyvin johtavaa).
 Käännettävällä Wellbrookin ALA1530S+ antennilla (6 m tolpassa) puiston
 suunnasta tulevat Australia, Uusi Seelanti ja Aasia yleensäkin todella
 hyvin ... kivisen rinteen ja mäen takaa asemat taas useinkin kovin
 nihkeästi.
 Kaksilankaisena Beveragena killukin menettelee ... ei tosin paras
 mahdollinen - langat ovat kovin lähellä toisiaan.
 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Tarmo Kontro
 Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 8:27
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Moro kaikki!
 Olen suurella mielenkiinnolla seurannut sekä käytännön että
 teoreettista keskustelua tästä.
 Varmaan saadaan mielenkiintoinen artikkeli ja/tai kesisesitelm(i)ä!

 Joku voisi pohtia myös, miksi AasiaLWOGini toimii niinkin hyvin kuin
 se
 toimii (mm. n. 80
 mw-japsia kausien 09-10 aikana) - tosin tänä vuonna etu/takasuhde on
 huonompi kuin ennen - antennihan on vain ohut lanka (yleensä 200-300 m
 n. suuntaan 45 ast. tai lyhempi jos eläimet ovat vieneet siitä osan
 tai
 purreet poikki).
 Erityistähän näissä maalangoissa on häiriöttömyys, vaikka sinkku onkin
 heikompi. Maaperäjohtavuudella
 on merkityksensä ja ilm. myös, että se on pellolla eikä metsässä.
 Ainakin kosteassa metsässä kokemukset
 maalangasta ovat heikompia.

 Samoin, kun nyt lisätään vettä myllyyn: 2-lankabevet, joissa suunnan
 vaihto kytkimillä. Ainakin vuosi pari
 sitten näiden sovitusmuuntajia (tms) oli

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-11 Thread Mauno Ritola


8.12.2011 13:54, Roland Sandberg kirjoitti:

Tuli nukuttua aika pitkään. Ja kun avasin koneen niin se tulvi viestejä. Tää on 
semmoinen aihe joka varmasti kiinnostaa monia. Sopivan haastava aihe ja voi 
heittää omia kokemuksia.
Tuo 2-lanka beve toimi mulla ihan hyvin. Suuntavaikutuksen huomasi kääntämällä 
vipua. Antenni kaakkoon- ei mitään, antenni luoteeseen- jenkki ihan 
luettavasti. Ja kun mun voimalinja on luoteeseen niin häiriötaso kasvoi 
huimasti siihen suuntaan.
Tein virityksen Distancessa olevan jutun mukaisesti. Ferriitit 3E1 ja käämitys 
RG174:llä. Mut sit se pöllittiin ja siirryin koksipuolelle.
Mun antenni on oikeastaan ihan hyvässä paikassa. Menee tosi korkealla 
kallioiden päällä ja viimeiset 150 m menee 30 astessa alaspäin ja maadoitustaso 
päässä on hyvä. Se on nyt vaan n. 550 m pitkä ja häiriötaso on hetkittäin 
sietämätön. Toisaalta joskus se on melkein poissa. Lämpötila ja kosteus 
vaikuttaa tosi paljon. Mutta onneksi kun on kelejä niin ne häiriöt painuu alas 
että asemia voi tulla läpi
Pitäisi olla skannaava tulostin että sais skannattua jotain juttuja ja 
lähetetty porukalle. Mun pitää vissiin käydä JHU:lla - sillä on semmoinen.
Sen olen oppinut tästä keskustelusta että meidän taajuuksilla kaikki suojatut 
välijohdot pitää maadoittaa molemmista päistä. Aikaisemmin mulla oli tapana 
maadoittaa vaan toisesta päästä. Laiska ihminen kun on.


Ja minä kun ymmärsin, että lopputulos MW:llä oli nimenomaan niin, että 
vain toisesta päästä. Ja sitä tukee omat kokeilutkin.



Kyllä 2-lankabeve varmasti toimii killullakin- vaimennusta on kyllä enemmän 
kuin lapamadossa. Ja aika työläs tehdä. Helpompi tehdä koksisyöttö. Ja mulla on 
antennin loppupää 100m päästä- sinnekin vois vetää koksi että sais ihailla 
antennin suuntavaikutusta. Ja antennikokeiluja varten se on tosi hyvä. Helppo 
järjestää mittauksia antennivirityksen edestä ja takaa tulevien sinkkujen 
vahvistus/vaimennus...
73' RS

- Original Message -
From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 12:33 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


DX-Engineering tekee todella hyvälaatuista tavaraa - mutta kovin, kovin
kallista! Tarkoitus on vuoden alussa tilata tuo Variable phasing
controller ja vähän testailla laitetta. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Mauno Ritola
Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 10:58
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Oliko tämä:
http://www.dxengineering.com/Parts.asp?ID=3538PLID=107SecID=32DeptID=

8.12.2011 10:33, Tarmo Kontro kirjoitti:

Moi;
2-langabeve: en nyt muista linkkiä siihen jenkkien sivuun, jossa oli
joskus
myynnissä sovitinsysteemejä: heillä oli erilaisia vaihtoehtoja -
varmaan kaksi lankaa
sopivalla etäisyydellä paras, mutta kuulemma killukin käy. Sitä ei
varmaan helposti saa
ei-kierretyksi toki.

73,TK


Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi   12/8/2011 9:34


Beveragelle on edullista, että sen alla olevan maan johtavuus ei ole
hyvä. Tätä on kokeiltu esim. kostealla rannalla tai meren yllä - ja ei
toimi. Jos asiaa ajattelee teoreettisesti, jostain tuo maapuoli
kuitenkin on antenniin tultava - oma ajatukseni on, että johtavuutta
täytyy olla, mutta hieman syvemmällä. Täten antennin ominaisuuksiin
vaikuttavat ratkaisevasti sijoituspaikka - ja kummankin pään
maadoitukset ... näissä täytyy mennä pintaa syvemmälle. Antennin ns.
tulokulma - siis suuntakuvio vertikaalisuunnassa - vaihtelee langan
korkeudesta riippuen ja tälläkin on merkitystä ... matalampi tulokulma
on yleensä edullisin.
Ja jos tarkkoja ollaan, antennilangan etäisyyden vaihtelu maanpinnasta
vaikuttaa myös ... pellolla on tasaisempaa ja maanpinnan ominaisuudet
stabiilimpia. Toki puillakin on itsessään merkitystä ... mutta ei
kovin
paljon. Mutta tuo maanpinta (esim. johtavuus) on erilainen metsässä
ja
pellolla. Näin teoreettisesti eroja hyvän ja huonon antennin
välillä
löytyy helposti.
Kuuntelupaikan topografialla on muutoinkin merkitystä.
Lyhytaalloillakin
tämän huomaa: itse asun rinnetontilla ja toisella puolella on pitkä
kivinen rinne ja mäki, toisella puolella tasainen (n. 0,7 km),
alaspäin
viettävä urheilupuisto (maa todennäköisesti hyvin johtavaa).
Käännettävällä Wellbrookin ALA1530S+ antennilla (6 m tolpassa) puiston
suunnasta tulevat Australia, Uusi Seelanti ja Aasia yleensäkin todella
hyvin ... kivisen rinteen ja mäen takaa asemat taas useinkin kovin
nihkeästi.
Kaksilankaisena Beveragena killukin menettelee ... ei tosin paras
mahdollinen - langat ovat kovin lähellä toisiaan.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Tarmo Kontro
Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 8:27
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Moro kaikki!
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-11 Thread Roland Sandberg

-NYT MYYTÄVÄNÄ!!
Timanttiuusi NetSDR hintaan 1000 egua.
Pakkaus on kyllä avattu mutta laitteeseen ei ole koskettu muuta kuin että on 
laitettu kaapin hyllylle...
Perseus-ympäristö on kehittynyt niin paljon että palvelee täysin mun tarpeita- 
nettiyhteyttä en kaipaa koska en harrasta etäkuuntelua..
73' RS



 Original Message - 
From: Mauno Ritola mauno.rit...@gmail.com
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 4:05 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vactroleillahan ainakin K9AY:ssä säädettiin. Mulla on niitä muutamia, 
jos haluat. Piti samaa kokeilla, mutta on jäänyt.

MR

8.12.2011 14:57, Roland Sandberg kirjoitti:
 Tuli mieleen yx juttu. On ollut ajatuksissa testata semmoista viritettävää 
 päätevastuspiiriä.
 Jos laitetaan sarjaan säädettävä päätevastus 1 kohm- kiinteä kela 250 microH 
 ja säädettävä konkka 400p niin voidaan säätää minimikolot 60 astetta akselin 
 molemmin puolin- ei ole sanottu, mutta takaahan se täytyy olla.
 Kysymys kuuluu - löytyykö tänä päivänä komponenttejä- konkkia ja vastuksia 
 joitten arvo voidaan säätää jänniteohjauksella??? Ohjausjännite pitää sit 
 ohjata parikaapelilla-- Olisi jännä kokeilla
 73' RS


 - Original Message -
 From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
 To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
 Sent: Thursday, December 08, 2011 12:33 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


 DX-Engineering tekee todella hyvälaatuista tavaraa - mutta kovin, kovin
 kallista! Tarkoitus on vuoden alussa tilata tuo Variable phasing
 controller ja vähän testailla laitetta. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Mauno Ritola
 Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 10:58
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Oliko tämä:
 http://www.dxengineering.com/Parts.asp?ID=3538PLID=107SecID=32DeptID=

 8.12.2011 10:33, Tarmo Kontro kirjoitti:
 Moi;
 2-langabeve: en nyt muista linkkiä siihen jenkkien sivuun, jossa oli
 joskus
 myynnissä sovitinsysteemejä: heillä oli erilaisia vaihtoehtoja -
 varmaan kaksi lankaa
 sopivalla etäisyydellä paras, mutta kuulemma killukin käy. Sitä ei
 varmaan helposti saa
 ei-kierretyksi toki.

 73,TK

 Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi   12/8/2011 9:34

 Beveragelle on edullista, että sen alla olevan maan johtavuus ei ole
 hyvä. Tätä on kokeiltu esim. kostealla rannalla tai meren yllä - ja ei
 toimi. Jos asiaa ajattelee teoreettisesti, jostain tuo maapuoli
 kuitenkin on antenniin tultava - oma ajatukseni on, että johtavuutta
 täytyy olla, mutta hieman syvemmällä. Täten antennin ominaisuuksiin
 vaikuttavat ratkaisevasti sijoituspaikka - ja kummankin pään
 maadoitukset ... näissä täytyy mennä pintaa syvemmälle. Antennin ns.
 tulokulma - siis suuntakuvio vertikaalisuunnassa - vaihtelee langan
 korkeudesta riippuen ja tälläkin on merkitystä ... matalampi tulokulma
 on yleensä edullisin.
 Ja jos tarkkoja ollaan, antennilangan etäisyyden vaihtelu maanpinnasta
 vaikuttaa myös ... pellolla on tasaisempaa ja maanpinnan ominaisuudet
 stabiilimpia. Toki puillakin on itsessään merkitystä ... mutta ei
 kovin
 paljon. Mutta tuo maanpinta (esim. johtavuus) on erilainen metsässä
 ja
 pellolla. Näin teoreettisesti eroja hyvän ja huonon antennin
 välillä
 löytyy helposti.
 Kuuntelupaikan topografialla on muutoinkin merkitystä.
 Lyhytaalloillakin
 tämän huomaa: itse asun rinnetontilla ja toisella puolella on pitkä
 kivinen rinne ja mäki, toisella puolella tasainen (n. 0,7 km),
 alaspäin
 viettävä urheilupuisto (maa todennäköisesti hyvin johtavaa).
 Käännettävällä Wellbrookin ALA1530S+ antennilla (6 m tolpassa) puiston
 suunnasta tulevat Australia, Uusi Seelanti ja Aasia yleensäkin todella
 hyvin ... kivisen rinteen ja mäen takaa asemat taas useinkin kovin
 nihkeästi.
 Kaksilankaisena Beveragena killukin menettelee ... ei tosin paras
 mahdollinen - langat ovat kovin lähellä toisiaan.
 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Tarmo Kontro
 Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 8:27
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Moro kaikki!
 Olen suurella mielenkiinnolla seurannut sekä käytännön että
 teoreettista keskustelua tästä.
 Varmaan saadaan mielenkiintoinen artikkeli ja/tai kesisesitelm(i)ä!

 Joku voisi pohtia myös, miksi AasiaLWOGini toimii niinkin hyvin kuin
 se
 toimii (mm. n. 80
 mw-japsia kausien 09-10 aikana) - tosin tänä vuonna etu/takasuhde on
 huonompi kuin ennen - antennihan on vain ohut lanka (yleensä 200-300 m
 n. suuntaan 45 ast. tai lyhempi jos eläimet ovat vieneet siitä osan
 tai
 purreet poikki).
 Erityistähän näissä maalangoissa on häiriöttömyys, vaikka sinkku onkin
 heikompi. Maaperäjohtavuudella
 on merkityksensä ja ilm. myös, että se on pellolla eikä metsässä.
 Ainakin kosteassa metsässä kokemukset

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-11 Thread Ilpo J Leppänen

Ja minä kun odotan joululomaa, että pääsisi jotain tekemään ja siitä 
kirjoittelemaan. Normaaleina työpäivinä ei ehdi/jaksa ennen nukkumaan menoa 
kuin joku 2-4 tuntia rassata laitteita  ja nyt joulun tienoilla aikaa 
riittää riivatusti puolitoista viikkoa


73,s IJL




At 14:22 9.12.2011, you wrote:
No herra jestas- tässähän pää menee täysin sekaisin tästä 
informaatiotulvasta- kiitos kaikille avusta. Joskus tää homma menee 
kinaamiseksi- but what the heck- niin se pitää ollakin, ei me olla mitään 
lökäpöksyjä. Ja kun näissä asioissa voi olla useita totuuksia riippuen 
kuuntelupaikasta ja sen olosuhteista
Tää on kumminkin tosi hyvä foorumi- ei tarvitse pähkäillä yksin. Joku 
tietää yhdesta asiasta enemmän ja joku toinen jostain toisesta. 
Valitettavasti suurin osa kuuntelijoista eivät ymmärrä hölyn pölyäkään 
tekniikasta- plussat ja miinukset tuottavat joskus kuulema vaikeuksia (tää 
ei ole mun väittämä)- ne haluaa vaan kuunnella. HAMit taas ovat enemmän 
kiinnostuneita tekniikasta- melkein pakostakin...
Kiitos kaikille avusta- lähdetään pian joulun viettoon ja silloin tälläkin 
palstalla varmasti hiljenntään...

73' RS



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-09 Thread Roland Sandberg

Joo, olet täysin oikeassa. Lapin preampparit voidaan tehdä eri tavalla kuin 
etelän- mutta täälläkin ne toimii yllättävän hyvin...
Siinä mun käyttämässä preampparissa on ylipäästösuodatin ja ferriittihelmiä 
niihin paikkoihin jotka sitä kaipaa estääkseen FM-asemian sekaantumista..
Olen kyllä enemmän semmoinen jonkun laitteen käytännön toimivuuteen nojautuva 
kaveri- katson teknisiä lukuja, mutta jos laite toimii mielestäni hyvin niin 
otan sen käyttöön välitämättä että teoria sotii vähän sitä vastaan
73' RS


- Original Message - 
From: Ilpo J Leppänen i...@iki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 5:23 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Se kehittäminen tarkoittanee olosuhteita joissa ei ole rajusti muuta 
radiotavaraa taajuusalueet väärällään. Eli pärjätään vahvistimella jolta ei 
kaivata suurta dynamiikkaa, pieni kohina riittää.
Urbaanimmassa ympäristössä voivat sekä kuuntelualueen että sen ulkopuoliset 
voimakkaat häiriöt nostaa pohjakohinaa huonosti signaalia sietävässä 
vahvistimessa kuten tietysti radiossakin jos se ei kestä signaalia. Tässä 
olisi hyvä apu preselektorista, mutta se ei taas sovi laajakaistaiseen 
tallennukseen. Sen sijaan vain kuunneltavan taajuusalueen ulkopuolisten 
taajuuksien rajoittaminen kylläkin. Tässä voisi tarpeen mukaan käyttää 
ali-tai ylipäästösuotimia. Lähellä oleva rajumpi tehoelektroniikka tai 
vaikkapa FM-asema voivat tuottaa häiriötä jonka alkuperästä sen 
sekoittuessa sopivasti kuuntelualueelle ei edes tiedä.
Ongelma on havaittu aivan eri taajuusalueella esim. WLAN-järjestelmissä 
jotka ovat pitkään toimineet hyvin, mutta sitten kantama lyheneekin 
tukiasemilta. Vaikka kuinka valittaisiin kanavat eri päästä kuin 
häiritsevät ovat niin pohjakohinan nousun taso aiheuttaa ilmiön koska 
muiden kanavien laitteiden määrä on kasvanut ja laitteitten laatu on sitä 
mitä halvalta kaupalliselta krääsältä voi odottaa.

Nuo vahvat häiriöt ovat varmasti hyvin tapauskohtaisia ja joillain niitä ei 
ole ehkä juuri lainkaan vaikka asuisi taajamassa. Yleisohjeena kuitenkin 
voinee pitää sitä, että kannattaa käyttää mahdollisimman hyviä vahvistimia 
jne. ja sitten vaikka tarvittaessa suodattaa...

73,s IJL



En ole ikinä huomannut ongelmia mun käyttämän preampparin kanssa. Ei 
yliohjautumisia, harhatoistoja y.m.s. Ihan riittävän hyvä vahvistin mulla. 
Se on kyllä
kehitetty Lapin olosuhteita ajatellen, mutta toimii hyvin täällä 
etelässäkin.
Noita pitäisi kyllä verrata tosi toiminnassa ennenkuin sanoo yhtäkäs mitään.
Ainahan on kumminkin pikkusen rahasta kiinni jos tekee aktiivisen jakajan 
missä on 12 ampparia...  Tuo Wellbrookin voisi kyllä kokeilla ja katsoa 
onks se käytännössä parempi..
73' RS


- Original Message -
From: Ilpo J Leppänen i...@iki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 11:14 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Noin pienellä virralla ei ainakaan IP3 ole kovin korkealla. Muutaman kympin
osilla tekee riittävän hyvän vahvistimen (esim joku Norton kytkennän
variaatio) jonka ottama virta tietysti rajoittaa jos käyttää akulla. Olen
niin vanhanaikainen, että käyttäisin joitain 2N5109:ä riittävällä virralla.
Saa niitä toki parempiakin trankkuja, mutta ero ei liene kovin suuri.

73,s IJL


 Mulla on prikulleen tolla tavalla- paitsi että kyllä vahvistin saa maata
 vaipan kautta kun puolikas jännite tulee sitä kautta. Siinä on kyllä 10 mH
 kuristin sekä + että - syötössä. Yx tapa olisi syöttää pienellä akulla.
 Kun mun käyttämä amppari ottaa 18 mA niin se pitäisi kestää läpi talven-
 jos ei nyt akku jäädy..
 Olen tehnyt näitä etäpreampparisovelluksia porukalle ja ovat tyytyväisiä.
 Siellä se pitää olla totesi HN. Ja itselläni toimii hienosti
 73' RS


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-08 Thread Mauno Ritola

Tarmo saattoi viitata minun syksyiseen kokeiluun: saavuuttakseni alemman 
häiriötason laitoin 300 m:n langan kostealle maalle metsään. Kuuluvuus 
oli todella huono. Nostin saman langan 3-4 metriin ja ero oli kuin yöllä 
ja päivällä: häiriötaso nousi hieman, mutta signaalit huomattavasti 
enemmän. Maadoitus molemmissa sama: 1,5 m:n kupariputki lammen rannassa, 
ei päätevastusta. Joten BOG/LWOG varmaan vaatii mielellään avoimen, 
puuttoman ja huonosti johtavan maaston.

Ja maastoesteiden merkityksen voin myös vahvistaa omasta kokemuksesta.

Terv. MR

8.12.2011 9:34, Ilkka Martikainen kirjoitti:

Beveragelle on edullista, että sen alla olevan maan johtavuus ei ole
hyvä. Tätä on kokeiltu esim. kostealla rannalla tai meren yllä - ja ei
toimi. Jos asiaa ajattelee teoreettisesti, jostain tuo maapuoli
kuitenkin on antenniin tultava - oma ajatukseni on, että johtavuutta
täytyy olla, mutta hieman syvemmällä. Täten antennin ominaisuuksiin
vaikuttavat ratkaisevasti sijoituspaikka - ja kummankin pään
maadoitukset ... näissä täytyy mennä pintaa syvemmälle. Antennin ns.
tulokulma - siis suuntakuvio vertikaalisuunnassa - vaihtelee langan
korkeudesta riippuen ja tälläkin on merkitystä ... matalampi tulokulma
on yleensä edullisin.
Ja jos tarkkoja ollaan, antennilangan etäisyyden vaihtelu maanpinnasta
vaikuttaa myös ... pellolla on tasaisempaa ja maanpinnan ominaisuudet
stabiilimpia. Toki puillakin on itsessään merkitystä ... mutta ei kovin
paljon. Mutta tuo maanpinta (esim. johtavuus) on erilainen metsässä ja
pellolla. Näin teoreettisesti eroja hyvän ja huonon antennin välillä
löytyy helposti.
Kuuntelupaikan topografialla on muutoinkin merkitystä. Lyhytaalloillakin
tämän huomaa: itse asun rinnetontilla ja toisella puolella on pitkä
kivinen rinne ja mäki, toisella puolella tasainen (n. 0,7 km), alaspäin
viettävä urheilupuisto (maa todennäköisesti hyvin johtavaa).
Käännettävällä Wellbrookin ALA1530S+ antennilla (6 m tolpassa) puiston
suunnasta tulevat Australia, Uusi Seelanti ja Aasia yleensäkin todella
hyvin ... kivisen rinteen ja mäen takaa asemat taas useinkin kovin
nihkeästi.
Kaksilankaisena Beveragena killukin menettelee ... ei tosin paras
mahdollinen - langat ovat kovin lähellä toisiaan.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Tarmo Kontro
Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 8:27
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Moro kaikki!
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut sekä käytännön että
teoreettista keskustelua tästä.
Varmaan saadaan mielenkiintoinen artikkeli ja/tai kesisesitelm(i)ä!

Joku voisi pohtia myös, miksi AasiaLWOGini toimii niinkin hyvin kuin se
toimii (mm. n. 80
mw-japsia kausien 09-10 aikana) - tosin tänä vuonna etu/takasuhde on
huonompi kuin ennen - antennihan on vain ohut lanka (yleensä 200-300 m
n. suuntaan 45 ast. tai lyhempi jos eläimet ovat vieneet siitä osan tai
purreet poikki).
Erityistähän näissä maalangoissa on häiriöttömyys, vaikka sinkku onkin
heikompi. Maaperäjohtavuudella
on merkityksensä ja ilm. myös, että se on pellolla eikä metsässä.
Ainakin kosteassa metsässä kokemukset
maalangasta ovat heikompia.

Samoin, kun nyt lisätään vettä myllyyn: 2-lankabevet, joissa suunnan
vaihto kytkimillä. Ainakin vuosi pari
sitten näiden sovitusmuuntajia (tms) oli jenkeistä saatavissa
valmiinakin. Kun kysyin helitä sopivia lankoja päädyttiin
siihen, että killukin käy.

73,Tarmo


Roland Sandbergroland.sandb...@pp.inet.fi  7.12.2011 14:37

Se oli päätevastuksen ja sen maadoituksen vaikutus etuominaisuuksiin..
   73' RS


   - Original Message -
   From: Markku Jussila
   To: Suomalaisten DX-lista
   Sent: Wednesday, December 07, 2011 2:23 PM
   Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


   Tervehdys

   clip-clip- Tuo etuhyöty on SW tutkinut ja todennut- 6 sauvaa parani 6
dB:tä -clip-clip

   Onkos tämä sitten balun-pään maa?

   73 MJ


   7. joulukuuta 2011 14.18 Roland Sandbergroland.sandb...@pp.inet.fi
kirjoitti:

 Unohdin sen takaa tulevan sinkun vaimennus. Mulla on tosi hyvä
artikkeli The super signal snatcher- Dave Fisher-IRCAn reprint A011.
Oli Distanceissa joskus 70-luvulla. Siinä on kaikki- pattern comparison
kaikkine teknisine tiedoineen ja paljon muuta.  Mulla on originaali
Pohjanmaalla- kopio on sutattu kun olen tehnyt omia laskelmia siihen .
Otan sieltä ja scannaan ja pistän jakeluun sit kun käyn siellä.
 600 ohmiin päästään jos on d=0,8 mm ja h= 5 m- teorian mukaan.
 Tuo etuhyöty on SW tutkinut ja todennut- 6 sauvaa parani 6 dB:tä.
 Tuo opus kertoo 30 dB:n vaimennuksesta takaa. Mulla on mökillä tosi
helppo tehdä se testi ja samalla maadoituksen merkitys siihen. Ens
kesänä
sit Vähän huono testikalusto, mutta kyllä NRDn S-mittari AGC
poiskytkettynä antaa jotain osviittoja.
 Samalla voisi testata koksin ominaisuudet- maadoituksen vaikutus,
BBn ja CMCn vaikutukset j.n.e. Kovat ovat suunnitelmat- yleensä menee
ihan niinkuin

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-08 Thread Roland Sandberg

Tuli mieleen yx juttu. On ollut ajatuksissa testata semmoista viritettävää 
päätevastuspiiriä.
Jos laitetaan sarjaan säädettävä päätevastus 1 kohm- kiinteä kela 250 microH ja 
säädettävä konkka 400p niin voidaan säätää minimikolot 60 astetta akselin 
molemmin puolin- ei ole sanottu, mutta takaahan se täytyy olla.
Kysymys kuuluu - löytyykö tänä päivänä komponenttejä- konkkia ja vastuksia 
joitten arvo voidaan säätää jänniteohjauksella??? Ohjausjännite pitää sit 
ohjata parikaapelilla-- Olisi jännä kokeilla 
73' RS


- Original Message - 
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 12:33 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


DX-Engineering tekee todella hyvälaatuista tavaraa - mutta kovin, kovin
kallista! Tarkoitus on vuoden alussa tilata tuo Variable phasing
controller ja vähän testailla laitetta. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Mauno Ritola
Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 10:58
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Oliko tämä:
http://www.dxengineering.com/Parts.asp?ID=3538PLID=107SecID=32DeptID=

8.12.2011 10:33, Tarmo Kontro kirjoitti:
 Moi;
 2-langabeve: en nyt muista linkkiä siihen jenkkien sivuun, jossa oli
 joskus
 myynnissä sovitinsysteemejä: heillä oli erilaisia vaihtoehtoja -
 varmaan kaksi lankaa
 sopivalla etäisyydellä paras, mutta kuulemma killukin käy. Sitä ei
 varmaan helposti saa
 ei-kierretyksi toki.

 73,TK

 Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi  12/8/2011 9:34

 Beveragelle on edullista, että sen alla olevan maan johtavuus ei ole
 hyvä. Tätä on kokeiltu esim. kostealla rannalla tai meren yllä - ja ei
 toimi. Jos asiaa ajattelee teoreettisesti, jostain tuo maapuoli
 kuitenkin on antenniin tultava - oma ajatukseni on, että johtavuutta
 täytyy olla, mutta hieman syvemmällä. Täten antennin ominaisuuksiin
 vaikuttavat ratkaisevasti sijoituspaikka - ja kummankin pään
 maadoitukset ... näissä täytyy mennä pintaa syvemmälle. Antennin ns.
 tulokulma - siis suuntakuvio vertikaalisuunnassa - vaihtelee langan
 korkeudesta riippuen ja tälläkin on merkitystä ... matalampi tulokulma
 on yleensä edullisin.
 Ja jos tarkkoja ollaan, antennilangan etäisyyden vaihtelu maanpinnasta
 vaikuttaa myös ... pellolla on tasaisempaa ja maanpinnan ominaisuudet
 stabiilimpia. Toki puillakin on itsessään merkitystä ... mutta ei
 kovin
 paljon. Mutta tuo maanpinta (esim. johtavuus) on erilainen metsässä
 ja
 pellolla. Näin teoreettisesti eroja hyvän ja huonon antennin
 välillä
 löytyy helposti.
 Kuuntelupaikan topografialla on muutoinkin merkitystä.
 Lyhytaalloillakin
 tämän huomaa: itse asun rinnetontilla ja toisella puolella on pitkä
 kivinen rinne ja mäki, toisella puolella tasainen (n. 0,7 km),
 alaspäin
 viettävä urheilupuisto (maa todennäköisesti hyvin johtavaa).
 Käännettävällä Wellbrookin ALA1530S+ antennilla (6 m tolpassa) puiston
 suunnasta tulevat Australia, Uusi Seelanti ja Aasia yleensäkin todella
 hyvin ... kivisen rinteen ja mäen takaa asemat taas useinkin kovin
 nihkeästi.
 Kaksilankaisena Beveragena killukin menettelee ... ei tosin paras
 mahdollinen - langat ovat kovin lähellä toisiaan.
 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Tarmo Kontro
 Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 8:27
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Moro kaikki!
 Olen suurella mielenkiinnolla seurannut sekä käytännön että
 teoreettista keskustelua tästä.
 Varmaan saadaan mielenkiintoinen artikkeli ja/tai kesisesitelm(i)ä!

 Joku voisi pohtia myös, miksi AasiaLWOGini toimii niinkin hyvin kuin
 se
 toimii (mm. n. 80
 mw-japsia kausien 09-10 aikana) - tosin tänä vuonna etu/takasuhde on
 huonompi kuin ennen - antennihan on vain ohut lanka (yleensä 200-300 m
 n. suuntaan 45 ast. tai lyhempi jos eläimet ovat vieneet siitä osan
 tai
 purreet poikki).
 Erityistähän näissä maalangoissa on häiriöttömyys, vaikka sinkku onkin
 heikompi. Maaperäjohtavuudella
 on merkityksensä ja ilm. myös, että se on pellolla eikä metsässä.
 Ainakin kosteassa metsässä kokemukset
 maalangasta ovat heikompia.

 Samoin, kun nyt lisätään vettä myllyyn: 2-lankabevet, joissa suunnan
 vaihto kytkimillä. Ainakin vuosi pari
 sitten näiden sovitusmuuntajia (tms) oli jenkeistä saatavissa
 valmiinakin. Kun kysyin helitä sopivia lankoja päädyttiin
 siihen, että killukin käy.

 73,Tarmo

 Roland Sandbergroland.sandb...@pp.inet.fi  7.12.2011 14:37
 Se oli päätevastuksen ja sen maadoituksen vaikutus etuominaisuuksiin..
73' RS


- Original Message -
From: Markku Jussila
To: Suomalaisten DX-lista
Sent: Wednesday, December 07, 2011 2:23 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tervehdys

clip-clip- Tuo etuhyöty on SW tutkinut ja todennut- 6 sauvaa

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-08 Thread Ilpo J Leppänen


Onhan noiden radioiden virityksiä pitkään tehty kapasitanssidiodeilla.
Otin tuosta tokan mitä Google tarjosi:
http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/sanyo/ds_pdf_e/SVC347.pdf

Ei nyt nollasta tuo kapasitanssi sentään lähde, mutta aika pienestä. En 
tiedä näiden autoradioihin yms. tarkoitettujen laadusta. Kalliita eivät ole 
verrattuna noihin ammattilaitteissa käytettyihin.
Saatavuus Suomesta voi olla olematon, mutta muistaakseni ELFA.lla oli 
jotain takavuosina.


73,s IJL



Tns infosta man
Löytyykö todella varaktoreja joita voidaan säätää 0-400 pf? Olen 
kuvitellut että niitten säätöalue on aika kapea

73'
RS


- Original Message -
From: Ijl i...@mbnet.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 3:17 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tähän on kaiketi säädettävänä vastuksena perinteisesti käytetty Vactrol'ia
jota
käytetään myös musiikkilaitepuolella. En muista mitä tyyppiä minulla on ollut
kokeilussa kun siitä on vuosia aikaa.
Suomesta saa esim. Uraltonesta.

Kapasitanssidiodeja eli varaktoreja on saatavana runsaasti muutamasta pF:stä
yli 1000 pF asti.
Vaativissa sovellutuksissa (esim. RohdeSchwarzin rx:n etupäässä) on käytetty
pienempikapasitanssisia runsaasti rinnakkain

73,s IJL



 Tuli mieleen yx juttu. On ollut ajatuksissa testata semmoista viritettävää
 päätevastuspiiriä.
 Jos laitetaan sarjaan säädettävä päätevastus 1 kohm- kiinteä kela 250
 microH ja säädettävä konkka 400p niin voidaan säätää minimikolot 60
 astetta akselin molemmin puolin- ei ole sanottu, mutta takaahan se täytyy
 olla.
 Kysymys kuuluu - löytyykö tänä päivänä komponenttejä- konkkia ja vastuksia
 joitten arvo voidaan säätää jänniteohjauksella??? Ohjausjännite pitää sit
 ohjata parikaapelilla-- Olisi jännä kokeilla
 73' RS


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html





___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-08 Thread Ilpo J Leppänen

Katsoin vielä varastoistani . Minulla on varmaan kymmeniä eri tyyppejä 
kapasitanssidiodeja ja tämmöistä on jonkun verran:

http://www.radiovilag.hu/images/BB112.pdf

73,s IJL




Onhan noiden radioiden virityksiä pitkään tehty kapasitanssidiodeilla.
Otin tuosta tokan mitä Google tarjosi:
http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/sanyo/ds_pdf_e/SVC347.pdf

Ei nyt nollasta tuo kapasitanssi sentään lähde, mutta aika pienestä. En 
tiedä näiden autoradioihin yms. tarkoitettujen laadusta. Kalliita eivät 
ole verrattuna noihin ammattilaitteissa käytettyihin.
Saatavuus Suomesta voi olla olematon, mutta muistaakseni ELFA.lla oli 
jotain takavuosina.


73,s IJL



Tns infosta man
Löytyykö todella varaktoreja joita voidaan säätää 0-400 pf? Olen 
kuvitellut että niitten säätöalue on aika kapea

73'
RS


- Original Message -
From: Ijl i...@mbnet.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 3:17 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tähän on kaiketi säädettävänä vastuksena perinteisesti käytetty Vactrol'ia
jota
käytetään myös musiikkilaitepuolella. En muista mitä tyyppiä minulla on ollut
kokeilussa kun siitä on vuosia aikaa.
Suomesta saa esim. Uraltonesta.

Kapasitanssidiodeja eli varaktoreja on saatavana runsaasti muutamasta pF:stä
yli 1000 pF asti.
Vaativissa sovellutuksissa (esim. RohdeSchwarzin rx:n etupäässä) on käytetty
pienempikapasitanssisia runsaasti rinnakkain

73,s IJL



 Tuli mieleen yx juttu. On ollut ajatuksissa testata semmoista viritettävää
 päätevastuspiiriä.
 Jos laitetaan sarjaan säädettävä päätevastus 1 kohm- kiinteä kela 250
 microH ja säädettävä konkka 400p niin voidaan säätää minimikolot 60
 astetta akselin molemmin puolin- ei ole sanottu, mutta takaahan se täytyy
 olla.
 Kysymys kuuluu - löytyykö tänä päivänä komponenttejä- konkkia ja vastuksia
 joitten arvo voidaan säätää jänniteohjauksella??? Ohjausjännite pitää sit
 ohjata parikaapelilla-- Olisi jännä kokeilla
 73' RS


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html





___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html





___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-08 Thread Ilpo J Leppänen

Ilkasta en tiedä, mutta minulta saat noita BB112   2/kpl. Suostun 
luopumaan korkeintaan 4 kpl:stä, koska en ole ollenkaan varma onko juuri 
noita kovin helppo löytää. Valmistaja on joko Siemens tai Philips - en 
katsonut tarkemmin.


Myyjiä on vähän heikosti näille. Ovat pääasiassa korkeintaan muutaman 
kymmenen pF:n.


73,s IJL


Tuohan on kai just se joka tarvitaan. Ens kesästä meillä on IPAn kanssa 
tarkoitus tehdä Säädettävien antennien rakentelu ja testauskesä.
Mitähän pulitat Ilkka tommoisista Siemensin palikoista? Kai niitä saa 
kaupoistakin??.. Ehkäpä Farnellin kautta- niillä on vaikka mitä. Partco 
vetää kyllä 1,24% välistä, mut se on kyllä peanuts
Muuten- tietääkö joku joku antennityyppy missä voidaan säätää suuntakuvion 
vertikaalisesti eikä vaan horisontaalisesti lähinnä Afrikka-kuuntelua 
varten...

73' RS


- Original Message -
From: Ilpo J Leppänen i...@iki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 6:54 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Katsoin vielä varastoistani . Minulla on varmaan kymmeniä eri tyyppejä
kapasitanssidiodeja ja tämmöistä on jonkun verran:
http://www.radiovilag.hu/images/BB112.pdf

73,s IJL



Onhan noiden radioiden virityksiä pitkään tehty kapasitanssidiodeilla.
Otin tuosta tokan mitä Google tarjosi:
http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/sanyo/ds_pdf_e/SVC347.pdf

Ei nyt nollasta tuo kapasitanssi sentään lähde, mutta aika pienestä. En
tiedä näiden autoradioihin yms. tarkoitettujen laadusta. Kalliita eivät
ole verrattuna noihin ammattilaitteissa käytettyihin.
Saatavuus Suomesta voi olla olematon, mutta muistaakseni ELFA.lla oli
jotain takavuosina.

73,s IJL


Tns infosta man
Löytyykö todella varaktoreja joita voidaan säätää 0-400 pf? Olen
kuvitellut että niitten säätöalue on aika kapea
73'
RS


- Original Message -
From: Ijl i...@mbnet.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 3:17 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tähän on kaiketi säädettävänä vastuksena perinteisesti käytetty Vactrol'ia
jota
käytetään myös musiikkilaitepuolella. En muista mitä tyyppiä minulla on 
ollut

kokeilussa kun siitä on vuosia aikaa.
Suomesta saa esim. Uraltonesta.

Kapasitanssidiodeja eli varaktoreja on saatavana runsaasti muutamasta 
pF:stä

yli 1000 pF asti.
Vaativissa sovellutuksissa (esim. RohdeSchwarzin rx:n etupäässä) on 
käytetty

pienempikapasitanssisia runsaasti rinnakkain

73,s IJL



  Tuli mieleen yx juttu. On ollut ajatuksissa testata semmoista 
viritettävää

  päätevastuspiiriä.
  Jos laitetaan sarjaan säädettävä päätevastus 1 kohm- kiinteä kela 250
  microH ja säädettävä konkka 400p niin voidaan säätää minimikolot 60
  astetta akselin molemmin puolin- ei ole sanottu, mutta takaahan se 
täytyy

  olla.
  Kysymys kuuluu - löytyykö tänä päivänä komponenttejä- konkkia ja 
vastuksia
  joitten arvo voidaan säätää jänniteohjauksella??? Ohjausjännite 
pitää sit

  ohjata parikaapelilla-- Olisi jännä kokeilla
  73' RS


 
___

Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



 
___

Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html




_ 
__

Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html




___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-08 Thread Roland Sandberg

Sri nimensekaannuksen kanssa- täällä pyörii niin paljon henkilöitä...
Ilmoitan jos tilaan ne sulta- luutavasti en saa halvemmalla mistään muualta- 
jos edes löydy. Yleensä ei muisteta ollenkaan näitä välillisiä kustannuksia
73' RS

- Original Message - 
From: Ilpo J Leppänen i...@iki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 9:10 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ilkasta en tiedä, mutta minulta saat noita BB112   2?/kpl. Suostun 
luopumaan korkeintaan 4 kpl:stä, koska en ole ollenkaan varma onko juuri 
noita kovin helppo löytää. Valmistaja on joko Siemens tai Philips - en 
katsonut tarkemmin.

Myyjiä on vähän heikosti näille. Ovat pääasiassa korkeintaan muutaman 
kymmenen pF:n.

73,s IJL

Tuohan on kai just se joka tarvitaan. Ens kesästä meillä on IPAn kanssa 
tarkoitus tehdä Säädettävien antennien rakentelu ja testauskesä.
Mitähän pulitat Ilkka tommoisista Siemensin palikoista? Kai niitä saa 
kaupoistakin??.. Ehkäpä Farnellin kautta- niillä on vaikka mitä. Partco 
vetää kyllä 1,24% välistä, mut se on kyllä peanuts
Muuten- tietääkö joku joku antennityyppy missä voidaan säätää suuntakuvion 
vertikaalisesti eikä vaan horisontaalisesti lähinnä Afrikka-kuuntelua 
varten...
73' RS

- Original Message -
From: Ilpo J Leppänen i...@iki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 6:54 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

Katsoin vielä varastoistani . Minulla on varmaan kymmeniä eri tyyppejä
kapasitanssidiodeja ja tämmöistä on jonkun verran:
http://www.radiovilag.hu/images/BB112.pdf

73,s IJL

 Onhan noiden radioiden virityksiä pitkään tehty kapasitanssidiodeilla.
 Otin tuosta tokan mitä Google tarjosi:
 http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/sanyo/ds_pdf_e/SVC347.pdf

 Ei nyt nollasta tuo kapasitanssi sentään lähde, mutta aika pienestä. En
 tiedä näiden autoradioihin yms. tarkoitettujen laadusta. Kalliita eivät
 ole verrattuna noihin ammattilaitteissa käytettyihin.
 Saatavuus Suomesta voi olla olematon, mutta muistaakseni ELFA.lla oli
 jotain takavuosina.

 73,s IJL

 Tns infosta man
 Löytyykö todella varaktoreja joita voidaan säätää 0-400 pf? Olen
 kuvitellut että niitten säätöalue on aika kapea
 73'
 RS

 - Original Message -
 From: Ijl i...@mbnet.fi
 To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
 Sent: Thursday, December 08, 2011 3:17 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Tähän on kaiketi säädettävänä vastuksena perinteisesti käytetty Vactrol'ia
 jota
 käytetään myös musiikkilaitepuolella. En muista mitä tyyppiä minulla on 
 ollut
 kokeilussa kun siitä on vuosia aikaa.
 Suomesta saa esim. Uraltonesta.

 Kapasitanssidiodeja eli varaktoreja on saatavana runsaasti muutamasta 
 pF:stä
 yli 1000 pF asti.
 Vaativissa sovellutuksissa (esim. RohdeSchwarzin rx:n etupäässä) on 
 käytetty
 pienempikapasitanssisia runsaasti rinnakkain

 73,s IJL

   Tuli mieleen yx juttu. On ollut ajatuksissa testata semmoista 
 viritettävää
   päätevastuspiiriä.
   Jos laitetaan sarjaan säädettävä päätevastus 1 kohm- kiinteä kela 250
   microH ja säädettävä konkka 400p niin voidaan säätää minimikolot 60
   astetta akselin molemmin puolin- ei ole sanottu, mutta takaahan se 
 täytyy
   olla.
   Kysymys kuuluu - löytyykö tänä päivänä komponenttejä- konkkia ja 
 vastuksia
   joitten arvo voidaan säätää jänniteohjauksella??? Ohjausjännite 
 pitää sit
   ohjata parikaapelilla-- Olisi jännä kokeilla
   73' RS

 ___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

 ___
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
 ___

 THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
 and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
 published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

 _ 
 __
 Tilaa WRTH 2011 nyt:
 http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
 -
 DX mailing list
 DX@hard-core-dx.com
 http://montreal.kotalampi.com/mailman

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-08 Thread Ilkka Martikainen

Vertikaalisesti säädettävä antenni toteutetaan yleensä antenniryhmiä
kerrostamalla ... joten pitkälanka-antenneilla tämä voi olla melko
vaikea toteutettava. Vaatii ainakin korkeita mastoja langan
ripustamiseen. Beverage-antennin pituus muuttaa vertikaalikuviota kyllä
- joten jos esim. releellä tms. muutetaan antennin pituutta (ja
päätemaadoituksen paikkaa), tämä jollain lailla onnistuu. Käytännössä
esim.: ant. keskellä rele, jolla pituus puolitetaan ja valitaan tässä
kohtaa oleva toinen maadoitus. Hankala toteutettava ... mutta toki
onnistuu.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 20:54
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Tuohan on kai just se joka tarvitaan. Ens kesästä meillä on IPAn kanssa
tarkoitus tehdä Säädettävien antennien rakentelu ja testauskesä. 
Mitähän pulitat Ilkka tommoisista Siemensin palikoista? Kai niitä saa
kaupoistakin??.. Ehkäpä Farnellin kautta- niillä on vaikka mitä. Partco
vetää kyllä 1,24% välistä, mut se on kyllä peanuts
Muuten- tietääkö joku joku antennityyppy missä voidaan säätää
suuntakuvion vertikaalisesti eikä vaan horisontaalisesti lähinnä
Afrikka-kuuntelua varten...
73' RS


- Original Message - 
From: Ilpo J Leppänen i...@iki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 6:54 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Katsoin vielä varastoistani . Minulla on varmaan kymmeniä eri tyyppejä 
kapasitanssidiodeja ja tämmöistä on jonkun verran:
http://www.radiovilag.hu/images/BB112.pdf

73,s IJL



Onhan noiden radioiden virityksiä pitkään tehty kapasitanssidiodeilla.
Otin tuosta tokan mitä Google tarjosi:
http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/sanyo/ds_pdf_e/SVC347.pdf

Ei nyt nollasta tuo kapasitanssi sentään lähde, mutta aika pienestä. En

tiedä näiden autoradioihin yms. tarkoitettujen laadusta. Kalliita eivät

ole verrattuna noihin ammattilaitteissa käytettyihin.
Saatavuus Suomesta voi olla olematon, mutta muistaakseni ELFA.lla oli 
jotain takavuosina.

73,s IJL


Tns infosta man
Löytyykö todella varaktoreja joita voidaan säätää 0-400 pf? Olen 
kuvitellut että niitten säätöalue on aika kapea
73'
RS


- Original Message -
From: Ijl i...@mbnet.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 3:17 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tähän on kaiketi säädettävänä vastuksena perinteisesti käytetty
Vactrol'ia
jota
käytetään myös musiikkilaitepuolella. En muista mitä tyyppiä minulla
on ollut
kokeilussa kun siitä on vuosia aikaa.
Suomesta saa esim. Uraltonesta.

Kapasitanssidiodeja eli varaktoreja on saatavana runsaasti muutamasta
pF:stä
yli 1000 pF asti.
Vaativissa sovellutuksissa (esim. RohdeSchwarzin rx:n etupäässä) on
käytetty
pienempikapasitanssisia runsaasti rinnakkain

73,s IJL



  Tuli mieleen yx juttu. On ollut ajatuksissa testata semmoista
viritettävää
  päätevastuspiiriä.
  Jos laitetaan sarjaan säädettävä päätevastus 1 kohm- kiinteä kela
250
  microH ja säädettävä konkka 400p niin voidaan säätää minimikolot 60
  astetta akselin molemmin puolin- ei ole sanottu, mutta takaahan se
täytyy
  olla.
  Kysymys kuuluu - löytyykö tänä päivänä komponenttejä- konkkia ja
vastuksia
  joitten arvo voidaan säätää jänniteohjauksella??? Ohjausjännite
pitää sit
  ohjata parikaapelilla-- Olisi jännä kokeilla
  73' RS


__
_
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



__
_
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html




___

Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-08 Thread Roland Sandberg

Tuli nukuttua aika pitkään. Ja kun avasin koneen niin se tulvi viestejä. Tää on 
semmoinen aihe joka varmasti kiinnostaa monia. Sopivan haastava aihe ja voi 
heittää omia kokemuksia.
Tuo 2-lanka beve toimi mulla ihan hyvin. Suuntavaikutuksen huomasi kääntämällä 
vipua. Antenni kaakkoon- ei mitään, antenni luoteeseen- jenkki ihan 
luettavasti. Ja kun mun voimalinja on luoteeseen niin häiriötaso kasvoi 
huimasti siihen suuntaan.
Tein virityksen Distancessa olevan jutun mukaisesti. Ferriitit 3E1 ja käämitys 
RG174:llä. Mut sit se pöllittiin ja siirryin koksipuolelle.
Mun antenni on oikeastaan ihan hyvässä paikassa. Menee tosi korkealla 
kallioiden päällä ja viimeiset 150 m menee 30 astessa alaspäin ja maadoitustaso 
päässä on hyvä. Se on nyt vaan n. 550 m pitkä ja häiriötaso on hetkittäin 
sietämätön. Toisaalta joskus se on melkein poissa. Lämpötila ja kosteus 
vaikuttaa tosi paljon. Mutta onneksi kun on kelejä niin ne häiriöt painuu alas 
että asemia voi tulla läpi
Pitäisi olla skannaava tulostin että sais skannattua jotain juttuja ja 
lähetetty porukalle. Mun pitää vissiin käydä JHU:lla - sillä on semmoinen.
Sen olen oppinut tästä keskustelusta että meidän taajuuksilla kaikki suojatut 
välijohdot pitää maadoittaa molemmista päistä. Aikaisemmin mulla oli tapana 
maadoittaa vaan toisesta päästä. Laiska ihminen kun on.
Kyllä 2-lankabeve varmasti toimii killullakin- vaimennusta on kyllä enemmän 
kuin lapamadossa. Ja aika työläs tehdä. Helpompi tehdä koksisyöttö. Ja mulla on 
antennin loppupää 100m päästä- sinnekin vois vetää koksi että sais ihailla 
antennin suuntavaikutusta. Ja antennikokeiluja varten se on tosi hyvä. Helppo 
järjestää mittauksia antennivirityksen edestä ja takaa tulevien sinkkujen 
vahvistus/vaimennus...
73' RS

- Original Message - 
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 12:33 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


DX-Engineering tekee todella hyvälaatuista tavaraa - mutta kovin, kovin
kallista! Tarkoitus on vuoden alussa tilata tuo Variable phasing
controller ja vähän testailla laitetta. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Mauno Ritola
Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 10:58
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Oliko tämä:
http://www.dxengineering.com/Parts.asp?ID=3538PLID=107SecID=32DeptID=

8.12.2011 10:33, Tarmo Kontro kirjoitti:
 Moi;
 2-langabeve: en nyt muista linkkiä siihen jenkkien sivuun, jossa oli
 joskus
 myynnissä sovitinsysteemejä: heillä oli erilaisia vaihtoehtoja -
 varmaan kaksi lankaa
 sopivalla etäisyydellä paras, mutta kuulemma killukin käy. Sitä ei
 varmaan helposti saa
 ei-kierretyksi toki.

 73,TK

 Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi  12/8/2011 9:34

 Beveragelle on edullista, että sen alla olevan maan johtavuus ei ole
 hyvä. Tätä on kokeiltu esim. kostealla rannalla tai meren yllä - ja ei
 toimi. Jos asiaa ajattelee teoreettisesti, jostain tuo maapuoli
 kuitenkin on antenniin tultava - oma ajatukseni on, että johtavuutta
 täytyy olla, mutta hieman syvemmällä. Täten antennin ominaisuuksiin
 vaikuttavat ratkaisevasti sijoituspaikka - ja kummankin pään
 maadoitukset ... näissä täytyy mennä pintaa syvemmälle. Antennin ns.
 tulokulma - siis suuntakuvio vertikaalisuunnassa - vaihtelee langan
 korkeudesta riippuen ja tälläkin on merkitystä ... matalampi tulokulma
 on yleensä edullisin.
 Ja jos tarkkoja ollaan, antennilangan etäisyyden vaihtelu maanpinnasta
 vaikuttaa myös ... pellolla on tasaisempaa ja maanpinnan ominaisuudet
 stabiilimpia. Toki puillakin on itsessään merkitystä ... mutta ei
 kovin
 paljon. Mutta tuo maanpinta (esim. johtavuus) on erilainen metsässä
 ja
 pellolla. Näin teoreettisesti eroja hyvän ja huonon antennin
 välillä
 löytyy helposti.
 Kuuntelupaikan topografialla on muutoinkin merkitystä.
 Lyhytaalloillakin
 tämän huomaa: itse asun rinnetontilla ja toisella puolella on pitkä
 kivinen rinne ja mäki, toisella puolella tasainen (n. 0,7 km),
 alaspäin
 viettävä urheilupuisto (maa todennäköisesti hyvin johtavaa).
 Käännettävällä Wellbrookin ALA1530S+ antennilla (6 m tolpassa) puiston
 suunnasta tulevat Australia, Uusi Seelanti ja Aasia yleensäkin todella
 hyvin ... kivisen rinteen ja mäen takaa asemat taas useinkin kovin
 nihkeästi.
 Kaksilankaisena Beveragena killukin menettelee ... ei tosin paras
 mahdollinen - langat ovat kovin lähellä toisiaan.
 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Tarmo Kontro
 Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 8:27
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Moro kaikki!
 Olen suurella mielenkiinnolla seurannut sekä käytännön että
 teoreettista keskustelua tästä.
 Varmaan saadaan mielenkiintoinen artikkeli ja/tai kesisesitelm(i)ä!

 Joku

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-08 Thread Ilkka Martikainen

Netistähän näitä ohjeita löytyy ...
Tässä yksi:
http://users.rcn.com/oakridge.ma.ultranet/Beverage_info/RCT_Beverage/RCT
_Beverage.html
Ja tässä toinen:
http://www.qsl.net/wa1ion/bev/bev_remote_term.htm
Ja kaksilankaistahan voi säätää vastaanottopäästä ... jos tämä ei satu
olemaan kovin kaukana ...
http://www.ae5d.com/bev/bev2.html
Varicapit säätyvät jännitteellä, tämä on helppoa ... kauko-säädettävää
induktassia (kelaa) puolestaan voi olla vaikeaa nykyään löytää. Jos nämä
kaikki halutaan säädettäväksi - voi olla, että antennin viereen
joudutaan vetämään 4-johtoinen ohjauskaapeli(?).
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 14:57
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Tuli mieleen yx juttu. On ollut ajatuksissa testata semmoista
viritettävää päätevastuspiiriä.
Jos laitetaan sarjaan säädettävä päätevastus 1 kohm- kiinteä kela 250
microH ja säädettävä konkka 400p niin voidaan säätää minimikolot 60
astetta akselin molemmin puolin- ei ole sanottu, mutta takaahan se
täytyy olla.
Kysymys kuuluu - löytyykö tänä päivänä komponenttejä- konkkia ja
vastuksia joitten arvo voidaan säätää jänniteohjauksella???
Ohjausjännite pitää sit ohjata parikaapelilla-- Olisi jännä kokeilla

73' RS


- Original Message - 
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Thursday, December 08, 2011 12:33 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


DX-Engineering tekee todella hyvälaatuista tavaraa - mutta kovin, kovin
kallista! Tarkoitus on vuoden alussa tilata tuo Variable phasing
controller ja vähän testailla laitetta. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Mauno Ritola
Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 10:58
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Oliko tämä:
http://www.dxengineering.com/Parts.asp?ID=3538PLID=107SecID=32DeptID=

8.12.2011 10:33, Tarmo Kontro kirjoitti:
 Moi;
 2-langabeve: en nyt muista linkkiä siihen jenkkien sivuun, jossa oli
 joskus
 myynnissä sovitinsysteemejä: heillä oli erilaisia vaihtoehtoja -
 varmaan kaksi lankaa
 sopivalla etäisyydellä paras, mutta kuulemma killukin käy. Sitä ei
 varmaan helposti saa
 ei-kierretyksi toki.

 73,TK

 Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi  12/8/2011 9:34

 Beveragelle on edullista, että sen alla olevan maan johtavuus ei ole
 hyvä. Tätä on kokeiltu esim. kostealla rannalla tai meren yllä - ja ei
 toimi. Jos asiaa ajattelee teoreettisesti, jostain tuo maapuoli
 kuitenkin on antenniin tultava - oma ajatukseni on, että johtavuutta
 täytyy olla, mutta hieman syvemmällä. Täten antennin ominaisuuksiin
 vaikuttavat ratkaisevasti sijoituspaikka - ja kummankin pään
 maadoitukset ... näissä täytyy mennä pintaa syvemmälle. Antennin ns.
 tulokulma - siis suuntakuvio vertikaalisuunnassa - vaihtelee langan
 korkeudesta riippuen ja tälläkin on merkitystä ... matalampi tulokulma
 on yleensä edullisin.
 Ja jos tarkkoja ollaan, antennilangan etäisyyden vaihtelu maanpinnasta
 vaikuttaa myös ... pellolla on tasaisempaa ja maanpinnan ominaisuudet
 stabiilimpia. Toki puillakin on itsessään merkitystä ... mutta ei
 kovin
 paljon. Mutta tuo maanpinta (esim. johtavuus) on erilainen metsässä
 ja
 pellolla. Näin teoreettisesti eroja hyvän ja huonon antennin
 välillä
 löytyy helposti.
 Kuuntelupaikan topografialla on muutoinkin merkitystä.
 Lyhytaalloillakin
 tämän huomaa: itse asun rinnetontilla ja toisella puolella on pitkä
 kivinen rinne ja mäki, toisella puolella tasainen (n. 0,7 km),
 alaspäin
 viettävä urheilupuisto (maa todennäköisesti hyvin johtavaa).
 Käännettävällä Wellbrookin ALA1530S+ antennilla (6 m tolpassa) puiston
 suunnasta tulevat Australia, Uusi Seelanti ja Aasia yleensäkin todella
 hyvin ... kivisen rinteen ja mäen takaa asemat taas useinkin kovin
 nihkeästi.
 Kaksilankaisena Beveragena killukin menettelee ... ei tosin paras
 mahdollinen - langat ovat kovin lähellä toisiaan.
 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Tarmo Kontro
 Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 8:27
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Moro kaikki!
 Olen suurella mielenkiinnolla seurannut sekä käytännön että
 teoreettista keskustelua tästä.
 Varmaan saadaan mielenkiintoinen artikkeli ja/tai kesisesitelm(i)ä!

 Joku voisi pohtia myös, miksi AasiaLWOGini toimii niinkin hyvin kuin
 se
 toimii (mm. n. 80
 mw-japsia kausien 09-10 aikana) - tosin tänä vuonna etu/takasuhde on
 huonompi kuin ennen - antennihan on vain ohut lanka (yleensä 200-300 m
 n. suuntaan 45 ast. tai lyhempi jos eläimet ovat vieneet siitä osan
 tai
 purreet poikki).
 Erityistähän näissä maalangoissa on häiriöttömyys, vaikka

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-07 Thread Ilkka Martikainen

Vielä Veli-Matille lyhyesti: jäin illalla miettimään tuota kuvaa 2-29.
Jos Beveragen vastaanotinpään sovitusmuuntaja tehdään galvaanisesti
erotettuna (esim. ns. kaksireikäinen runko) kuvan G -tapaus voisi
hyvinkin onnistua. Tällöin muuntajakytkentä ei vaadi maata.
Koaksiaalia ei siis maadoiteta täällä - maadoitetaan vain tuo
sovitusmuuntajan ensiöpuoli (toisio = syöttöjohto). Ja tällöin
syöttöjohto maadoitetaan vain vastaanotinpäässä. Toki suosittelen sinne
hyvää common mode -suodinta lisäksi.

Ja Rollelle: tuossa Devolderen kirjassa kuvassa 7-74 esitetään oikean
päätevastuksen arvon nostavan etu-takasuhdetta jopa 14 = 27 dB. Kuvassa
7-76 on taulukko Beveragen impedanssista (=päätevastus) ja esim. 1 mm
lanka 0,5 m korkeudella antaa laskennallisen tuloksen 460 ohmia. 1 mm
lanka 1,5 metrissä = 530 ohmia. Maan ominaisuudet myös vaikuttavat -
ehkä 10-30 % virhemarginaalilla. Mutta mittaamalla toki saadaan
tarkkakin arvo selville!

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Veli-Matti Anttila
Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 19:31
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista; Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ilmeisen hooposti sanottu, mutta viittasin tuolla ao. pdf:ssä kuvan 2-29
olevaan kytkennän G) kaltaiseen tapaukseen, jolla Henry W. Ott oli
saanut parhaimman häiriösuojaustuloksen:

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

Ilkka tuota jo kommentoikin ettei onnistu meidän beverage-sovelluksilla:

Paras ratkaisu näyttäisi olevan kuvan 2-29 tapaus G (80 dB). Esim.
Beverage-antennilla tätä ratkaisua lienee kuitenkin vaikea käytännössä
toteuttaa - kelluva impedanssi maasta erillisenä on mahdollista esim.
dipolilla, hankalampi kulkuaaltoantennilla (Beverage).

-VMA-
 
19:01, Ilpo J Leppänen i...@iki.fi kirjoitti:

 Miten tämä on ymmärrettävä:
 
 Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden 
 suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella 
 suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi 
 mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin,
niin
 jo pitäisi suojausta löytyä.
 
 Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin?
 
 73,s IJL
 





___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

Unohdin sen takaa tulevan sinkun vaimennus. Mulla on tosi hyvä artikkeli The 
super signal snatcher- Dave Fisher-IRCAn reprint A011. Oli Distanceissa joskus 
70-luvulla. Siinä on kaikki- pattern comparison kaikkine teknisine tiedoineen 
ja paljon muuta.  Mulla on originaali Pohjanmaalla- kopio on sutattu kun olen 
tehnyt omia laskelmia siihen . Otan sieltä ja scannaan ja pistän jakeluun sit 
kun käyn siellä.
600 ohmiin päästään jos on d=0,8 mm ja h= 5 m- teorian mukaan.
Tuo etuhyöty on SW tutkinut ja todennut- 6 sauvaa parani 6 dB:tä.
Tuo opus kertoo 30 dB:n vaimennuksesta takaa. Mulla on mökillä tosi helppo 
tehdä se testi ja samalla maadoituksen merkitys siihen. Ens kesänä sit 
Vähän huono testikalusto, mutta kyllä NRDn S-mittari AGC poiskytkettynä antaa 
jotain osviittoja.
Samalla voisi testata koksin ominaisuudet- maadoituksen vaikutus, BBn ja CMCn 
vaikutukset j.n.e. Kovat ovat suunnitelmat- yleensä menee ihan niinkuin 
suunnittelumaailmassa- ensteeksi suunnitellaan prameata- lopputulos on 
todennäköisesti aika riisuttu versio- sen totesin työelämässä niin moneen 
kertaan.
73'
RS


- Original Message - 
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:38 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vielä Veli-Matille lyhyesti: jäin illalla miettimään tuota kuvaa 2-29.
Jos Beveragen vastaanotinpään sovitusmuuntaja tehdään galvaanisesti
erotettuna (esim. ns. kaksireikäinen runko) kuvan G -tapaus voisi
hyvinkin onnistua. Tällöin muuntajakytkentä ei vaadi maata.
Koaksiaalia ei siis maadoiteta täällä - maadoitetaan vain tuo
sovitusmuuntajan ensiöpuoli (toisio = syöttöjohto). Ja tällöin
syöttöjohto maadoitetaan vain vastaanotinpäässä. Toki suosittelen sinne
hyvää common mode -suodinta lisäksi.

Ja Rollelle: tuossa Devolderen kirjassa kuvassa 7-74 esitetään oikean
päätevastuksen arvon nostavan etu-takasuhdetta jopa 14 = 27 dB. Kuvassa
7-76 on taulukko Beveragen impedanssista (=päätevastus) ja esim. 1 mm
lanka 0,5 m korkeudella antaa laskennallisen tuloksen 460 ohmia. 1 mm
lanka 1,5 metrissä = 530 ohmia. Maan ominaisuudet myös vaikuttavat -
ehkä 10-30 % virhemarginaalilla. Mutta mittaamalla toki saadaan
tarkkakin arvo selville!

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Veli-Matti Anttila
Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 19:31
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista; Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ilmeisen hooposti sanottu, mutta viittasin tuolla ao. pdf:ssä kuvan 2-29
olevaan kytkennän G) kaltaiseen tapaukseen, jolla Henry W. Ott oli
saanut parhaimman häiriösuojaustuloksen:

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

Ilkka tuota jo kommentoikin ettei onnistu meidän beverage-sovelluksilla:

Paras ratkaisu näyttäisi olevan kuvan 2-29 tapaus G (80 dB). Esim.
Beverage-antennilla tätä ratkaisua lienee kuitenkin vaikea käytännössä
toteuttaa - kelluva impedanssi maasta erillisenä on mahdollista esim.
dipolilla, hankalampi kulkuaaltoantennilla (Beverage).

-VMA-
 
19:01, Ilpo J Leppänen i...@iki.fi kirjoitti:

 Miten tämä on ymmärrettävä:
 
 Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden 
 suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella 
 suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi 
 mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin,
niin
 jo pitäisi suojausta löytyä.
 
 Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin?
 
 73,s IJL
 





___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard

Re: [DX] Koksin maadoitus

- Original Message - 
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:38 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

Vielä Veli-Matille lyhyesti: jäin illalla miettimään tuota kuvaa 2-29.
Jos Beveragen vastaanotinpään sovitusmuuntaja tehdään galvaanisesti
erotettuna (esim. ns. kaksireikäinen runko) kuvan G -tapaus voisi
hyvinkin onnistua. Tällöin muuntajakytkentä ei vaadi maata.
Koaksiaalia ei siis maadoiteta täällä - maadoitetaan vain tuo
sovitusmuuntajan ensiöpuoli (toisio = syöttöjohto). Ja tällöin
syöttöjohto maadoitetaan vain vastaanotinpäässä. Toki suosittelen sinne
hyvää common mode -suodinta lisäksi.

Ja Rollelle: tuossa Devolderen kirjassa kuvassa 7-74 esitetään oikean
päätevastuksen arvon nostavan etu-takasuhdetta jopa 14 = 27 dB. Kuvassa
7-76 on taulukko Beveragen impedanssista (=päätevastus) ja esim. 1 mm
lanka 0,5 m korkeudella antaa laskennallisen tuloksen 460 ohmia. 1 mm
lanka 1,5 metrissä = 530 ohmia. Maan ominaisuudet myös vaikuttavat -
ehkä 10-30 % virhemarginaalilla. Mutta mittaamalla toki saadaan
tarkkakin arvo selville!

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Veli-Matti Anttila
Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 19:31
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista; Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ilmeisen hooposti sanottu, mutta viittasin tuolla ao. pdf:ssä kuvan 2-29
olevaan kytkennän G) kaltaiseen tapaukseen, jolla Henry W. Ott oli
saanut parhaimman häiriösuojaustuloksen:

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

Ilkka tuota jo kommentoikin ettei onnistu meidän beverage-sovelluksilla:

Paras ratkaisu näyttäisi olevan kuvan 2-29 tapaus G (80 dB). Esim.
Beverage-antennilla tätä ratkaisua lienee kuitenkin vaikea käytännössä
toteuttaa - kelluva impedanssi maasta erillisenä on mahdollista esim.
dipolilla, hankalampi kulkuaaltoantennilla (Beverage).

-VMA-

19:01, Ilpo J Leppänen i...@iki.fi kirjoitti:

 Miten tämä on ymmärrettävä:

 Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden 
 suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella 
 suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi 
 mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin,
niin
 jo pitäisi suojausta löytyä.

 Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin?

 73,s IJL

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-07 Thread Ilkka Martikainen

OK ... vastaavanlainen systeemi kuin sinulla eli syöttöjohto
maadoitetaan vain vastaanotinpäässä ja antennin ja syöttöjohdon välissä
galvaanisesti erotettu sovitusmuuntaja n. 1:9-12! Täysin kelluvaksi tätä
päätä ei saa, mutta ei liene tarviskaan. Ja vastaanotinpäässä sitten
vielä kunnon common mode -suodin. Tämän pitäisi pelittää ... Ja Ilpon
tapaan suositus: lisäksi etuvahvistin sovitusmuuntajan ja syöttöjohdon
väliin ... vahvistinta ei myöskään pitäisi maadoittaa. Miten vahvistin
tässä toimii näin (?) ... vaatii ehkä pientä kokeilua - todennäköisesti
hyvin. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 7. joulukuuta 2011 19:17
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ehkäpä mä en ihan tajua mitä ajat takaa, mutta tuo kuulostaa ihan siitä
sovelluksesta mitä mä aina olen käyttänyt. Galvaanisesti erotettu
muuntaja (oliko sitten toroidi tai binoculaari, molemmat käytetään) ja
koksi maadoitettu ainoastaan radion päässä. Ja totta kai antennin
ensiökäämen maapuolen maadoitus. Ei se kai edes ole mahdollista tehdä
sitä täysin kelluvaksi Ei se toimi.. Toivottavasti olen väärässä...
On kokeiltu tehdä kelluvaa vetämällä eristetty paluujohto joka makaa
maan päällä antennin päästä päähän. Syntyy rengas antenni-baluni-
paluujohto- päätevastus-antenni. Sitä on kokeiltu Ruotsissa mut ei ole
toiminut. Ja sekin vaatii kevyen maadoituksen päätevastuksen päässä
ohjeiden mukaan. Ruotsissa kokeiltiin myös ihan kunnollisella
maadoituksella päätevastuksella mutta ei paluujohdolla ollut mitään
vaikutusta
73' RS


- Original Message - 
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:38 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vielä Veli-Matille lyhyesti: jäin illalla miettimään tuota kuvaa 2-29.
Jos Beveragen vastaanotinpään sovitusmuuntaja tehdään galvaanisesti
erotettuna (esim. ns. kaksireikäinen runko) kuvan G -tapaus voisi
hyvinkin onnistua. Tällöin muuntajakytkentä ei vaadi maata.
Koaksiaalia ei siis maadoiteta täällä - maadoitetaan vain tuo
sovitusmuuntajan ensiöpuoli (toisio = syöttöjohto). Ja tällöin
syöttöjohto maadoitetaan vain vastaanotinpäässä. Toki suosittelen sinne
hyvää common mode -suodinta lisäksi.

Ja Rollelle: tuossa Devolderen kirjassa kuvassa 7-74 esitetään oikean
päätevastuksen arvon nostavan etu-takasuhdetta jopa 14 = 27 dB. Kuvassa
7-76 on taulukko Beveragen impedanssista (=päätevastus) ja esim. 1 mm
lanka 0,5 m korkeudella antaa laskennallisen tuloksen 460 ohmia. 1 mm
lanka 1,5 metrissä = 530 ohmia. Maan ominaisuudet myös vaikuttavat -
ehkä 10-30 % virhemarginaalilla. Mutta mittaamalla toki saadaan
tarkkakin arvo selville!

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Veli-Matti Anttila
Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 19:31
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista; Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ilmeisen hooposti sanottu, mutta viittasin tuolla ao. pdf:ssä kuvan 2-29
olevaan kytkennän G) kaltaiseen tapaukseen, jolla Henry W. Ott oli
saanut parhaimman häiriösuojaustuloksen:

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

Ilkka tuota jo kommentoikin ettei onnistu meidän beverage-sovelluksilla:

Paras ratkaisu näyttäisi olevan kuvan 2-29 tapaus G (80 dB). Esim.
Beverage-antennilla tätä ratkaisua lienee kuitenkin vaikea käytännössä
toteuttaa - kelluva impedanssi maasta erillisenä on mahdollista esim.
dipolilla, hankalampi kulkuaaltoantennilla (Beverage).

-VMA-
 
19:01, Ilpo J Leppänen i...@iki.fi kirjoitti:

 Miten tämä on ymmärrettävä:
 
 Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden 
 suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella 
 suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi 
 mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin,
niin
 jo pitäisi suojausta löytyä.
 
 Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin?
 
 73,s IJL
 





___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core

Re: [DX] Koksin maadoitus

Mulla on prikulleen tolla tavalla- paitsi että kyllä vahvistin saa maata vaipan 
kautta kun puolikas jännite tulee sitä kautta. Siinä on kyllä 10 mH kuristin 
sekä + että - syötössä. Yx tapa olisi syöttää pienellä akulla. Kun mun käyttämä 
amppari ottaa 18 mA niin se pitäisi kestää läpi talven- jos ei nyt akku 
jäädy..
Olen tehnyt näitä etäpreampparisovelluksia porukalle ja ovat tyytyväisiä. 
Siellä se pitää olla totesi HN. Ja itselläni toimii hienosti
73' RS



- Original Message - 
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 9:22 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


OK ... vastaavanlainen systeemi kuin sinulla eli syöttöjohto
maadoitetaan vain vastaanotinpäässä ja antennin ja syöttöjohdon välissä
galvaanisesti erotettu sovitusmuuntaja n. 1:9-12! Täysin kelluvaksi tätä
päätä ei saa, mutta ei liene tarviskaan. Ja vastaanotinpäässä sitten
vielä kunnon common mode -suodin. Tämän pitäisi pelittää ... Ja Ilpon
tapaan suositus: lisäksi etuvahvistin sovitusmuuntajan ja syöttöjohdon
väliin ... vahvistinta ei myöskään pitäisi maadoittaa. Miten vahvistin
tässä toimii näin (?) ... vaatii ehkä pientä kokeilua - todennäköisesti
hyvin. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 7. joulukuuta 2011 19:17
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ehkäpä mä en ihan tajua mitä ajat takaa, mutta tuo kuulostaa ihan siitä
sovelluksesta mitä mä aina olen käyttänyt. Galvaanisesti erotettu
muuntaja (oliko sitten toroidi tai binoculaari, molemmat käytetään) ja
koksi maadoitettu ainoastaan radion päässä. Ja totta kai antennin
ensiökäämen maapuolen maadoitus. Ei se kai edes ole mahdollista tehdä
sitä täysin kelluvaksi Ei se toimi.. Toivottavasti olen väärässä...
On kokeiltu tehdä kelluvaa vetämällä eristetty paluujohto joka makaa
maan päällä antennin päästä päähän. Syntyy rengas antenni-baluni-
paluujohto- päätevastus-antenni. Sitä on kokeiltu Ruotsissa mut ei ole
toiminut. Ja sekin vaatii kevyen maadoituksen päätevastuksen päässä
ohjeiden mukaan. Ruotsissa kokeiltiin myös ihan kunnollisella
maadoituksella päätevastuksella mutta ei paluujohdolla ollut mitään
vaikutusta
73' RS


- Original Message - 
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:38 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vielä Veli-Matille lyhyesti: jäin illalla miettimään tuota kuvaa 2-29.
Jos Beveragen vastaanotinpään sovitusmuuntaja tehdään galvaanisesti
erotettuna (esim. ns. kaksireikäinen runko) kuvan G -tapaus voisi
hyvinkin onnistua. Tällöin muuntajakytkentä ei vaadi maata.
Koaksiaalia ei siis maadoiteta täällä - maadoitetaan vain tuo
sovitusmuuntajan ensiöpuoli (toisio = syöttöjohto). Ja tällöin
syöttöjohto maadoitetaan vain vastaanotinpäässä. Toki suosittelen sinne
hyvää common mode -suodinta lisäksi.

Ja Rollelle: tuossa Devolderen kirjassa kuvassa 7-74 esitetään oikean
päätevastuksen arvon nostavan etu-takasuhdetta jopa 14 = 27 dB. Kuvassa
7-76 on taulukko Beveragen impedanssista (=päätevastus) ja esim. 1 mm
lanka 0,5 m korkeudella antaa laskennallisen tuloksen 460 ohmia. 1 mm
lanka 1,5 metrissä = 530 ohmia. Maan ominaisuudet myös vaikuttavat -
ehkä 10-30 % virhemarginaalilla. Mutta mittaamalla toki saadaan
tarkkakin arvo selville!

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Veli-Matti Anttila
Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 19:31
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista; Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ilmeisen hooposti sanottu, mutta viittasin tuolla ao. pdf:ssä kuvan 2-29
olevaan kytkennän G) kaltaiseen tapaukseen, jolla Henry W. Ott oli
saanut parhaimman häiriösuojaustuloksen:

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

Ilkka tuota jo kommentoikin ettei onnistu meidän beverage-sovelluksilla:

Paras ratkaisu näyttäisi olevan kuvan 2-29 tapaus G (80 dB). Esim.
Beverage-antennilla tätä ratkaisua lienee kuitenkin vaikea käytännössä
toteuttaa - kelluva impedanssi maasta erillisenä on mahdollista esim.
dipolilla, hankalampi kulkuaaltoantennilla (Beverage).

-VMA-
 
19:01, Ilpo J Leppänen i...@iki.fi kirjoitti:

 Miten tämä on ymmärrettävä:
 
 Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden 
 suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella 
 suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi 
 mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin,
niin
 jo pitäisi suojausta löytyä.
 
 Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin?
 
 73,s IJL
 





___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-07 Thread Mauno Ritola


http://www.eham.net/reviews/detail/9933
Paljon ovat kehuneet, itse en ole kokeillut, kun on Wellbrookin 
vahvistin käytössä.


MR

7.12.2011 22:43, Roland Sandberg kirjoitti:

+-jännite menee nyt kuumaa karvaa pitkin mut pitäähän se - tulla jostain
Norton on varmasti hyvä mutta todennäköisesti huono kukkarolle. Paljonkohan joutuu 
pulittamaan siitä  jos ostaa sen turn key-toimituksena??? 100 egua ei riitä 
mihinkään, oletan. Ja en usko että sillä välttämätta kuulee enemmän asemia
73' RS


- Original Message -
From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:13 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


OK ... vahvistin saa maata vaipan kautta ... mutta ei ole tässä
pisteessä suoraan maissa. Syöttöjännitteen voi viedä koaksiaalin kuumaa
karvaa pitkin vahvistimeen. Vuorovaihe-NORTON voisi olla hyvä ratkaisu
vahvistimeksi - IP2/IP3 ovat tällöin riittäviä. Jos syöttöjohto on kovin
pitkä, vahvistimen jännite voi laskea - virtaahan voi mennä 100-200 mA -
mutta jännitettähän voi aina tarvittaessa nostaa vastaanotinpäässä ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 7. joulukuuta 2011 21:45
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Mulla on prikulleen tolla tavalla- paitsi että kyllä vahvistin saa maata
vaipan kautta kun puolikas jännite tulee sitä kautta. Siinä on kyllä 10
mH kuristin sekä + että - syötössä. Yx tapa olisi syöttää pienellä
akulla. Kun mun käyttämä amppari ottaa 18 mA niin se pitäisi kestää läpi
talven- jos ei nyt akku jäädy..
Olen tehnyt näitä etäpreampparisovelluksia porukalle ja ovat
tyytyväisiä. Siellä se pitää olla totesi HN. Ja itselläni toimii
hienosti
73' RS



- Original Message -
From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 9:22 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


OK ... vastaavanlainen systeemi kuin sinulla eli syöttöjohto
maadoitetaan vain vastaanotinpäässä ja antennin ja syöttöjohdon välissä
galvaanisesti erotettu sovitusmuuntaja n. 1:9-12! Täysin kelluvaksi tätä
päätä ei saa, mutta ei liene tarviskaan. Ja vastaanotinpäässä sitten
vielä kunnon common mode -suodin. Tämän pitäisi pelittää ... Ja Ilpon
tapaan suositus: lisäksi etuvahvistin sovitusmuuntajan ja syöttöjohdon
väliin ... vahvistinta ei myöskään pitäisi maadoittaa. Miten vahvistin
tässä toimii näin (?) ... vaatii ehkä pientä kokeilua - todennäköisesti
hyvin. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 7. joulukuuta 2011 19:17
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ehkäpä mä en ihan tajua mitä ajat takaa, mutta tuo kuulostaa ihan siitä
sovelluksesta mitä mä aina olen käyttänyt. Galvaanisesti erotettu
muuntaja (oliko sitten toroidi tai binoculaari, molemmat käytetään) ja
koksi maadoitettu ainoastaan radion päässä. Ja totta kai antennin
ensiökäämen maapuolen maadoitus. Ei se kai edes ole mahdollista tehdä
sitä täysin kelluvaksi Ei se toimi.. Toivottavasti olen väärässä...
On kokeiltu tehdä kelluvaa vetämällä eristetty paluujohto joka makaa
maan päällä antennin päästä päähän. Syntyy rengas antenni-baluni-
paluujohto- päätevastus-antenni. Sitä on kokeiltu Ruotsissa mut ei ole
toiminut. Ja sekin vaatii kevyen maadoituksen päätevastuksen päässä
ohjeiden mukaan. Ruotsissa kokeiltiin myös ihan kunnollisella
maadoituksella päätevastuksella mutta ei paluujohdolla ollut mitään
vaikutusta
73' RS


- Original Message -
From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:38 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vielä Veli-Matille lyhyesti: jäin illalla miettimään tuota kuvaa 2-29.
Jos Beveragen vastaanotinpään sovitusmuuntaja tehdään galvaanisesti
erotettuna (esim. ns. kaksireikäinen runko) kuvan G -tapaus voisi
hyvinkin onnistua. Tällöin muuntajakytkentä ei vaadi maata.
Koaksiaalia ei siis maadoiteta täällä - maadoitetaan vain tuo
sovitusmuuntajan ensiöpuoli (toisio =  syöttöjohto). Ja tällöin
syöttöjohto maadoitetaan vain vastaanotinpäässä. Toki suosittelen sinne
hyvää common mode -suodinta lisäksi.

Ja Rollelle: tuossa Devolderen kirjassa kuvassa 7-74 esitetään oikean
päätevastuksen arvon nostavan etu-takasuhdetta jopa 14 =  27 dB. Kuvassa
7-76 on taulukko Beveragen impedanssista (=päätevastus) ja esim. 1 mm
lanka 0,5 m korkeudella antaa laskennallisen tuloksen 460 ohmia. 1 mm
lanka 1,5 metrissä = 530 ohmia. Maan ominaisuudet myös vaikuttavat -
ehkä 10-30 % virhemarginaalilla. Mutta mittaamalla toki saadaan
tarkkakin arvo selville!

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-07 Thread Mauno Ritola


Ja tässä se varsinainen sivu:
http://cliftonlaboratories.com/z10043a_norton_amplifier.htm

7.12.2011 22:59, Mauno Ritola kirjoitti:

http://www.eham.net/reviews/detail/9933
Paljon ovat kehuneet, itse en ole kokeillut, kun on Wellbrookin 
vahvistin käytössä.


MR

7.12.2011 22:43, Roland Sandberg kirjoitti:
+-jännite menee nyt kuumaa karvaa pitkin mut pitäähän se - tulla 
jostain
Norton on varmasti hyvä mutta todennäköisesti huono kukkarolle. 
Paljonkohan joutuu pulittamaan siitä  jos ostaa sen turn 
key-toimituksena??? 100 egua ei riitä mihinkään, oletan. Ja en usko 
että sillä välttämätta kuulee enemmän asemia

73' RS


- Original Message -
From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:13 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


OK ... vahvistin saa maata vaipan kautta ... mutta ei ole tässä
pisteessä suoraan maissa. Syöttöjännitteen voi viedä koaksiaalin kuumaa
karvaa pitkin vahvistimeen. Vuorovaihe-NORTON voisi olla hyvä ratkaisu
vahvistimeksi - IP2/IP3 ovat tällöin riittäviä. Jos syöttöjohto on kovin
pitkä, vahvistimen jännite voi laskea - virtaahan voi mennä 100-200 mA -
mutta jännitettähän voi aina tarvittaessa nostaa vastaanotinpäässä ...
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 7. joulukuuta 2011 21:45
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Mulla on prikulleen tolla tavalla- paitsi että kyllä vahvistin saa maata
vaipan kautta kun puolikas jännite tulee sitä kautta. Siinä on kyllä 10
mH kuristin sekä + että - syötössä. Yx tapa olisi syöttää pienellä
akulla. Kun mun käyttämä amppari ottaa 18 mA niin se pitäisi kestää läpi
talven- jos ei nyt akku jäädy..
Olen tehnyt näitä etäpreampparisovelluksia porukalle ja ovat
tyytyväisiä. Siellä se pitää olla totesi HN. Ja itselläni toimii
hienosti
73' RS



- Original Message -
From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 9:22 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


OK ... vastaavanlainen systeemi kuin sinulla eli syöttöjohto
maadoitetaan vain vastaanotinpäässä ja antennin ja syöttöjohdon välissä
galvaanisesti erotettu sovitusmuuntaja n. 1:9-12! Täysin kelluvaksi tätä
päätä ei saa, mutta ei liene tarviskaan. Ja vastaanotinpäässä sitten
vielä kunnon common mode -suodin. Tämän pitäisi pelittää ... Ja Ilpon
tapaan suositus: lisäksi etuvahvistin sovitusmuuntajan ja syöttöjohdon
väliin ... vahvistinta ei myöskään pitäisi maadoittaa. Miten vahvistin
tässä toimii näin (?) ... vaatii ehkä pientä kokeilua - todennäköisesti
hyvin. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 7. joulukuuta 2011 19:17
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ehkäpä mä en ihan tajua mitä ajat takaa, mutta tuo kuulostaa ihan siitä
sovelluksesta mitä mä aina olen käyttänyt. Galvaanisesti erotettu
muuntaja (oliko sitten toroidi tai binoculaari, molemmat käytetään) ja
koksi maadoitettu ainoastaan radion päässä. Ja totta kai antennin
ensiökäämen maapuolen maadoitus. Ei se kai edes ole mahdollista tehdä
sitä täysin kelluvaksi Ei se toimi.. Toivottavasti olen väärässä...
On kokeiltu tehdä kelluvaa vetämällä eristetty paluujohto joka makaa
maan päällä antennin päästä päähän. Syntyy rengas antenni-baluni-
paluujohto- päätevastus-antenni. Sitä on kokeiltu Ruotsissa mut ei ole
toiminut. Ja sekin vaatii kevyen maadoituksen päätevastuksen päässä
ohjeiden mukaan. Ruotsissa kokeiltiin myös ihan kunnollisella
maadoituksella päätevastuksella mutta ei paluujohdolla ollut mitään
vaikutusta
73' RS


- Original Message -
From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:38 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vielä Veli-Matille lyhyesti: jäin illalla miettimään tuota kuvaa 2-29.
Jos Beveragen vastaanotinpään sovitusmuuntaja tehdään galvaanisesti
erotettuna (esim. ns. kaksireikäinen runko) kuvan G -tapaus voisi
hyvinkin onnistua. Tällöin muuntajakytkentä ei vaadi maata.
Koaksiaalia ei siis maadoiteta täällä - maadoitetaan vain tuo
sovitusmuuntajan ensiöpuoli (toisio =  syöttöjohto). Ja tällöin
syöttöjohto maadoitetaan vain vastaanotinpäässä. Toki suosittelen sinne
hyvää common mode -suodinta lisäksi.

Ja Rollelle: tuossa Devolderen kirjassa kuvassa 7-74 esitetään oikean
päätevastuksen arvon nostavan etu-takasuhdetta jopa 14 =  27 dB. 
Kuvassa

7-76 on taulukko Beveragen impedanssista (=päätevastus) ja esim. 1 mm
lanka 0,5 m korkeudella antaa laskennallisen tuloksen 460 ohmia. 1 mm
lanka 1,5 metrissä = 530 ohmia. Maan ominaisuudet myös vaikuttavat -
ehkä 10-30 % virhemarginaalilla

Re: [DX] Koksin maadoitus

En ole ikinä huomannut ongelmia mun käyttämän preampparin kanssa. Ei 
yliohjautumisia, harhatoistoja y.m.s. Ihan riittävän hyvä vahvistin mulla. Se 
on kyllä
kehitetty Lapin olosuhteita ajatellen, mutta toimii hyvin täällä 
etelässäkin.
Noita pitäisi kyllä verrata tosi toiminnassa ennenkuin sanoo yhtäkäs mitään.
Ainahan on kumminkin pikkusen rahasta kiinni jos tekee aktiivisen jakajan missä 
on 12 ampparia...  Tuo Wellbrookin voisi kyllä kokeilla ja katsoa onks se 
käytännössä parempi..
73' RS


- Original Message - 
From: Ilpo J Leppänen i...@iki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 11:14 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Noin pienellä virralla ei ainakaan IP3 ole kovin korkealla. Muutaman kympin 
osilla tekee riittävän hyvän vahvistimen (esim joku Norton kytkennän 
variaatio) jonka ottama virta tietysti rajoittaa jos käyttää akulla. Olen 
niin vanhanaikainen, että käyttäisin joitain 2N5109:ä riittävällä virralla. 
Saa niitä toki parempiakin trankkuja, mutta ero ei liene kovin suuri.

73,s IJL


Mulla on prikulleen tolla tavalla- paitsi että kyllä vahvistin saa maata 
vaipan kautta kun puolikas jännite tulee sitä kautta. Siinä on kyllä 10 mH 
kuristin sekä + että - syötössä. Yx tapa olisi syöttää pienellä akulla. 
Kun mun käyttämä amppari ottaa 18 mA niin se pitäisi kestää läpi talven- 
jos ei nyt akku jäädy..
Olen tehnyt näitä etäpreampparisovelluksia porukalle ja ovat tyytyväisiä. 
Siellä se pitää olla totesi HN. Ja itselläni toimii hienosti
73' RS


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

Varmasti hyvä vahvistin ja nuo mini circuitsin palikat ovat kyllä hyviä. 
Menevät kuulema helposti rikki, mut niitähän on helppo vaihtaa. Pisti silmään 
nuo 73 binokulaarit ettei vaan mulla ole ongelmia niitten kanssa. On se kumma 
ettei Amidon pystyy laittamaan suojakerrosta ferriittien päälle. Olen joutunut 
monta kertaa käämimään nuo uudestaan kun käämilanka on yhteydessä ferriittiin. 
Se menee erittäin helposti oikosulkuun.
Pitäisi joskus kokeilla Litz-langalla jos olisi kestävämpi kuin käämilanka.
73' RS


 - Original Message - 
From: Mauno Ritola mauno.rit...@gmail.com
Cc: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 11:02 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Ja tässä se varsinainen sivu:
http://cliftonlaboratories.com/z10043a_norton_amplifier.htm

7.12.2011 22:59, Mauno Ritola kirjoitti:
 http://www.eham.net/reviews/detail/9933
 Paljon ovat kehuneet, itse en ole kokeillut, kun on Wellbrookin 
 vahvistin käytössä.

 MR

 7.12.2011 22:43, Roland Sandberg kirjoitti:
 +-jännite menee nyt kuumaa karvaa pitkin mut pitäähän se - tulla 
 jostain
 Norton on varmasti hyvä mutta todennäköisesti huono kukkarolle. 
 Paljonkohan joutuu pulittamaan siitä  jos ostaa sen turn 
 key-toimituksena??? 100 egua ei riitä mihinkään, oletan. Ja en usko 
 että sillä välttämätta kuulee enemmän asemia
 73' RS


 - Original Message -
 From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
 To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
 Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:13 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


 OK ... vahvistin saa maata vaipan kautta ... mutta ei ole tässä
 pisteessä suoraan maissa. Syöttöjännitteen voi viedä koaksiaalin kuumaa
 karvaa pitkin vahvistimeen. Vuorovaihe-NORTON voisi olla hyvä ratkaisu
 vahvistimeksi - IP2/IP3 ovat tällöin riittäviä. Jos syöttöjohto on kovin
 pitkä, vahvistimen jännite voi laskea - virtaahan voi mennä 100-200 mA -
 mutta jännitettähän voi aina tarvittaessa nostaa vastaanotinpäässä ...
 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
 Lähetetty: 7. joulukuuta 2011 21:45
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Mulla on prikulleen tolla tavalla- paitsi että kyllä vahvistin saa maata
 vaipan kautta kun puolikas jännite tulee sitä kautta. Siinä on kyllä 10
 mH kuristin sekä + että - syötössä. Yx tapa olisi syöttää pienellä
 akulla. Kun mun käyttämä amppari ottaa 18 mA niin se pitäisi kestää läpi
 talven- jos ei nyt akku jäädy..
 Olen tehnyt näitä etäpreampparisovelluksia porukalle ja ovat
 tyytyväisiä. Siellä se pitää olla totesi HN. Ja itselläni toimii
 hienosti
 73' RS



 - Original Message -
 From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
 To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
 Sent: Wednesday, December 07, 2011 9:22 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


 OK ... vastaavanlainen systeemi kuin sinulla eli syöttöjohto
 maadoitetaan vain vastaanotinpäässä ja antennin ja syöttöjohdon välissä
 galvaanisesti erotettu sovitusmuuntaja n. 1:9-12! Täysin kelluvaksi tätä
 päätä ei saa, mutta ei liene tarviskaan. Ja vastaanotinpäässä sitten
 vielä kunnon common mode -suodin. Tämän pitäisi pelittää ... Ja Ilpon
 tapaan suositus: lisäksi etuvahvistin sovitusmuuntajan ja syöttöjohdon
 väliin ... vahvistinta ei myöskään pitäisi maadoittaa. Miten vahvistin
 tässä toimii näin (?) ... vaatii ehkä pientä kokeilua - todennäköisesti
 hyvin. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

 -Alkuperäinen viesti-
 Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
 [mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
 Lähetetty: 7. joulukuuta 2011 19:17
 Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
 Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Ehkäpä mä en ihan tajua mitä ajat takaa, mutta tuo kuulostaa ihan siitä
 sovelluksesta mitä mä aina olen käyttänyt. Galvaanisesti erotettu
 muuntaja (oliko sitten toroidi tai binoculaari, molemmat käytetään) ja
 koksi maadoitettu ainoastaan radion päässä. Ja totta kai antennin
 ensiökäämen maapuolen maadoitus. Ei se kai edes ole mahdollista tehdä
 sitä täysin kelluvaksi Ei se toimi.. Toivottavasti olen väärässä...
 On kokeiltu tehdä kelluvaa vetämällä eristetty paluujohto joka makaa
 maan päällä antennin päästä päähän. Syntyy rengas antenni-baluni-
 paluujohto- päätevastus-antenni. Sitä on kokeiltu Ruotsissa mut ei ole
 toiminut. Ja sekin vaatii kevyen maadoituksen päätevastuksen päässä
 ohjeiden mukaan. Ruotsissa kokeiltiin myös ihan kunnollisella
 maadoituksella päätevastuksella mutta ei paluujohdolla ollut mitään
 vaikutusta
 73' RS


 - Original Message -
 From: Ilkka Martikainenilkka.martikai...@elisanet.fi
 To: 'Suomalaisten DX-lista'dx@hard-core-dx.com
 Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:38 AM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


 Vielä Veli-Matille lyhyesti: jäin illalla miettimään tuota kuvaa 2-29.
 Jos Beveragen

Re: [DX] Koksin maadoitus

  Se oli päätevastuksen ja sen maadoituksen vaikutus etuominaisuuksiin..
  73' RS

  - Original Message - 
  From: Markku Jussila 
  To: Suomalaisten DX-lista 
  Sent: Wednesday, December 07, 2011 2:23 PM
  Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

  Tervehdys

  clip-clip- Tuo etuhyöty on SW tutkinut ja todennut- 6 sauvaa parani 6 dB:tä 
-clip-clip

  Onkos tämä sitten balun-pään maa?

  73 MJ

  7. joulukuuta 2011 14.18 Roland Sandberg roland.sandb...@pp.inet.fi 
kirjoitti:

Unohdin sen takaa tulevan sinkun vaimennus. Mulla on tosi hyvä artikkeli 
The super signal snatcher- Dave Fisher-IRCAn reprint A011. Oli Distanceissa 
joskus 70-luvulla. Siinä on kaikki- pattern comparison kaikkine teknisine 
tiedoineen ja paljon muuta.  Mulla on originaali Pohjanmaalla- kopio on sutattu 
kun olen tehnyt omia laskelmia siihen . Otan sieltä ja scannaan ja pistän 
jakeluun sit kun käyn siellä.
600 ohmiin päästään jos on d=0,8 mm ja h= 5 m- teorian mukaan.
Tuo etuhyöty on SW tutkinut ja todennut- 6 sauvaa parani 6 dB:tä.
Tuo opus kertoo 30 dB:n vaimennuksesta takaa. Mulla on mökillä tosi helppo 
tehdä se testi ja samalla maadoituksen merkitys siihen. Ens kesänä sit 
Vähän huono testikalusto, mutta kyllä NRDn S-mittari AGC poiskytkettynä antaa 
jotain osviittoja.
Samalla voisi testata koksin ominaisuudet- maadoituksen vaikutus, BBn ja 
CMCn vaikutukset j.n.e. Kovat ovat suunnitelmat- yleensä menee ihan niinkuin 
suunnittelumaailmassa- ensteeksi suunnitellaan prameata- lopputulos on 
todennäköisesti aika riisuttu versio- sen totesin työelämässä niin moneen 
kertaan.
73'
RS

- Original Message -
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:38 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

Vielä Veli-Matille lyhyesti: jäin illalla miettimään tuota kuvaa 2-29.
Jos Beveragen vastaanotinpään sovitusmuuntaja tehdään galvaanisesti
erotettuna (esim. ns. kaksireikäinen runko) kuvan G -tapaus voisi
hyvinkin onnistua. Tällöin muuntajakytkentä ei vaadi maata.
Koaksiaalia ei siis maadoiteta täällä - maadoitetaan vain tuo
sovitusmuuntajan ensiöpuoli (toisio = syöttöjohto). Ja tällöin
syöttöjohto maadoitetaan vain vastaanotinpäässä. Toki suosittelen sinne
hyvää common mode -suodinta lisäksi.

Ja Rollelle: tuossa Devolderen kirjassa kuvassa 7-74 esitetään oikean
päätevastuksen arvon nostavan etu-takasuhdetta jopa 14 = 27 dB. Kuvassa
7-76 on taulukko Beveragen impedanssista (=päätevastus) ja esim. 1 mm
lanka 0,5 m korkeudella antaa laskennallisen tuloksen 460 ohmia. 1 mm
lanka 1,5 metrissä = 530 ohmia. Maan ominaisuudet myös vaikuttavat -
ehkä 10-30 % virhemarginaalilla. Mutta mittaamalla toki saadaan
tarkkakin arvo selville!

73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Veli-Matti Anttila
Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 19:31
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista; Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Ilmeisen hooposti sanottu, mutta viittasin tuolla ao. pdf:ssä kuvan 2-29
olevaan kytkennän G) kaltaiseen tapaukseen, jolla Henry W. Ott oli
saanut parhaimman häiriösuojaustuloksen:

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

Ilkka tuota jo kommentoikin ettei onnistu meidän beverage-sovelluksilla:

Paras ratkaisu näyttäisi olevan kuvan 2-29 tapaus G (80 dB). Esim.
Beverage-antennilla tätä ratkaisua lienee kuitenkin vaikea käytännössä
toteuttaa - kelluva impedanssi maasta erillisenä on mahdollista esim.
dipolilla, hankalampi kulkuaaltoantennilla (Beverage).

-VMA-

19:01, Ilpo J Leppänen i...@iki.fi kirjoitti:

 Miten tämä on ymmärrettävä:

 Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden
 suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella
 suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi
 mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin,
niin
 jo pitäisi suojausta löytyä.

 Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin?

 73,s IJL

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-07 Thread Juha Solasaari

Tarkoittaako tuo killun käyminen kaksilankaiseen beverageen sitä, että 
langat voivat olla niinkin lähekkäin kuin killuntapaisessa parijohdossa?

Ilmeisesti lankapari ei kuitenkaan saisi kiertyä toistensa suhteen?

Tiedustelee JTS

- - -
On 8.12.2011 8:27, Tarmo Kontro wrote:


Samoin, kun nyt lisätään vettä myllyyn: 2-lankabevet, joissa suunnan
vaihto kytkimillä. Ainakin vuosi pari
sitten näiden sovitusmuuntajia (tms) oli jenkeistä saatavissa
valmiinakin. Kun kysyin helitä sopivia lankoja päädyttiin
siihen, että killukin käy.


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-07 Thread Ilkka Martikainen

Beveragelle on edullista, että sen alla olevan maan johtavuus ei ole
hyvä. Tätä on kokeiltu esim. kostealla rannalla tai meren yllä - ja ei
toimi. Jos asiaa ajattelee teoreettisesti, jostain tuo maapuoli
kuitenkin on antenniin tultava - oma ajatukseni on, että johtavuutta
täytyy olla, mutta hieman syvemmällä. Täten antennin ominaisuuksiin
vaikuttavat ratkaisevasti sijoituspaikka - ja kummankin pään
maadoitukset ... näissä täytyy mennä pintaa syvemmälle. Antennin ns.
tulokulma - siis suuntakuvio vertikaalisuunnassa - vaihtelee langan
korkeudesta riippuen ja tälläkin on merkitystä ... matalampi tulokulma
on yleensä edullisin.
Ja jos tarkkoja ollaan, antennilangan etäisyyden vaihtelu maanpinnasta
vaikuttaa myös ... pellolla on tasaisempaa ja maanpinnan ominaisuudet
stabiilimpia. Toki puillakin on itsessään merkitystä ... mutta ei kovin
paljon. Mutta tuo maanpinta (esim. johtavuus) on erilainen metsässä ja
pellolla. Näin teoreettisesti eroja hyvän ja huonon antennin välillä
löytyy helposti.
Kuuntelupaikan topografialla on muutoinkin merkitystä. Lyhytaalloillakin
tämän huomaa: itse asun rinnetontilla ja toisella puolella on pitkä
kivinen rinne ja mäki, toisella puolella tasainen (n. 0,7 km), alaspäin
viettävä urheilupuisto (maa todennäköisesti hyvin johtavaa).
Käännettävällä Wellbrookin ALA1530S+ antennilla (6 m tolpassa) puiston
suunnasta tulevat Australia, Uusi Seelanti ja Aasia yleensäkin todella
hyvin ... kivisen rinteen ja mäen takaa asemat taas useinkin kovin
nihkeästi.
Kaksilankaisena Beveragena killukin menettelee ... ei tosin paras
mahdollinen - langat ovat kovin lähellä toisiaan.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Tarmo Kontro
Lähetetty: 8. joulukuuta 2011 8:27
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Moro kaikki!
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut sekä käytännön että
teoreettista keskustelua tästä.
Varmaan saadaan mielenkiintoinen artikkeli ja/tai kesisesitelm(i)ä!

Joku voisi pohtia myös, miksi AasiaLWOGini toimii niinkin hyvin kuin se
toimii (mm. n. 80
mw-japsia kausien 09-10 aikana) - tosin tänä vuonna etu/takasuhde on
huonompi kuin ennen - antennihan on vain ohut lanka (yleensä 200-300 m
n. suuntaan 45 ast. tai lyhempi jos eläimet ovat vieneet siitä osan tai
purreet poikki).
Erityistähän näissä maalangoissa on häiriöttömyys, vaikka sinkku onkin
heikompi. Maaperäjohtavuudella
on merkityksensä ja ilm. myös, että se on pellolla eikä metsässä.
Ainakin kosteassa metsässä kokemukset
maalangasta ovat heikompia.

Samoin, kun nyt lisätään vettä myllyyn: 2-lankabevet, joissa suunnan
vaihto kytkimillä. Ainakin vuosi pari
sitten näiden sovitusmuuntajia (tms) oli jenkeistä saatavissa
valmiinakin. Kun kysyin helitä sopivia lankoja päädyttiin
siihen, että killukin käy.

73,Tarmo

 Roland Sandberg roland.sandb...@pp.inet.fi 7.12.2011 14:37 
Se oli päätevastuksen ja sen maadoituksen vaikutus etuominaisuuksiin..
  73' RS


  - Original Message - 
  From: Markku Jussila 
  To: Suomalaisten DX-lista 
  Sent: Wednesday, December 07, 2011 2:23 PM
  Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


  Tervehdys

  clip-clip- Tuo etuhyöty on SW tutkinut ja todennut- 6 sauvaa parani 6
dB:tä -clip-clip

  Onkos tämä sitten balun-pään maa?

  73 MJ


  7. joulukuuta 2011 14.18 Roland Sandberg roland.sandb...@pp.inet.fi
kirjoitti:

Unohdin sen takaa tulevan sinkun vaimennus. Mulla on tosi hyvä
artikkeli The super signal snatcher- Dave Fisher-IRCAn reprint A011.
Oli Distanceissa joskus 70-luvulla. Siinä on kaikki- pattern comparison
kaikkine teknisine tiedoineen ja paljon muuta.  Mulla on originaali
Pohjanmaalla- kopio on sutattu kun olen tehnyt omia laskelmia siihen .
Otan sieltä ja scannaan ja pistän jakeluun sit kun käyn siellä.
600 ohmiin päästään jos on d=0,8 mm ja h= 5 m- teorian mukaan.
Tuo etuhyöty on SW tutkinut ja todennut- 6 sauvaa parani 6 dB:tä.
Tuo opus kertoo 30 dB:n vaimennuksesta takaa. Mulla on mökillä tosi
helppo tehdä se testi ja samalla maadoituksen merkitys siihen. Ens
kesänä
sit Vähän huono testikalusto, mutta kyllä NRDn S-mittari AGC
poiskytkettynä antaa jotain osviittoja.
Samalla voisi testata koksin ominaisuudet- maadoituksen vaikutus,
BBn ja CMCn vaikutukset j.n.e. Kovat ovat suunnitelmat- yleensä menee
ihan niinkuin suunnittelumaailmassa- ensteeksi suunnitellaan prameata-
lopputulos on todennäköisesti aika riisuttu versio- sen totesin
työelämässä niin moneen kertaan.
73'
RS


- Original Message -
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, December 07, 2011 10:38 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vielä Veli-Matille lyhyesti: jäin illalla miettimään tuota kuvaa
2-29.
Jos Beveragen vastaanotinpään sovitusmuuntaja tehdään
galvaanisesti
erotettuna (esim. ns. kaksireikäinen runko) kuvan G -tapaus
voisi

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-06 Thread Veli-Matti Anttila

Moi,

Käsittääkseni Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä ei ole
suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä.

Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen:

Henry W. Ottin kirjoittama Ground - A Path for Current Flow-artikkeli:
http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf

Tässä hiukan vapaata suomennosta:

Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että
kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu molemmista
päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin syöttö? ).

Signaalivirralla on nyt kaksi paluutietä: maa ja suojavaippa. Jos paluutienä on
maa, on piirin kehä suurempi ja näin herkempi sähkömagneettisille häiriöille
(EMI). Jos paluutienä on taas suojavaippa, on piirin kehä merkittävästi
pienempi eikä samalla niin herkkä EMI:lle.

On todistettu, että tiettyä taajuutta suuremmilla taajuuksilla paluuvirta
kulkee kokonaan suojavaipan kautta. Tälle taajuudelle on löydetty kaava:

W = (Rs + Zg)/Ls, missä Rs = suojavaipan resistanssi, Zg = maan impedanssi ja
Ls = suojavaipan induktanssi

Jo ideaalitapauksessa maan impedanssin ollessa nolla lähes kaikki paluuvirta
kulkee suojavaipan kautta rajataajuutta Wc suuremmilla taajuuksilla:

Wc = Rs/Ls

Tätä rajataajuutta kutsutaan suojavaipan cutoff-taajuudeksi ja se riippuu siis
ainoastaan suojavaipan ominaisuuksista. Tyypillisesti kaapeleiden suojavaipan
cutoff-taajuudet sijaitsevat audiotaajuuksilla 0.5 kHz - 8 kHz: esim. R6-6A:lla
600 Hz ja RG-58C:llä 2000 Hz.

Tämän kytkennän heikoutena on suojavaipan kautta kulkevat toisten kytkentöjen
maavirrat ja magneettisesti indusoituneet vaippavirrat. Tästä johtuen tätä
kytkentää käytetään yleensä lähinnä estämään kytkennästä emittoituvat häiriöt
kuin suojaamaan ulkopuoliselta EMI:ltä.

Parempi häiriösuojaus saadaan, jos on mahdollista olla kytkemättä kuormapuolta
maihin. Tällöin paluuvirran on kuljettava suojavaipan kautta taajuudesta
riippumatta. Tämä kytkentä suojaa myös toisten kytkentöjen maavirroilta ja
magneettisesti idusoituvilta vaippavirroilta. Käytännössä kuitenkin korkeilla
taajuuksilla parasiittikapasitanssi maadoittaa kuormapuolen.

Henry W. Ott on kirjassaan Noise Reduction Techiques in Electronic Systems
tehnyt mielenkiintoisia kokeita eri kaapeleiden suojakyvyistä:

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

Näyttäisi siltä, että kytkennät, joissa sekä lähtöpuoli että kuormapuoli on
maadoitettu antavat selvästi huonomman suojan sähkömagneettisilta häiriöiltä
kuin kytkennät, joissa ainoastaan joko lähtöpuoli tai kuormapuoli on
maadoitettu.

Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus 5*Wc) ollaan kaapeleiden
suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella suojavaippa
tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi mahdollista olla
kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin jo pitäisi suojausta
löytyä.

Ja lopuksi Jon Tituksen kirjoittama artikkeli, jossa Henry W. Ott kommentoi
suojaustekniikoita:

Look Deeper at Shielding
http://www.designnews.com/document.asp?doc_id=228734

-
73's
veli-Matti (VMA)

- Original Message -
From: Roland Sandberg roland.sandb...@pp.inet.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Friday, December 02, 2011 2:51 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

Moron
Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin vastauksen.
Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä.
Elikkä kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan.
Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz.
Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz.
Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x
brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz.
Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan
lähtöpäässä.
Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon niitten
kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä parikaapelilla
vaimennus on pienempi.
Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on täysin
Tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat
vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös koksia-
jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä...
Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita oikeastaan
missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on siirretty
strukturoituihin.
Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja
minuksiaan. En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki tiedot.
TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys
antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään ground breaker
kuten SS- käämityksellä.
Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä
ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa
radiossa

Re: [DX] Koksin maadoitus

-En tiedä- tuo tieto tuli mulle Stefan Wikanderilta, mutta hänkään ei tiedä 
kaiken...
73'
RS

 Original Message - 
From: Veli-Matti Anttila veli-matti.antt...@dnainternet.net
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Tuesday, December 06, 2011 1:54 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

Moi,

Käsittääkseni Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä ei ole 
suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä.

Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen:

-

Henry W. Ottin kirjoittama Ground - A Path for Current Flow-artikkeli:
http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf

Tässä hiukan vapaata suomennosta:

Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että 
kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu molemmista 
päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin syöttö? ).

Signaalivirralla on nyt kaksi paluutietä: maa ja suojavaippa. Jos paluutienä on 
maa, on piirin kehä suurempi ja näin herkempi sähkömagneettisille häiriöille 
(EMI). Jos paluutienä on taas suojavaippa, on piirin kehä merkittävästi 
pienempi eikä samalla niin herkkä EMI:lle.

On todistettu, että tiettyä taajuutta suuremmilla taajuuksilla paluuvirta 
kulkee kokonaan suojavaipan kautta. Tälle taajuudelle on löydetty kaava:

W = (Rs + Zg)/Ls, missä Rs = suojavaipan resistanssi, Zg = maan impedanssi ja 
Ls = suojavaipan induktanssi

Jo ideaalitapauksessa maan impedanssin ollessa nolla lähes kaikki paluuvirta 
kulkee suojavaipan kautta rajataajuutta Wc suuremmilla taajuuksilla:

Wc = Rs/Ls

Tätä rajataajuutta kutsutaan suojavaipan cutoff-taajuudeksi ja se riippuu siis 
ainoastaan suojavaipan ominaisuuksista. Tyypillisesti kaapeleiden suojavaipan 
cutoff-taajuudet sijaitsevat audiotaajuuksilla 0.5 kHz - 8 kHz: esim. R6-6A:lla 
600 Hz ja RG-58C:llä 2000 Hz. 

Tämän kytkennän heikoutena on suojavaipan kautta kulkevat toisten kytkentöjen 
maavirrat ja magneettisesti indusoituneet vaippavirrat. Tästä johtuen tätä 
kytkentää käytetään yleensä lähinnä estämään kytkennästä emittoituvat häiriöt 
kuin suojaamaan ulkopuoliselta EMI:ltä. 

Parempi häiriösuojaus saadaan, jos on mahdollista olla kytkemättä kuormapuolta 
maihin. Tällöin paluuvirran on kuljettava suojavaipan kautta taajuudesta 
riippumatta. Tämä kytkentä suojaa myös toisten kytkentöjen maavirroilta ja 
magneettisesti idusoituvilta vaippavirroilta. Käytännössä kuitenkin korkeilla 
taajuuksilla parasiittikapasitanssi maadoittaa kuormapuolen. 

Henry W. Ott on kirjassaan Noise Reduction Techiques in Electronic Systems 
tehnyt mielenkiintoisia kokeita eri kaapeleiden suojakyvyistä:

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

Näyttäisi siltä, että kytkennät, joissa sekä lähtöpuoli että kuormapuoli on 
maadoitettu antavat selvästi huonomman suojan sähkömagneettisilta häiriöiltä 
kuin kytkennät, joissa ainoastaan joko lähtöpuoli tai kuormapuoli on 
maadoitettu.

Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden 
suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella suojavaippa 
tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi mahdollista olla 
kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin jo pitäisi suojausta 
löytyä.

-

Ja lopuksi Jon Tituksen kirjoittama artikkeli, jossa Henry W. Ott kommentoi 
suojaustekniikoita:

Look Deeper at Shielding
http://www.designnews.com/document.asp?doc_id=228734

-
73's
veli-Matti (VMA)

 - Original Message -
 From: Roland Sandberg roland.sandb...@pp.inet.fi
 To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
 Sent: Friday, December 02, 2011 2:51 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Moron
 Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin vastauksen.
 Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä.
 Elikkä kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan.
 Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz.
 Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz.
 Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x
 brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz.
 Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan
 lähtöpäässä.
 Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon niitten
 kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä parikaapelilla
 vaimennus on pienempi.
 Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on täysin
 Tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat
 vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös koksia-
 jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä...
 Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita oikeastaan
 missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on siirretty
 strukturoituihin.
 Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja
 minuksiaan. En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki tiedot.
 TW- sovellus

Re: [DX] Koksin maadoitus

Kiitos Veli-Matti tyhjentävästä selvitystyöstä. Ainakin henkilökohtaisesti mä 
epäilen vähän teorian ja käytännön paikkansa pitämistä. Olen häärännyt 
koksisyöttöjen kanssa yli 20v ja kertaakaan ei olisi tullut vastaan että 
maadoitus molemmistä päistä olisi parempi kuin maadoitus ainoastaan radion 
päässä. Ja se ero on joskus ollut tosi huima. Ainakin Pohjanmaalla viritys 
muuttui helvetinkoneeksi kun laitoin vaipan maahan balunilla. Se miten se 
vaikuttaa jos vedetään kaapelin maan kauas antennimaasta en tiedä- en ole ikinä 
kokeillut..
73'
RS

- Original Message - 
From: Veli-Matti Anttila veli-matti.antt...@dnainternet.net
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Tuesday, December 06, 2011 1:54 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Moi,

Käsittääkseni Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä ei ole 
suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä.

Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen:
 
-

Henry W. Ottin kirjoittama Ground - A Path for Current Flow-artikkeli:
http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf

Tässä hiukan vapaata suomennosta:

Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että 
kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu molemmista 
päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin syöttö? ).

Signaalivirralla on nyt kaksi paluutietä: maa ja suojavaippa. Jos paluutienä on 
maa, on piirin kehä suurempi ja näin herkempi sähkömagneettisille häiriöille 
(EMI). Jos paluutienä on taas suojavaippa, on piirin kehä merkittävästi 
pienempi eikä samalla niin herkkä EMI:lle.

On todistettu, että tiettyä taajuutta suuremmilla taajuuksilla paluuvirta 
kulkee kokonaan suojavaipan kautta. Tälle taajuudelle on löydetty kaava:

W = (Rs + Zg)/Ls, missä Rs = suojavaipan resistanssi, Zg = maan impedanssi ja 
Ls = suojavaipan induktanssi

Jo ideaalitapauksessa maan impedanssin ollessa nolla lähes kaikki paluuvirta 
kulkee suojavaipan kautta rajataajuutta Wc suuremmilla taajuuksilla:

Wc = Rs/Ls

Tätä rajataajuutta kutsutaan suojavaipan cutoff-taajuudeksi ja se riippuu siis 
ainoastaan suojavaipan ominaisuuksista. Tyypillisesti kaapeleiden suojavaipan 
cutoff-taajuudet sijaitsevat audiotaajuuksilla 0.5 kHz - 8 kHz: esim. R6-6A:lla 
600 Hz ja RG-58C:llä 2000 Hz. 

Tämän kytkennän heikoutena on suojavaipan kautta kulkevat toisten kytkentöjen 
maavirrat ja magneettisesti indusoituneet vaippavirrat. Tästä johtuen tätä 
kytkentää käytetään yleensä lähinnä estämään kytkennästä emittoituvat häiriöt 
kuin suojaamaan ulkopuoliselta EMI:ltä. 

Parempi häiriösuojaus saadaan, jos on mahdollista olla kytkemättä kuormapuolta 
maihin. Tällöin paluuvirran on kuljettava suojavaipan kautta taajuudesta 
riippumatta. Tämä kytkentä suojaa myös toisten kytkentöjen maavirroilta ja 
magneettisesti idusoituvilta vaippavirroilta. Käytännössä kuitenkin korkeilla 
taajuuksilla parasiittikapasitanssi maadoittaa kuormapuolen. 



Henry W. Ott on kirjassaan Noise Reduction Techiques in Electronic Systems 
tehnyt mielenkiintoisia kokeita eri kaapeleiden suojakyvyistä:

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

Näyttäisi siltä, että kytkennät, joissa sekä lähtöpuoli että kuormapuoli on 
maadoitettu antavat selvästi huonomman suojan sähkömagneettisilta häiriöiltä 
kuin kytkennät, joissa ainoastaan joko lähtöpuoli tai kuormapuoli on 
maadoitettu.

Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden 
suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella suojavaippa 
tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi mahdollista olla 
kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin jo pitäisi suojausta 
löytyä.

-

Ja lopuksi Jon Tituksen kirjoittama artikkeli, jossa Henry W. Ott kommentoi 
suojaustekniikoita:

Look Deeper at Shielding
http://www.designnews.com/document.asp?doc_id=228734

-
73's
veli-Matti (VMA)
 
 - Original Message -
 From: Roland Sandberg roland.sandb...@pp.inet.fi
 To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
 Sent: Friday, December 02, 2011 2:51 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Moron
 Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin vastauksen.
 Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä.
 Elikkä kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan.
 Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz.
 Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz.
 Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x
 brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz.
 Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan
 lähtöpäässä.
 Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon niitten
 kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä parikaapelilla
 vaimennus on pienempi.
 Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on täysin
 Tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-06 Thread Veli-Matti Anttila

Moi,

Liittyisiköhän sekaannus tähän Wc:n ja 5*Wc:n suhteeseen?:

http://img.deusm.com/designnews/228/228878-Look_Deeper_at_Shielding_B.jpg

Jos nyt on niin, että jo keskialloilla ollaan selvästi suojanvaippojen 
cutoff-taajuuksien yläpuolella. Henry W Wittin mukaan suojavaippa tulisi 
maadoittaa molemmista päistä ja lähtö/kuormapää ainoastaan toisesta päästä. 
Sotiiko tämä käytännön havaintoja vastaan?

Miten muuten on, onko koaksiaalisyöttöisessa sovittimella ja päätevastuksella 
varustetussa beveragessa tuo kuormapuoli maadoitettu? Riippuuko tuo sovittimen 
kytkennästä?

Onko kommentteja noista Wittin tekemistä mittauksista. Ilpo/Ilkka ja muut, 
vastaako nuo teidän havaintoja/mittauksia? 

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

73's
VMA
 
14:22, Roland Sandberg roland.sandb...@pp.inet.fi kirjoitti:

 -En tiedä- tuo tieto tuli mulle Stefan Wikanderilta, mutta hänkään ei tiedä
 kaiken...
 73'
 RS
 
  Original Message - 
 From: Veli-Matti Anttila veli-matti.antt...@dnainternet.net
 To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
 Sent: Tuesday, December 06, 2011 1:54 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus
 
 
 Moi,
 
 Käsittääkseni Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä ei ole
 suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä.
 
 Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen:
  
 -
 
 Henry W. Ottin kirjoittama Ground - A Path for Current Flow-artikkeli:
 http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf
 
 Tässä hiukan vapaata suomennosta:
 
 Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että
 kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu molemmista
 päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin syöttö? ).
 
 Signaalivirralla on nyt kaksi paluutietä: maa ja suojavaippa. Jos paluutienä
 on maa, on piirin kehä suurempi ja näin herkempi sähkömagneettisille
 häiriöille (EMI). Jos paluutienä on taas suojavaippa, on piirin kehä
 merkittävästi pienempi eikä samalla niin herkkä EMI:lle.
 
 On todistettu, että tiettyä taajuutta suuremmilla taajuuksilla paluuvirta
 kulkee kokonaan suojavaipan kautta. Tälle taajuudelle on löydetty kaava:
 
 W = (Rs + Zg)/Ls, missä Rs = suojavaipan resistanssi, Zg = maan impedanssi ja
 Ls = suojavaipan induktanssi
 
 Jo ideaalitapauksessa maan impedanssin ollessa nolla lähes kaikki paluuvirta
 kulkee suojavaipan kautta rajataajuutta Wc suuremmilla taajuuksilla:
 
 Wc = Rs/Ls
 
 Tätä rajataajuutta kutsutaan suojavaipan cutoff-taajuudeksi ja se riippuu
 siis ainoastaan suojavaipan ominaisuuksista. Tyypillisesti kaapeleiden
 suojavaipan cutoff-taajuudet sijaitsevat audiotaajuuksilla 0.5 kHz - 8 kHz:
 esim. R6-6A:lla 600 Hz ja RG-58C:llä 2000 Hz. 
 
 Tämän kytkennän heikoutena on suojavaipan kautta kulkevat toisten
 kytkentöjen maavirrat ja magneettisesti indusoituneet vaippavirrat. Tästä
 johtuen tätä kytkentää käytetään yleensä lähinnä estämään
 kytkennästä emittoituvat häiriöt kuin suojaamaan ulkopuoliselta EMI:ltä. 
 
 Parempi häiriösuojaus saadaan, jos on mahdollista olla kytkemättä
 kuormapuolta maihin. Tällöin paluuvirran on kuljettava suojavaipan kautta
 taajuudesta riippumatta. Tämä kytkentä suojaa myös toisten kytkentöjen
 maavirroilta ja magneettisesti idusoituvilta vaippavirroilta. Käytännössä
 kuitenkin korkeilla taajuuksilla parasiittikapasitanssi maadoittaa 
 kuormapuolen.
 
 
 
 
 Henry W. Ott on kirjassaan Noise Reduction Techiques in Electronic Systems
 tehnyt mielenkiintoisia kokeita eri kaapeleiden suojakyvyistä:
 
 http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf
 
 Näyttäisi siltä, että kytkennät, joissa sekä lähtöpuoli että
 kuormapuoli on maadoitettu antavat selvästi huonomman suojan
 sähkömagneettisilta häiriöiltä kuin kytkennät, joissa ainoastaan joko
 lähtöpuoli tai kuormapuoli on maadoitettu.
 
 Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden
 suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella suojavaippa
 tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi mahdollista olla
 kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin jo pitäisi
 suojausta löytyä.
 
 -
 
 Ja lopuksi Jon Tituksen kirjoittama artikkeli, jossa Henry W. Ott kommentoi
 suojaustekniikoita:
 
 Look Deeper at Shielding
 http://www.designnews.com/document.asp?doc_id=228734
 
 -
 73's
 veli-Matti (VMA)
  
  - Original Message -
  From: Roland Sandberg roland.sandb...@pp.inet.fi
  To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
  Sent: Friday, December 02, 2011 2:51 PM
  Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus
 
  Moron
  Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin
 vastauksen.
  Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä.
  Elikkä kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan.
  Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz.
  Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz.
  Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä
 on 5x
  brytfrekvensen

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-06 Thread Ilkka Martikainen

Hyviä kuvia ja viitteitä! Teksti antaisi ymmärtää, että 50 kHz
taajuudella paras QRM:n vaimennus saavutetaan maadoittamalla vain toinen
pää (kuva 2-29). Tekstin mukaan ns. groud loop eli hajamaadoitus
aiheuttaa häiriötason kasvua. Lienee järkevä johtopäätös ... entäpä
10-15 -kertaisella taajuudella (esim. 1500 kHz)? Ja muuttuuko tilanne,
jos myös syöttöjohdon toinenkin puoli päätetään sen ominaisimpedanssin
suuruisella vastuksella 1 M = 100 ohmia? Tässä häiriölähteenä käytetään
radioaaltojen toista komponenttia - magnetic field - toinenhan on tuo
electric field. Myös tällä voi olla eroa häiriökentän vaimennuksen
testituloksissa. Ja huomattava, että testitilanteessa kyseessä on
inductive coupling ... joka ei liene tavallista kuuntelutilanteessa.
Paras ratkaisu näyttäisi olevan kuvan 2-29 tapaus G (80 dB). Esim.
Beverage-antennilla tätä ratkaisua lienee kuitenkin vaikea käytännössä
toteuttaa - kelluva impedanssi maasta erillisenä on mahdollista esim.
dipolilla, hankalampi kulkuaaltoantennilla (Beverage). 
Juttu herätti siis kyllä enemmän kysymyksiä, kuin antoi vastauksia ...
mutta hyvä näin, päästään siis etsimään vastauksia.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M. 

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Veli-Matti Anttila
Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 14:54
Vastaanottaja: dx@hard-core-dx.com
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Moi,

Liittyisiköhän sekaannus tähän Wc:n ja 5*Wc:n suhteeseen?:

http://img.deusm.com/designnews/228/228878-Look_Deeper_at_Shielding_B.jp
g

Jos nyt on niin, että jo keskialloilla ollaan selvästi suojanvaippojen
cutoff-taajuuksien yläpuolella. Henry W Wittin mukaan suojavaippa tulisi
maadoittaa molemmista päistä ja lähtö/kuormapää ainoastaan toisesta
päästä. Sotiiko tämä käytännön havaintoja vastaan?

Miten muuten on, onko koaksiaalisyöttöisessa sovittimella ja
päätevastuksella varustetussa beveragessa tuo kuormapuoli maadoitettu?
Riippuuko tuo sovittimen kytkennästä?

Onko kommentteja noista Wittin tekemistä mittauksista. Ilpo/Ilkka ja
muut, vastaako nuo teidän havaintoja/mittauksia? 

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

73's
VMA
 
14:22, Roland Sandberg roland.sandb...@pp.inet.fi kirjoitti:

 -En tiedä- tuo tieto tuli mulle Stefan Wikanderilta, mutta hänkään ei
tiedä
 kaiken...
 73'
 RS
 
  Original Message - 
 From: Veli-Matti Anttila veli-matti.antt...@dnainternet.net
 To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
 Sent: Tuesday, December 06, 2011 1:54 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus
 
 
 Moi,
 
 Käsittääkseni Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä ei ole
 suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä.
 
 Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen:
  
 -
 
 Henry W. Ottin kirjoittama Ground - A Path for Current
Flow-artikkeli:
 http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf
 
 Tässä hiukan vapaata suomennosta:
 
 Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että
 kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu
molemmista
 päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin syöttö?
).
 
 Signaalivirralla on nyt kaksi paluutietä: maa ja suojavaippa. Jos
paluutienä
 on maa, on piirin kehä suurempi ja näin herkempi sähkömagneettisille
 häiriöille (EMI). Jos paluutienä on taas suojavaippa, on piirin kehä
 merkittävästi pienempi eikä samalla niin herkkä EMI:lle.
 
 On todistettu, että tiettyä taajuutta suuremmilla taajuuksilla
paluuvirta
 kulkee kokonaan suojavaipan kautta. Tälle taajuudelle on löydetty
kaava:
 
 W = (Rs + Zg)/Ls, missä Rs = suojavaipan resistanssi, Zg = maan
impedanssi ja
 Ls = suojavaipan induktanssi
 
 Jo ideaalitapauksessa maan impedanssin ollessa nolla lähes kaikki
paluuvirta
 kulkee suojavaipan kautta rajataajuutta Wc suuremmilla taajuuksilla:
 
 Wc = Rs/Ls
 
 Tätä rajataajuutta kutsutaan suojavaipan cutoff-taajuudeksi ja se
riippuu
 siis ainoastaan suojavaipan ominaisuuksista. Tyypillisesti kaapeleiden
 suojavaipan cutoff-taajuudet sijaitsevat audiotaajuuksilla 0.5 kHz - 8
kHz:
 esim. R6-6A:lla 600 Hz ja RG-58C:llä 2000 Hz. 
 
 Tämän kytkennän heikoutena on suojavaipan kautta kulkevat toisten
 kytkentöjen maavirrat ja magneettisesti indusoituneet vaippavirrat.
Tästä
 johtuen tätä kytkentää käytetään yleensä lähinnä estämään
 kytkennästä emittoituvat häiriöt kuin suojaamaan ulkopuoliselta
EMI:ltä. 
 
 Parempi häiriösuojaus saadaan, jos on mahdollista olla kytkemättä
 kuormapuolta maihin. Tällöin paluuvirran on kuljettava suojavaipan
kautta
 taajuudesta riippumatta. Tämä kytkentä suojaa myös toisten kytkentöjen
 maavirroilta ja magneettisesti idusoituvilta vaippavirroilta.
Käytännössä
 kuitenkin korkeilla taajuuksilla parasiittikapasitanssi maadoittaa
kuormapuolen.
 
 
 
 
 Henry W. Ott on kirjassaan Noise Reduction Techiques in Electronic
Systems
 tehnyt mielenkiintoisia kokeita eri kaapeleiden suojakyvyistä:
 
 http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf
 
 Näyttäisi siltä, että kytkennät

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-06 Thread Ilpo J Leppänen

 at Shielding
http://www.designnews.com/document.asp?doc_id=228734

-
73's
veli-Matti (VMA)

 - Original Message -
 From: Roland Sandberg roland.sandb...@pp.inet.fi
 To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
 Sent: Friday, December 02, 2011 2:51 PM
 Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus

 Moron
 Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin 
vastauksen.

 Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä.
 Elikkä kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan.
 Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz.
 Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz.
 Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x
 brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz.
 Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan
 lähtöpäässä.
 Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon 
niitten
 kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä 
parikaapelilla

 vaimennus on pienempi.
 Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on täysin
 Tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat
 vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös koksia-
 jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä...
 Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita oikeastaan
 missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on siirretty
 strukturoituihin.
 Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja
 minuksiaan. En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki 
tiedot.

 TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys
 antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään ground breaker
 kuten SS- käämityksellä.
 Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä
 ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa
 radiossa
 Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille.
 Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot
 pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys
 toroidille toimii.
 Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun
 koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin.
 Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan
 että kuumaan karvaan on toinen juttu..
 73'
 RS

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-06 Thread Veli-Matti Anttila

Ilmeisen hooposti sanottu, mutta viittasin tuolla ao. pdf:ssä kuvan 2-29 
olevaan kytkennän G) kaltaiseen tapaukseen, jolla Henry W. Ott oli saanut 
parhaimman häiriösuojaustuloksen:

http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf

Ilkka tuota jo kommentoikin ettei onnistu meidän beverage-sovelluksilla:

Paras ratkaisu näyttäisi olevan kuvan 2-29 tapaus G (80 dB). Esim.
Beverage-antennilla tätä ratkaisua lienee kuitenkin vaikea käytännössä
toteuttaa - kelluva impedanssi maasta erillisenä on mahdollista esim.
dipolilla, hankalampi kulkuaaltoantennilla (Beverage).

-VMA-
 
19:01, Ilpo J Leppänen i...@iki.fi kirjoitti:

 Miten tämä on ymmärrettävä:
 
 Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden 
 suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella 
 suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi 
 mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin
 jo pitäisi suojausta löytyä.
 
 Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin?
 
 73,s IJL
 




___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

Joo, spekuloida voi miten tuo kokonaisuus toimii- jotain siellä kumminkin 
heittää häränpyllyä. Voiko se olla jopa niin että koksi vaipan suhteen pitää 
maadoittaa molemmissa päissä MW:llä mutta että se samalla tekee hallaa 
häiriöiden imuuniteetille antennin maadoitukeen päin
Jos se tekee hallaa niin muut häiriöt voi ehkäpä päästää helpommin kuumaan 
karvaan toroidin käämien kautta. Jotain siinä kumminkin tapahtuu.
Olen kuullut- on kuulema tutkittu jenkeissä- että 9 HAMia 10stä käyttää 
muuntajaperiaatteella tehtyjä baluneja bevien kanssa sen häirönpoistokyvyn 
takia ja myös siksi että se antaa paremmin anteeksi mahdollisia 
sovitusvirheitä- niin väitetään. 
Mun koksin pituus on melkein kilsan pituinen ja se toimii hyvin- sinkut ihan 
OK, mut mulla on 400 kV:n linja kilsan päästä häiriöpesäkkeenä- valitettavasti 
jenkkisuuntaan mutta onneksi myös 180 asteen kulmassa- auttaa varmasti 
pikkusen. Kaapelilla (Belden H125 cu)  on hyvä laatu/hintasuhde ja 
suojavaimennus 85 dB:tä- parempi kuin esim. Tellu 13. Ja hinta n. 80 senttiä/m. 
Ei maakaapeli, mutta ulkokaapeli ja kestää pitkään ellei jyrsijät käy kimppuun. 
Ja se on tapahtunut kerran n. 15 v aikana.
73'
RS



- Original Message - 
From: Ilpo J Leppänen i...@iki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Tuesday, December 06, 2011 7:00 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vaikuttaa aika selvältä ja käytännön kokemuksenikin ovat melko 
samankaltaisia.  Asiat ovat sinänsä jo kauan monilta osin olleet tunnettuja 
ja niitä on hyödynnetty monilla eri tekniikan aloilla intrumentoinnissa, 
puhelintekniikassa ja radiotekniikassa.

  Mielestäni isoimman ongelman muodostaa se, että monissa antennien 
syöttöratkaisuissa ollaan ulkona normaalien tekniikassa käytettyjen ja 
standardisoitujenkin speksien suhteen. Näissä erilaisten siirtolinjojen 
spesifikaatiossa on ajateltu esimerkiksi millaisia signaalitasoja tarvitaan 
jotta luotettavasti saadaan siirrettävä informaatio läpi oli se sitten 
analogista tai digitaalista.
Jos antennin syöttöjohto on ohut kilometrin kaapeli - oli se sitten 
parijohto tai koksu -  sovitukset kaapelin päissä eivät ole kohdallaan jne. 
ja signaali mikrovoltteja niin mielestäni ollaan aika hakoteillä ja 
ulkopulisen häiriön vaimennuksestakin voi tulla todella tiedettä.  Pitkän 
matalalla olevan lanka-antennin suurin autuus kun ei ensinnäkään ole 
signaalin taso vaan suuntaavuus. Eli olisi tehtävä kaikki jotta tämä 
hyötysignaali saataisiin mahdollisimman isolla tasolla vastaanottopäähän 
samalla huomioiden kaapelin häiriövaimennukseen vaikuttavat tekijät.
Eli kaapelin oikea sovitus - joka sekin vaikuttaa häiriövaimennukseen 
käytännössä - mielellään vahvistin heti antennin syöttöpisteeseen ja vielä 
järkevän vaimennuksinen kaapeli syöttöön.
Tietoverkossakaan ei yleensä harrasteta yli 100m haaroja - minkä tässä näin 
huonona vertauksena piruuttani esitän

Miten tämä on ymmärrettävä:

Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden 
suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella 
suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi 
mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin 
jo pitäisi suojausta löytyä.

Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin?

73,s IJL



Moi,

Käsittääkseni Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä ei ole 
suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä.

Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen:

-

Henry W. Ottin kirjoittama Ground - A Path for Current Flow-artikkeli:
http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf

Tässä hiukan vapaata suomennosta:

Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että 
kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu 
molemmista päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin 
syöttö? ).

Signaalivirralla on nyt kaksi paluutietä: maa ja suojavaippa. Jos 
paluutienä on maa, on piirin kehä suurempi ja näin herkempi 
sähkömagneettisille häiriöille (EMI). Jos paluutienä on taas suojavaippa, 
on piirin kehä merkittävästi pienempi eikä samalla niin herkkä EMI:lle.

On todistettu, että tiettyä taajuutta suuremmilla taajuuksilla paluuvirta 
kulkee kokonaan suojavaipan kautta. Tälle taajuudelle on löydetty kaava:

W = (Rs + Zg)/Ls, missä Rs = suojavaipan resistanssi, Zg = maan impedanssi 
ja Ls = suojavaipan induktanssi

Jo ideaalitapauksessa maan impedanssin ollessa nolla lähes kaikki 
paluuvirta kulkee suojavaipan kautta rajataajuutta Wc suuremmilla taajuuksilla:

Wc = Rs/Ls

Tätä rajataajuutta kutsutaan suojavaipan cutoff-taajuudeksi ja se riippuu 
siis ainoastaan suojavaipan ominaisuuksista. Tyypillisesti kaapeleiden 
suojavaipan cutoff-taajuudet sijaitsevat audiotaajuuksilla 0.5 kHz - 8 
kHz: esim. R6-6A:lla 600 Hz ja RG-58C:llä 2000 Hz.

Tämän kytkennän heikoutena on suojavaipan kautta kulkevat toisten 
kytkentöjen maavirrat ja magneettisesti indusoituneet vaippavirrat. Tästä 
johtuen tätä

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-06 Thread Ilkka Martikainen

Tässä vielä selvyyden vuoksi - koska harvoilla on tuo Devolderen kirja:
1) Beveragen päätevastus maadoitetaan HYVIN.
2) Vastaanottimen ja syöttöjohdon puoleinen sovitusmuuntaja tehdään
galvaanisesti erotettu -mallina. Ensiön (n. 600 ohmia) toinen johdin
antennilankaan, toinen TODELLA HYVÄÄN maahan.
3) Sovitusmuuntajan toisio (50 ohmia) common mode -kuristimen kautta 50
ohmin koaksiaaliin, JONKA VAIPPAA EI TÄSSÄ MAADOITETA. Kuristin = paljon
ohutta koaksiaalia ferriittirungolle.
4) Koaksiaalin vaippa maadoitetaan n. 5-10 metrin päässä
sovitusmuuntajasta (vastaanottimeen päin).
5) Maadoituksen jälkeen uusi common mode -kuristin.
6) Jutussa ei ole mitään vastaanotinpäästä (luettu tosin pikaisesti).
Suositukseni: tässä vielä yksi common mode -kuristin ja vastaanotin
maihin.
Ja tämän jälkeen syöttöjohto ei ota vastaan QRM:ää ... toivottavasti.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 19:52
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Joo, spekuloida voi miten tuo kokonaisuus toimii- jotain siellä
kumminkin heittää häränpyllyä. Voiko se olla jopa niin että koksi vaipan
suhteen pitää maadoittaa molemmissa päissä MW:llä mutta että se samalla
tekee hallaa häiriöiden imuuniteetille antennin maadoitukeen päin
Jos se tekee hallaa niin muut häiriöt voi ehkäpä päästää helpommin
kuumaan karvaan toroidin käämien kautta. Jotain siinä kumminkin
tapahtuu.
Olen kuullut- on kuulema tutkittu jenkeissä- että 9 HAMia 10stä käyttää
muuntajaperiaatteella tehtyjä baluneja bevien kanssa sen
häirönpoistokyvyn takia ja myös siksi että se antaa paremmin anteeksi
mahdollisia sovitusvirheitä- niin väitetään. 
Mun koksin pituus on melkein kilsan pituinen ja se toimii hyvin- sinkut
ihan OK, mut mulla on 400 kV:n linja kilsan päästä häiriöpesäkkeenä-
valitettavasti jenkkisuuntaan mutta onneksi myös 180 asteen kulmassa-
auttaa varmasti pikkusen. Kaapelilla (Belden H125 cu)  on hyvä
laatu/hintasuhde ja suojavaimennus 85 dB:tä- parempi kuin esim. Tellu
13. Ja hinta n. 80 senttiä/m. Ei maakaapeli, mutta ulkokaapeli ja kestää
pitkään ellei jyrsijät käy kimppuun. Ja se on tapahtunut kerran n. 15 v
aikana.
73'
RS



- Original Message - 
From: Ilpo J Leppänen i...@iki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Tuesday, December 06, 2011 7:00 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vaikuttaa aika selvältä ja käytännön kokemuksenikin ovat melko 
samankaltaisia.  Asiat ovat sinänsä jo kauan monilta osin olleet
tunnettuja 
ja niitä on hyödynnetty monilla eri tekniikan aloilla intrumentoinnissa,

puhelintekniikassa ja radiotekniikassa.

  Mielestäni isoimman ongelman muodostaa se, että monissa antennien 
syöttöratkaisuissa ollaan ulkona normaalien tekniikassa käytettyjen ja 
standardisoitujenkin speksien suhteen. Näissä erilaisten siirtolinjojen 
spesifikaatiossa on ajateltu esimerkiksi millaisia signaalitasoja
tarvitaan 
jotta luotettavasti saadaan siirrettävä informaatio läpi oli se sitten 
analogista tai digitaalista.
Jos antennin syöttöjohto on ohut kilometrin kaapeli - oli se sitten 
parijohto tai koksu -  sovitukset kaapelin päissä eivät ole kohdallaan
jne. 
ja signaali mikrovoltteja niin mielestäni ollaan aika hakoteillä ja 
ulkopulisen häiriön vaimennuksestakin voi tulla todella tiedettä.
Pitkän 
matalalla olevan lanka-antennin suurin autuus kun ei ensinnäkään ole 
signaalin taso vaan suuntaavuus. Eli olisi tehtävä kaikki jotta tämä 
hyötysignaali saataisiin mahdollisimman isolla tasolla vastaanottopäähän

samalla huomioiden kaapelin häiriövaimennukseen vaikuttavat tekijät.
Eli kaapelin oikea sovitus - joka sekin vaikuttaa häiriövaimennukseen 
käytännössä - mielellään vahvistin heti antennin syöttöpisteeseen ja
vielä 
järkevän vaimennuksinen kaapeli syöttöön.
Tietoverkossakaan ei yleensä harrasteta yli 100m haaroja - minkä tässä
näin 
huonona vertauksena piruuttani esitän

Miten tämä on ymmärrettävä:

Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus  5*Wc) ollaan kaapeleiden 
suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella 
suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi 
mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin,
niin 
jo pitäisi suojausta löytyä.

Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin?

73,s IJL



Moi,

Käsittääkseni Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä ei ole 
suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä.

Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen:

-

Henry W. Ottin kirjoittama Ground - A Path for Current
Flow-artikkeli:
http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf

Tässä hiukan vapaata suomennosta:

Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että 
kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu 
molemmista päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin

syöttö? ).

Signaalivirralla

Re: [DX] Koksin maadoitus

Hyvä Ilkka.
Vähän omia kommentejä tähän...
- Päätevastuksen hyvällä maadoitusella voit parannella sinkkua jopa 6 dB:tä 
antennin
  suuntakuvion terävöittämisen ja sovituksen parantamisen ansiosta. Yleensä 
puhutaan 
  450 ohmin päätevastuksesta, mut MKA mittasi äsken antennien impedanssit
  Aihkiniemenssä ja totesi että olivat lähempänä 600 ohmia.
- Toroidin maadoituksella ei ole todettu vaikuttavan yhtä paljon, mut jos 
käyttää SS- 
  käämitystä niin erityisesti matalat taajuudet vaativat hyvän maan toimiakseen 
hyvin.
- Käytän radion päässä aikamoinen arsenaali- täytyy joskus todella kokeilla 
miten   
  mikäkin komponentti toimii. Mulla on bread breaker- esim. FT-114-75, L n. 2 
mH ja   
  CMC:t  materiaaleista Fair-Rite 31, Amidon 75 ja Philips 3E1 (vastaa Amidon 
77-  
  materiaalia)- L n. 2,5 ... 3 mH.
  Nämä tiedot ovat osittain tulleet kokeneilta kuuntelijoilta jotka ovat 
todella tehneet
  paljon kokeiluja.
  73'
  RS
 
- Original Message - 
From: Ilkka Martikainen ilkka.martikai...@elisanet.fi
To: 'Suomalaisten DX-lista' dx@hard-core-dx.com
Sent: Tuesday, December 06, 2011 9:35 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tässä vielä selvyyden vuoksi - koska harvoilla on tuo Devolderen kirja:
1) Beveragen päätevastus maadoitetaan HYVIN.
2) Vastaanottimen ja syöttöjohdon puoleinen sovitusmuuntaja tehdään
galvaanisesti erotettu -mallina. Ensiön (n. 600 ohmia) toinen johdin
antennilankaan, toinen TODELLA HYVÄÄN maahan.
3) Sovitusmuuntajan toisio (50 ohmia) common mode -kuristimen kautta 50
ohmin koaksiaaliin, JONKA VAIPPAA EI TÄSSÄ MAADOITETA. Kuristin = paljon
ohutta koaksiaalia ferriittirungolle.
4) Koaksiaalin vaippa maadoitetaan n. 5-10 metrin päässä
sovitusmuuntajasta (vastaanottimeen päin).
5) Maadoituksen jälkeen uusi common mode -kuristin.
6) Jutussa ei ole mitään vastaanotinpäästä (luettu tosin pikaisesti).
Suositukseni: tässä vielä yksi common mode -kuristin ja vastaanotin
maihin.
Ja tämän jälkeen syöttöjohto ei ota vastaan QRM:ää ... toivottavasti.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

-Alkuperäinen viesti-
Lähettäjä: dx-boun...@hard-core-dx.com
[mailto:dx-boun...@hard-core-dx.com] Puolesta Roland Sandberg
Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 19:52
Vastaanottaja: Suomalaisten DX-lista
Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus

Joo, spekuloida voi miten tuo kokonaisuus toimii- jotain siellä
kumminkin heittää häränpyllyä. Voiko se olla jopa niin että koksi vaipan
suhteen pitää maadoittaa molemmissa päissä MW:llä mutta että se samalla
tekee hallaa häiriöiden imuuniteetille antennin maadoitukeen päin
Jos se tekee hallaa niin muut häiriöt voi ehkäpä päästää helpommin
kuumaan karvaan toroidin käämien kautta. Jotain siinä kumminkin
tapahtuu.
Olen kuullut- on kuulema tutkittu jenkeissä- että 9 HAMia 10stä käyttää
muuntajaperiaatteella tehtyjä baluneja bevien kanssa sen
häirönpoistokyvyn takia ja myös siksi että se antaa paremmin anteeksi
mahdollisia sovitusvirheitä- niin väitetään. 
Mun koksin pituus on melkein kilsan pituinen ja se toimii hyvin- sinkut
ihan OK, mut mulla on 400 kV:n linja kilsan päästä häiriöpesäkkeenä-
valitettavasti jenkkisuuntaan mutta onneksi myös 180 asteen kulmassa-
auttaa varmasti pikkusen. Kaapelilla (Belden H125 cu)  on hyvä
laatu/hintasuhde ja suojavaimennus 85 dB:tä- parempi kuin esim. Tellu
13. Ja hinta n. 80 senttiä/m. Ei maakaapeli, mutta ulkokaapeli ja kestää
pitkään ellei jyrsijät käy kimppuun. Ja se on tapahtunut kerran n. 15 v
aikana.
73'
RS



- Original Message - 
From: Ilpo J Leppänen i...@iki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Tuesday, December 06, 2011 7:00 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vaikuttaa aika selvältä ja käytännön kokemuksenikin ovat melko 
samankaltaisia.  Asiat ovat sinänsä jo kauan monilta osin olleet
tunnettuja 
ja niitä on hyödynnetty monilla eri tekniikan aloilla intrumentoinnissa,

puhelintekniikassa ja radiotekniikassa.

  Mielestäni isoimman ongelman muodostaa se, että monissa antennien 
syöttöratkaisuissa ollaan ulkona normaalien tekniikassa käytettyjen ja 
standardisoitujenkin speksien suhteen. Näissä erilaisten siirtolinjojen 
spesifikaatiossa on ajateltu esimerkiksi millaisia signaalitasoja
tarvitaan 
jotta luotettavasti saadaan siirrettävä informaatio läpi oli se sitten 
analogista tai digitaalista.
Jos antennin syöttöjohto on ohut kilometrin kaapeli - oli se sitten 
parijohto tai koksu -  sovitukset kaapelin päissä eivät ole kohdallaan
jne. 
ja signaali mikrovoltteja niin mielestäni ollaan aika hakoteillä ja 
ulkopulisen häiriön vaimennuksestakin voi tulla todella tiedettä.
Pitkän 
matalalla olevan lanka-antennin suurin autuus kun ei ensinnäkään ole 
signaalin taso vaan suuntaavuus. Eli olisi tehtävä kaikki jotta tämä 
hyötysignaali saataisiin mahdollisimman isolla tasolla vastaanottopäähän

samalla huomioiden kaapelin häiriövaimennukseen vaikuttavat tekijät.
Eli kaapelin oikea sovitus - joka sekin vaikuttaa häiriövaimennukseen 
käytännössä - mielellään vahvistin heti antennin syöttöpisteeseen

Re: [DX] Koksin maadoitus

Kierrettyä paria käytetään yleisesti tietoliikenteessä ja esimerkiksi tuo
mainitsemani 130 ohmin kaapeli on olut puhelintekniikan käytössä
taajuusalueena
ehkä LW-MW taajuudet riippuen PCM-laitteistosta.
Näissä kaikissa ovat signaalitasot meidän radiosignaaleihimme nähden reilusti
suurempia. Kuitenkin tiedetään, että häiriöllisissä olosuhteissa noita
suojavaippoja näissäkin siitä huolimatta tarvitaan.
Käsittääkseni esim. hinta on tekijä jonka takia on joissain ratkaisuissa
siirrytty koaksiaalin suojatusta parikaapelista eli hyvä semmoinen on ainakin
aiemmin ollut kallista.
On sitten sovituksien takia huomioitava kaapelin impedanssi ja se, että
vastaaotinpäässä symmetrinen parikaapeli pitäisi sovittaa epäsymmetriseen
antenniliitäntään ellei vastaanottimessa ole sellaista - R390A/URR:ssä
esimerkiksi on ellei joku ole modannut sitä pois.

73,s IJL



 Mutta jotkut, kuten Dallas Lankford väittävät, että jopa ihan
 kiertämätön ja suojaamatonkin parikaapeli olisi parempi syöttöjohtona
 MW:llä kuin koksu. Kai se riippuu sitten häiriöiden laadusta sekin.
 Jonkun pitäisi testata ...

 2.12.2011 5:56, Ilpo J Leppänen kirjoitti:
 Kierretty parikaapeli on on kuitenkin usein suojattua tyyppiä.
 Seuraavassa kuvassa RF-liitinsivultani on kotimaista 130 ohmin
 kaapelia ja sille sopivia liittimiä.
 Kaapelissa on kierretty teräsnauha  ja sen alla kierretty ohuista
 langoista koostuva suojavaippa. Missä määrin sitten itse kierretty
 parirakenne ja taas suojavaippa vaikuttaa häiriövaimennukseen onkin jo
 toinen juttu.
 http://koti.mbnet.fi/~ijl/rf_liittimet/balansoidut_liittimet_1.jpg

 73,s IJL


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-02 Thread Juha Solasaari

Vaikuttavatko tuossa koaksiaali vs. parijohto -vertailussa koaksiaalin 
mahdolliset vaippavirrat ja epäonniset maadoituspisteet?
Viittaan RS:n vinkkaamaan väitöskirjaan  
http://www.iea.lth.se/publications/MS-Theses/Full%20document/5182_full_document.pdf
jota silmäilin sivun 30 vaiheilta yrittäen saada selville, mitä se 
skärmens brytfrekvens tarkoittaa.


Suojaamattomista parikaapeleista tuntuisi näin pöydän ääressä 
ajateltuna, että kierretty olisi immuunimpi häiriöille kuin kiertämätön.

Kokeelliset mittaukset ovat tietysti pätevämpiä kuin kamarifilosofointi.

JTS

- - -
Mauno Ritola wrote:

Mutta jotkut, kuten Dallas Lankford väittävät, että jopa ihan
kiertämätön ja suojaamatonkin parikaapeli olisi parempi syöttöjohtona
MW:llä kuin koksu. Kai se riippuu sitten häiriöiden laadusta sekin.
Jonkun pitäisi testata ...

2.12.2011 5:56, Ilpo J Leppänen kirjoitti:

Kierretty parikaapeli on on kuitenkin usein suojattua tyyppiä.
Seuraavassa kuvassa RF-liitinsivultani on kotimaista 130 ohmin
kaapelia ja sille sopivia liittimiä.
Kaapelissa on kierretty teräsnauha ja sen alla kierretty ohuista
langoista koostuva suojavaippa. Missä määrin sitten itse kierretty
parirakenne ja taas suojavaippa vaikuttaa häiriövaimennukseen onkin jo
toinen juttu.
http://koti.mbnet.fi/~ijl/rf_liittimet/balansoidut_liittimet_1.jpg

73,s IJL





Käytin väärää sanaa, kierretty (parikaapeli) kai on oikea. Joo,
twisted pair-tyyppinen, kuten esim. atk-kaapeleissa. Näitä jotkut
kehuvat syöttöjohtona, tosin tarvitaan sovitin molempiin päihin.

73, MR




___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

Parikaapeleista löytyy varsin runsaasti teoreettistakin tietoa koska niitä
niiden yleisen käytön takia tietoliikennetekniikassa on ollut pakko tutkia ja
normittaa.
Samoin niitä on varmasti runsaasti käytössä teollisuuden
instrumentoinnissa ja
ainakin aiemmin myös analogisten signaalien siirrossa.
Käyttöalueena vaan tämmöisen hyvin heikkotasoisen radiosignaalin siirtoon
sitten lieneekin tietoa vähemmän. Suhteessa hyötysignaaliin on häiriöiden
taso
jolta halutaan välttyä aivan eri luokassa kuin jos verrataan vaikka
tietoverkkoihin.

Ilman muuta on kierretty pari suoraa parempi.

Löytyy kotimaistakin tietoa kaapelirakenteista ja käytöstä. esimerkiksi:
http://www.ee.oulu.fi/~jari/EMCST/EMCST-L7-L8-L9-L10-L11.pdf
katso sivulta 55 alkaen, vaikka on siellä muutakin ehkä kiinostavaa kuin nämä
kaapeliasiat.

73,s IJL





 Vaikuttavatko tuossa koaksiaali vs. parijohto -vertailussa koaksiaalin
 mahdolliset vaippavirrat ja epäonniset maadoituspisteet?
 Viittaan RS:n vinkkaamaan väitöskirjaan 
 http://www.iea.lth.se/publications/MS-Theses/Full%
20document/5182_full_document.pdf
 jota silmäilin sivun 30 vaiheilta yrittäen saada selville, mitä se
 skärmens brytfrekvens tarkoittaa.

 Suojaamattomista parikaapeleista tuntuisi näin pöydän ääressä
 ajateltuna, että kierretty olisi immuunimpi häiriöille kuin kiertämätön.
 Kokeelliset mittaukset ovat tietysti pätevämpiä kuin kamarifilosofointi.

 JTS



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

Parikaapeleista löytyy varsin runsaasti teoreettistakin tietoa koska niitä
niiden yleisen käytön takia tietoliikennetekniikassa on ollut pakko tutkia ja
normittaa.
Samoin niitä on varmasti runsaasti käytössä teollisuuden
instrumentoinnissa ja
ainakin aiemmin myös analogisten signaalien siirrossa.
Käyttöalueena vaan tämmöisen hyvin heikkotasoisen radiosignaalin siirtoon
sitten lieneekin tietoa vähemmän. Suhteessa hyötysignaaliin on häiriöiden
taso
jolta halutaan välttyä aivan eri luokassa kuin jos verrataan vaikka
tietoverkkoihin.

Ilman muuta on kierretty pari suoraa parempi.

Löytyy kotimaistakin tietoa kaapelirakenteista ja käytöstä. esimerkiksi:
http://www.ee.oulu.fi/~jari/EMCST/EMCST-L7-L8-L9-L10-L11.pdf
katso sivulta 55 alkaen, vaikka on siellä muutakin ehkä kiinostavaa kuin nämä
kaapeliasiat.

73,s IJL





 Vaikuttavatko tuossa koaksiaali vs. parijohto -vertailussa koaksiaalin
 mahdolliset vaippavirrat ja epäonniset maadoituspisteet?
 Viittaan RS:n vinkkaamaan väitöskirjaan 
 http://www.iea.lth.se/publications/MS-Theses/Full%
20document/5182_full_document.pdf
 jota silmäilin sivun 30 vaiheilta yrittäen saada selville, mitä se
 skärmens brytfrekvens tarkoittaa.

 Suojaamattomista parikaapeleista tuntuisi näin pöydän ääressä
 ajateltuna, että kierretty olisi immuunimpi häiriöille kuin kiertämätön.
 Kokeelliset mittaukset ovat tietysti pätevämpiä kuin kamarifilosofointi.

 JTS



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-02 Thread Roland Sandberg

Moron
Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin vastauksen.
Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä. Elikkä 
kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan.
Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz.
Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz.
Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x 
brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz.
Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan lähtöpäässä.
Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon niitten 
kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä parikaapelilla 
vaimennus on pienempi.
Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on täysin 
tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat 
vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös koksia- jos 
olisi täydellinen  niin ei olisi häiriöitä...
Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita oikeastaan 
missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on siirretty 
strukturoituihin.
Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja minuksiaan. 
En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki tiedot.
TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys 
antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään ground breaker 
kuten SS- käämityksellä.
Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä ovat 
häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa radiossa
Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille. Jos 
koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot pystyy 
läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys toroidille toimii.
Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun koksin 
kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin. Se miten se 
käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan että kuumaan 
karvaan on toinen juttu..
73'
RS

- Original Message - 
From: Juha Solasaari juha.solasa...@helsinki.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Friday, December 02, 2011 12:54 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Vaikuttavatko tuossa koaksiaali vs. parijohto -vertailussa koaksiaalin 
mahdolliset vaippavirrat ja epäonniset maadoituspisteet?
Viittaan RS:n vinkkaamaan väitöskirjaan  
http://www.iea.lth.se/publications/MS-Theses/Full%20document/5182_full_document.pdf
jota silmäilin sivun 30 vaiheilta yrittäen saada selville, mitä se 
skärmens brytfrekvens tarkoittaa.

Suojaamattomista parikaapeleista tuntuisi näin pöydän ääressä 
ajateltuna, että kierretty olisi immuunimpi häiriöille kuin kiertämätön.
Kokeelliset mittaukset ovat tietysti pätevämpiä kuin kamarifilosofointi.

JTS

- - -
Mauno Ritola wrote:
 Mutta jotkut, kuten Dallas Lankford väittävät, että jopa ihan
 kiertämätön ja suojaamatonkin parikaapeli olisi parempi syöttöjohtona
 MW:llä kuin koksu. Kai se riippuu sitten häiriöiden laadusta sekin.
 Jonkun pitäisi testata ...

 2.12.2011 5:56, Ilpo J Leppänen kirjoitti:
 Kierretty parikaapeli on on kuitenkin usein suojattua tyyppiä.
 Seuraavassa kuvassa RF-liitinsivultani on kotimaista 130 ohmin
 kaapelia ja sille sopivia liittimiä.
 Kaapelissa on kierretty teräsnauha ja sen alla kierretty ohuista
 langoista koostuva suojavaippa. Missä määrin sitten itse kierretty
 parirakenne ja taas suojavaippa vaikuttaa häiriövaimennukseen onkin jo
 toinen juttu.
 http://koti.mbnet.fi/~ijl/rf_liittimet/balansoidut_liittimet_1.jpg

 73,s IJL




 Käytin väärää sanaa, kierretty (parikaapeli) kai on oikea. Joo,
 twisted pair-tyyppinen, kuten esim. atk-kaapeleissa. Näitä jotkut
 kehuvat syöttöjohtona, tosin tarvitaan sovitin molempiin päihin.

 73, MR


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael

Re: [DX] Koksin maadoitus

Esimerkiksi Beldenin 100 ohmisen twinaxin vaimennus on pyöreät 10dB/1km 1 MHz
taajuudella.
En tiedä hinnoista. Tuota keltaista NEK:in 130 ohmista oli kelakaupalla
(jotain
500-1000m keloja) romiksella sillä hintaa kun pois vaan vei. Noilla kun ei
mitään romumetalliarvoa ole. Enää ei valuettavasti ole jäljellä kuin tuo
kelanloppu.
http://ijl.fi/komponentit/puhelintekniikan_parikaapeleita.jpg
Kukaan ei silloin ollut tuosta kiinnostunut, mutta olen sitä hyvin moneen
tarkoitukseen käyttänyt mm. lämpötila-anturien johtoina.
Käyttötaajuusalueena MW lienee tosiaan aika sopiva vielä tälle
parikaapelille.
Kun sitten mennään ylemmille taajuuksille niin kyllä koaksiaali on
toimivampaa.
Jos se on suojaamatonta ja maattamatonta niin voisin ihan maalaisjärjellä
kuvitella oikeiden sovitusten päissä olevan erityisen tärkeitä tai voi käydä
niin, että itse syöttöjohto toimiikin antennina. Kiertämättömällä parilla
melko
se varmasti toimii niin muutenkin.

73,s IJL



 Moron
 Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin
 vastauksen.
 Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä. Elikkä
 kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan.
 Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz.
 Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz.
 Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x
 brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz.
 Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan
 lähtöpäässä.
 Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon
 niitten kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä
 parikaapelilla vaimennus on pienempi.
 Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on
 täysin tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat
 vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös
 koksia- jos olisi täydellinen  niin ei olisi häiriöitä...
 Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita
 oikeastaan missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on
 siirretty strukturoituihin.
 Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja
 minuksiaan. En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki
 tiedot.
 TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys
 antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään ground breaker
 kuten SS- käämityksellä.
 Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä
 ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa
 radiossa
 Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille.
 Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot
 pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys
 toroidille toimii.
 Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun
 koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin.
 Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan
 että kuumaan karvaan on toinen juttu..
 73'
 RS


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-02 Thread Roland Sandberg

Farnell myy twinaxia hintaan 3, 40 egua/m. OJS Norjassa oli ostanut suoraan 
jenkeitä n. puoleen hintaan siitä. Mutta se meidän käyttämä koksi Belden H125 
Cu LSNH  sain hintaan n. 0,80 egua/m- ja siinä on melkein puolet vähemmän 
vaimennusta MW:llä kuin twinaxilla- ja en usko että twinax tuo esille enemmän 
asemia kuin koksi..
73'
RS



- Original Message - 
From: Ijl i...@mbnet.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Friday, December 02, 2011 3:44 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Esimerkiksi Beldenin 100 ohmisen twinaxin vaimennus on pyöreät 10dB/1km 1 MHz
taajuudella.
En tiedä hinnoista. Tuota keltaista NEK:in 130 ohmista oli kelakaupalla
(jotain
500-1000m keloja) romiksella sillä hintaa kun pois vaan vei. Noilla kun ei
mitään romumetalliarvoa ole. Enää ei valuettavasti ole jäljellä kuin tuo
kelanloppu.
http://ijl.fi/komponentit/puhelintekniikan_parikaapeleita.jpg
Kukaan ei silloin ollut tuosta kiinnostunut, mutta olen sitä hyvin moneen
tarkoitukseen käyttänyt mm. lämpötila-anturien johtoina.
Käyttötaajuusalueena MW lienee tosiaan aika sopiva vielä tälle
parikaapelille.
Kun sitten mennään ylemmille taajuuksille niin kyllä koaksiaali on
toimivampaa.
Jos se on suojaamatonta ja maattamatonta niin voisin ihan maalaisjärjellä
kuvitella oikeiden sovitusten päissä olevan erityisen tärkeitä tai voi käydä
niin, että itse syöttöjohto toimiikin antennina. Kiertämättömällä parilla
melko
se varmasti toimii niin muutenkin.

73,s IJL



 Moron
 Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin
 vastauksen.
 Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä. Elikkä
 kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan.
 Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz.
 Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz.
 Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x
 brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz.
 Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan
 lähtöpäässä.
 Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon
 niitten kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä
 parikaapelilla vaimennus on pienempi.
 Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on
 täysin tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat
 vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös
 koksia- jos olisi täydellinen  niin ei olisi häiriöitä...
 Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita
 oikeastaan missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on
 siirretty strukturoituihin.
 Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja
 minuksiaan. En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki
 tiedot.
 TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys
 antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään ground breaker
 kuten SS- käämityksellä.
 Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä
 ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa
 radiossa
 Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille.
 Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot
 pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys
 toroidille toimii.
 Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun
 koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin.
 Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan
 että kuumaan karvaan on toinen juttu..
 73'
 RS


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-01 Thread Ilpo J Leppänen

Kierretty parikaapeli on on kuitenkin usein suojattua tyyppiä. Seuraavassa 
kuvassa RF-liitinsivultani on kotimaista 130 ohmin kaapelia ja sille 
sopivia liittimiä.
Kaapelissa on kierretty teräsnauha  ja sen alla kierretty ohuista langoista 
koostuva suojavaippa. Missä määrin sitten itse kierretty parirakenne ja 
taas suojavaippa vaikuttaa häiriövaimennukseen onkin jo toinen juttu.

http://koti.mbnet.fi/~ijl/rf_liittimet/balansoidut_liittimet_1.jpg

73,s IJL




Käytin väärää sanaa, kierretty (parikaapeli) kai on oikea. Joo, twisted 
pair-tyyppinen, kuten esim. atk-kaapeleissa. Näitä jotkut kehuvat 
syöttöjohtona, tosin tarvitaan sovitin molempiin päihin.


73, MR



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-12-01 Thread Mauno Ritola

Mutta jotkut, kuten Dallas Lankford väittävät, että jopa ihan 
kiertämätön ja suojaamatonkin parikaapeli olisi parempi syöttöjohtona 
MW:llä kuin koksu. Kai se riippuu sitten häiriöiden laadusta sekin. 
Jonkun pitäisi testata ...


2.12.2011 5:56, Ilpo J Leppänen kirjoitti:
Kierretty parikaapeli on on kuitenkin usein suojattua tyyppiä. 
Seuraavassa kuvassa RF-liitinsivultani on kotimaista 130 ohmin 
kaapelia ja sille sopivia liittimiä.
Kaapelissa on kierretty teräsnauha  ja sen alla kierretty ohuista 
langoista koostuva suojavaippa. Missä määrin sitten itse kierretty 
parirakenne ja taas suojavaippa vaikuttaa häiriövaimennukseen onkin jo 
toinen juttu.

http://koti.mbnet.fi/~ijl/rf_liittimet/balansoidut_liittimet_1.jpg

73,s IJL




Käytin väärää sanaa, kierretty (parikaapeli) kai on oikea. Joo, 
twisted pair-tyyppinen, kuten esim. atk-kaapeleissa. Näitä jotkut 
kehuvat syöttöjohtona, tosin tarvitaan sovitin molempiin päihin.


73, MR



___ 


Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science 
License

published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

Tuo ferriitirenkuloiden pujottaminen koksin päälle on aika yleistä HAMeilla kun 
niitten target alue ei vaadi niin monta...  Kuulema useita satoja pitää 
pujottaa molempiin päihin MWllä ennenkuin päästään tarpeellisiin mHeihin...
Elikkä- jakopakissa ei tartte maadoittaa välijohtokoksin molemmista päistä. 
Oliko se niin???
73'
RS 


- Original Message - 
From: Ijl i...@mbnet.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, November 30, 2011 9:02 AM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Täytyy vielä jatkaa kun jäi jotain puuttumaan..
Minun piti oikein googlettaa mikä on SS-sovellutus (huom! en
käytä sovellusta koska en sisäistä sitä oikeaksi - sama on viipeen
kanssa...)
Olen pääasiassa käyttänyt kuten jotkut varmaan muistavatkin sovitusmuuntajina
ns. Potcore-tyyppisiä - Tarkemmin Siemens (nykyään kai EPCOS), TDK jne. RM-
tyyppisiä runkoja enkä niinkään toroideja. Matalilla taajuuksilla näytti myös
Nokia ja muut suuret valmistajat käyttäneen samoja rakenteita
ammattielektroniikassa niin virityspiireissä kuin sovitusmuuntajissakin.
Materiaalithan ovat samoja kuin toroideissa.
En pysty sanomaan sitten onko kumpi parempi - näitä on vaan pirusti helpompi
käämiä kun kelarunkoon voi pyöritellä lankaa paljon helpommin kuin toroidiin.
Ferriitti tai rautajauhomateriaali muodostaa lisäksi käämeille suljetun
kuoren
josta saattaa olla hyötyä suojausmielessä vaikkakin toroidirakenteen
väitetään
ainakin häiriötä ulospäin tuottavan vähemmän esim. tavallisissa muuntajissa
kuin perinteisen. Tässä asiassa en ole riittävän viisas ainakaan lisää
asiasta
lukematta.
Vaimennuksen suhteen en havainnut aikoinani mainittavia eroja näiden kahden
tyypin välillä.

En tiedä onko kukaan kokeillut häiriövaimennusmielessä ferriittiputkipötkylän
pujottamista kokosun päälle kuten aiemmmin mainitsin tekemäni dipolin
virtabalunissa.

73,s IJL






Olen joskus ihmetellyt miten koksi oikein toimii- todennäköisesti joku
muukin. Jos maadoitetaan koksi vaan toisesta päästä niin koksin vaippa
vuotaa läpi kuin seula. Elikkä jos laitaa koksin maahan ilman antennia
vaikka vaippa on maassa radiossa niin se olisi kuin siinä ei olisi
 vaippaa
ollenkaan- kait? Ainakin asemia tulee läpi niinkuin ei olisi vaippaa
ollenkaan.  Sen huomaa- jos pistät vaipan maahan myös toisessa päässä
 niin
sinkut häviää.
Elikkä jos laittaa koksin jakopakkiin niin se kait pitää maadoittaa
molemmista päistä-muuten se olisi kuin vedettäisi paljas johto- onks se
niin???
Olen joskus tehnyt SS-baluneja RG174:llä ja maadoittanut RG174 vaan
toisesta päästä, se tiputtaa kapasitanssia ja vekotin pitäisi toimia
 vielä
häiriöttömämmin... Ja jos se vuotaa toiseen suuntaan niin se kai vuotaa
toiseen suuntaankin
Entäs sit koksisyöttö SS-sovelluksilla- siellähän koksi on vaan
maadoitettu toista päästä. Totuus siinä on kait että kun koksin sisukset
käytetään signaalin siirtoon edes takaisin ja se kai estää vaipan sinkut
lävitsemästä vaippaa- paitsi common mode virrat jos sovellus on
epätasapainossa- ja niin se aina on kun koksin impedanssi on +- 5% ja
vaippa ei ole täydellinen.
Tuli vaan mieleen mikä mahtaa olla totuus Audiopuolella kun
siirtolinjat yleensä maadoitetaan vaan toisesta päästä häiriövirtojen
estämiseksi 
Tuntee itsensä vähän hölmöksi kun tämmöistä menee kyselemään...
73'
RS


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

  Moron Mauno
  Elikkä sulla oli keppi vaippaa varten antennirasialla?? Jos sulla oli oma maa 
antennia varten
  ja etäisyys maadoituspisteiden pisteiden välissä on n. 5 metriä toisistaan se 
varmaan toimii. Mut jos laittaa samaan sauvaan kiinni niin ainakin 
SS-sovelluksella sillä on tosi iso ero. Häiriöt lisäntyy hirveästi.
  Mut jos on TW tai autotrafu antennirasialla niin se ei vaikuta mihinkään- 
häiriöt tulee kumminkin läpi käämien kautta
  Ja jos maadoittaa brade breakerin radiolla ja myös radioon maadoitus niin 
niillä pitää olla omat maat erossa toisistaan
  73'
  Rolle


  --- Original Message - 
  From: Mauno Ritola 
  To: Suomalaisten DX-lista 
  Sent: Wednesday, November 30, 2011 2:28 PM
  Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


  30.11.2011 0:05, Roland Sandberg kirjoitti: 
Olen joskus ihmetellyt miten koksi oikein toimii- todennäköisesti joku 
muukin. Jos maadoitetaan koksi vaan toisesta päästä niin koksin vaippa vuotaa 
läpi kuin seula. Elikkä jos laitaa koksin maahan ilman antennia vaikka vaippa 
on maassa radiossa niin se olisi kuin siinä ei olisi vaippaa ollenkaan- kait? 
Ainakin asemia tulee läpi niinkuin ei olisi vaippaa ollenkaan.  Sen huomaa- jos 
pistät vaipan maahan myös toisessa päässä niin sinkut häviää.
Elikkä jos laittaa koksin jakopakkiin niin se kait pitää maadoittaa 
molemmista päistä-muuten se olisi kuin vedettäisi paljas johto- onks se 
niin???
Olen joskus tehnyt SS-baluneja RG174:llä ja maadoittanut RG174 vaan 
toisesta päästä, se tiputtaa kapasitanssia ja vekotin pitäisi toimia vielä 
häiriöttömämmin... Ja jos se vuotaa toiseen suuntaan niin se kai vuotaa toiseen 
suuntaankin
Entäs sit koksisyöttö SS-sovelluksilla- siellähän koksi on vaan maadoitettu 
toista päästä. Totuus siinä on kait että kun koksin sisukset käytetään 
signaalin siirtoon edes takaisin ja se kai estää vaipan sinkut lävitsemästä 
vaippaa- paitsi common mode virrat jos sovellus on epätasapainossa- ja niin se 
aina on kun koksin impedanssi on +- 5% ja vaippa ei ole täydellinen.  
Tuli vaan mieleen mikä mahtaa olla totuus Audiopuolella kun 
siirtolinjat yleensä maadoitetaan vaan toisesta päästä häiriövirtojen 
estämiseksi 
Tuntee itsensä vähän hölmöksi kun tämmöistä menee kyselemään...

  Hyvä Rolle! Kun viisaammat ja kokeneetkin kysyvät, uskaltaa muutkin. Minä 
sain jo vuosi sitten varoituksen listan ulkopuolella joltain omasta mielestään 
auktoriteetilta, että munaan itseni kysymällä tyhmiä näistä sovitin- ja 
maadoitusasioista :-)

  Valitettavasti ainoa kokemus, mikä itsellä on, että koksun vaipan 
maadoittaminen lähellä syöttöpistettä ei vaikuttanut mitään signaaleihin eikä 
häiriöihin. Maadoitus oli 1,5 metrin kuparisauva suomaahan. Toiseen päähän ei 
kunnon maadoitusta oikein saa tehtyä, johtuiko sitten sen puutteesta ...

  Terv. MR


73'
RS

 

___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

--


  
___
  Tilaa WRTH 2011 nyt:
  http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
  -
  DX mailing list
  DX@hard-core-dx.com
  http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
  ___

  THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
  and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
  published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

Joo, omista kokemuksista voi kertoa- mut apinoimalla siitä ei todennäköisesti 
saa parasta tulosa itselleen. Eikun kokeilemaan- ainoastaan se antaa sun QTHn 
parhaat ratkaisut. Voi muuten olla aika pitkä prosessi kun häiriöiden koostumus 
ei välttämättä pysy vakiona.. Itse tutkin kyllä luen kaikkia kirjoituksia 
niistä- niissäkin ovat aika paljon ristiriitoja kun jokainen kertoo omista 
kokemuksista.
73'
RS



- Original Message - 
From: Ijl i...@mbnet.fi
To: Suomalaisten DX-lista dx@hard-core-dx.com
Sent: Wednesday, November 30, 2011 3:00 PM
Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus


Tämän tyyppiset asiat ovat usein semoisia ettei niihin pysty viisaammatkaan
vastaamaan muuta kuin kokeilemalla. Oma lähestymistapani tekniikkaan on myös
hyvin käytännönläheinen ja sen vähäisen teorian mitä osaan olen ollut joskus
pakotettu opettelemaan kun joku homma ei ole muuten selvinnyt. Jätän yleensä
nuo teoreettiset asiat insinööreille ja muille korkeammin koulutetuille eli
niin sanotusti viisaille..

Tämä häiriönpoistohomma kuten usein harrastajien antennitkin ovat hyviä
esimerkkejä asioista joita ei kunnolla pysty selvittämään muuta kuin
kokeilemalla. Osaavampi voi yrittää vääntää kaavaa vaikka kuinka paljon
vailla
kunnon lopputulosta. Häiriöt voivat olla hyvinkin erilaista lähteistä
kotoisin
eri paikoissa esimerkiksi.  Antennit puolestaan pystytään harvoin asentamaan
todella ihanteellisesti ja maaperän vaikutus on eri paikoissa erilainen jne.
Toki teoreettisella tasoilla voidaan asettaa lähtöarvot kokeilulle mutta se
voi olla vielä hyvin kaukana siitä mihin sinnikyydellä päästään.

Kysymällä toisilta päästään jo aika pitkälle ja sitten sovelletaan siitä
omaan
käyttöön kokeilujen mukaan.

73,s IJL


 Hyvä Rolle! Kun viisaammat ja kokeneetkin kysyvät, uskaltaa muutkin.
 Minä sain jo vuosi sitten varoituksen listan ulkopuolella joltain omasta
 mielestään auktoriteetilta, että munaan itseni kysymällä tyhmiä näistä
 sovitin- ja maadoitusasioista :-)

 Valitettavasti ainoa kokemus, mikä itsellä on, että koksun vaipan
 maadoittaminen lähellä syöttöpistettä ei vaikuttanut mitään signaaleihin
 eikä häiriöihin. Maadoitus oli 1,5 metrin kuparisauva suomaahan. Toiseen
 päähän ei kunnon maadoitusta oikein saa tehtyä, johtuiko sitten sen
 puutteesta ...

 Terv. MR


___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html

Re: [DX] Koksin maadoitus

2011-11-30 Thread Mauno Ritola

Joo, eri maasauva sovittimen antennipuolella ja etäisyyttä oli yli 5 m. 
Mikä on autotrafu ja brade breaker (vai braid?).
Mikähän siitä punotusta tekee niin huonon sovittimissa, kun 
syöttöjohtona pitäisi toimia paremmin häiriöitä vastaan kuin koksun ...


30.11.2011 14:54, Roland Sandberg kirjoitti:


Moron Mauno
Elikkä sulla oli keppi vaippaa varten antennirasialla?? Jos sulla
oli oma maa antennia varten
ja etäisyys maadoituspisteiden pisteiden välissä on n. 5 metriä
toisistaan se varmaan toimii. Mut jos laittaa samaan sauvaan
kiinni niin ainakin SS-sovelluksella sillä on tosi iso ero.
Häiriöt lisäntyy hirveästi.
Mut jos on TW tai autotrafu antennirasialla niin se ei vaikuta
mihinkään- häiriöt tulee kumminkin läpi käämien kautta
Ja jos maadoittaa brade breakerin radiolla ja myös radioon
maadoitus niin niillä pitää olla omat maat erossa toisistaan
73'
Rolle
--- Original Message -
*From:* Mauno Ritola mailto:mauno.rit...@gmail.com
*To:* Suomalaisten DX-lista mailto:dx@hard-core-dx.com
*Sent:* Wednesday, November 30, 2011 2:28 PM
*Subject:* Re: [DX] Koksin maadoitus

30.11.2011 0:05, Roland Sandberg kirjoitti:

Olen joskus ihmetellyt miten koksi oikein toimii- todennäköisesti
joku muukin. Jos maadoitetaan koksi vaan toisesta päästä niin
koksin vaippa vuotaa läpi kuin seula. Elikkä jos laitaa koksin
maahan ilman antennia vaikka vaippa on maassa radiossa niin se
olisi kuin siinä ei olisi vaippaa ollenkaan- kait? Ainakin asemia
tulee läpi niinkuin ei olisi vaippaa ollenkaan.  Sen huomaa- jos
pistät vaipan maahan myös toisessa päässä niin sinkut häviää.
Elikkä jos laittaa koksin jakopakkiin niin se kait pitää
maadoittaa molemmista päistä-muuten se olisi kuin vedettäisi
paljas johto- onks se niin???
Olen joskus tehnyt SS-baluneja RG174:llä ja maadoittanut RG174
vaan toisesta päästä, se tiputtaa kapasitanssia ja vekotin
pitäisi toimia vielä häiriöttömämmin... Ja jos se vuotaa toiseen
suuntaan niin se kai vuotaa toiseen suuntaankin
Entäs sit koksisyöttö SS-sovelluksilla- siellähän koksi on vaan
maadoitettu toista päästä. Totuus siinä on kait että kun koksin
sisukset käytetään signaalin siirtoon edes takaisin ja se
kai estää vaipan sinkut lävitsemästä vaippaa- paitsi common mode
virrat jos sovellus on epätasapainossa- ja niin se aina on kun
koksin impedanssi on +- 5% ja vaippa ei ole täydellinen.
Tuli vaan mieleen mikä mahtaa olla totuus Audiopuolella kun
siirtolinjat yleensä maadoitetaan vaan toisesta päästä
häiriövirtojen estämiseksi 
Tuntee itsensä vähän hölmöksi kun tämmöistä menee kyselemään...


Hyvä Rolle! Kun viisaammat ja kokeneetkin kysyvät, uskaltaa
muutkin. Minä sain jo vuosi sitten varoituksen listan ulkopuolella
joltain omasta mielestään auktoriteetilta, että munaan itseni
kysymällä tyhmiä näistä sovitin- ja maadoitusasioista :-)

Valitettavasti ainoa kokemus, mikä itsellä on, että koksun vaipan
maadoittaminen lähellä syöttöpistettä ei vaikuttanut mitään
signaaleihin eikä häiriöihin. Maadoitus oli 1,5 metrin kuparisauva
suomaahan. Toiseen päähän ei kunnon maadoitusta oikein saa tehtyä,
johtuiko sitten sen puutteesta ...

Terv. MR


73'
RS



___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz athttp://www.gnu.org/licenses/dsl.html




___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
___

THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design
Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html




___
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx

Re: [DX] Koksin maadoitus