Vaikuttaa aika selvältä ja käytännön kokemuksenikin ovat melko
samankaltaisia. Asiat ovat sinänsä jo kauan monilta osin olleet tunnettuja
ja niitä on hyödynnetty monilla eri tekniikan aloilla intrumentoinnissa,
puhelintekniikassa ja radiotekniikassa.
Mielestäni isoimman ongelman muodostaa se, että monissa antennien
syöttöratkaisuissa ollaan ulkona normaalien tekniikassa käytettyjen ja
standardisoitujenkin speksien suhteen. Näissä erilaisten siirtolinjojen
spesifikaatiossa on ajateltu esimerkiksi millaisia signaalitasoja tarvitaan
jotta luotettavasti saadaan siirrettävä informaatio läpi oli se sitten
analogista tai digitaalista.
Jos antennin syöttöjohto on ohut kilometrin kaapeli - oli se sitten
parijohto tai koksu - sovitukset kaapelin päissä eivät ole kohdallaan jne.
ja signaali mikrovoltteja niin mielestäni ollaan aika hakoteillä ja
ulkopulisen häiriön vaimennuksestakin voi tulla todella "tiedettä". Pitkän
matalalla olevan lanka-antennin suurin autuus kun ei ensinnäkään ole
signaalin taso vaan suuntaavuus. Eli olisi tehtävä kaikki jotta tämä
hyötysignaali saataisiin mahdollisimman isolla tasolla vastaanottopäähän
samalla huomioiden kaapelin häiriövaimennukseen vaikuttavat tekijät.
Eli kaapelin oikea sovitus - joka sekin vaikuttaa häiriövaimennukseen
käytännössä - mielellään vahvistin heti antennin syöttöpisteeseen ja vielä
järkevän vaimennuksinen kaapeli syöttöön.
Tietoverkossakaan ei yleensä harrasteta yli 100m haaroja - minkä tässä näin
huonona vertauksena piruuttani esitän
Miten tämä on ymmärrettävä:
"Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus > 5*Wc) ollaan kaapeleiden
suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella
suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi
mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin
jo pitäisi suojausta löytyä."
Siis kun tulisi maadoittaa tai olla kytkemättä maihin?
73,s IJL
Moi,
Käsittääkseni "Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä" ei ole
suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä.
Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen:
---------
Henry W. Ottin kirjoittama "Ground - A Path for Current Flow"-artikkeli:
http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf
Tässä hiukan vapaata suomennosta:
Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että
kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu
molemmista päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin
syöttö? ).
Signaalivirralla on nyt kaksi paluutietä: maa ja suojavaippa. Jos
paluutienä on maa, on piirin kehä suurempi ja näin herkempi
sähkömagneettisille häiriöille (EMI). Jos paluutienä on taas suojavaippa,
on piirin kehä merkittävästi pienempi eikä samalla niin herkkä EMI:lle.
On todistettu, että tiettyä taajuutta suuremmilla taajuuksilla paluuvirta
kulkee kokonaan suojavaipan kautta. Tälle taajuudelle on löydetty kaava:
W = (Rs + Zg)/Ls, missä Rs = suojavaipan resistanssi, Zg = maan impedanssi
ja Ls = suojavaipan induktanssi
Jo ideaalitapauksessa maan impedanssin ollessa nolla lähes kaikki
paluuvirta kulkee suojavaipan kautta rajataajuutta Wc suuremmilla taajuuksilla:
Wc = Rs/Ls
Tätä rajataajuutta kutsutaan suojavaipan cutoff-taajuudeksi ja se riippuu
siis ainoastaan suojavaipan ominaisuuksista. Tyypillisesti kaapeleiden
suojavaipan cutoff-taajuudet sijaitsevat audiotaajuuksilla 0.5 kHz - 8
kHz: esim. R6-6A:lla 600 Hz ja RG-58C:llä 2000 Hz.
Tämän kytkennän heikoutena on suojavaipan kautta kulkevat toisten
kytkentöjen maavirrat ja magneettisesti indusoituneet vaippavirrat. Tästä
johtuen tätä kytkentää käytetään yleensä lähinnä estämään kytkennästä
emittoituvat häiriöt kuin suojaamaan ulkopuoliselta EMI:ltä.
Parempi häiriösuojaus saadaan, jos on mahdollista olla kytkemättä
kuormapuolta maihin. Tällöin paluuvirran on kuljettava suojavaipan kautta
taajuudesta riippumatta. Tämä kytkentä suojaa myös toisten kytkentöjen
maavirroilta ja magneettisesti idusoituvilta vaippavirroilta. Käytännössä
kuitenkin korkeilla taajuuksilla parasiittikapasitanssi maadoittaa
kuormapuolen.
--------
Henry W. Ott on kirjassaan "Noise Reduction Techiques in Electronic
Systems" tehnyt mielenkiintoisia kokeita eri kaapeleiden suojakyvyistä:
http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf
Näyttäisi siltä, että kytkennät, joissa sekä lähtöpuoli että kuormapuoli
on maadoitettu antavat selvästi huonomman suojan sähkömagneettisilta
häiriöiltä kuin kytkennät, joissa ainoastaan joko lähtöpuoli tai
kuormapuoli on maadoitettu.
Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus > 5*Wc) ollaan kaapeleiden
suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella
suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi
mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin
jo pitäisi suojausta löytyä.
---------
Ja lopuksi Jon Tituksen kirjoittama artikkeli, jossa Henry W. Ott
kommentoi suojaustekniikoita:
Look Deeper at Shielding
http://www.designnews.com/document.asp?doc_id=228734
---------
73's
veli-Matti (VMA)
> ----- Original Message -----
> From: "Roland Sandberg" <roland.sandb...@pp.inet.fi>
> To: "Suomalaisten DX-lista" <dx@hard-core-dx.com>
> Sent: Friday, December 02, 2011 2:51 PM
> Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus
>
> Moron
> Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin
vastauksen.
> Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä.
> Elikkä kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan.
> Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz.
> Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz.
> Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x
> brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz.
> Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan
> lähtöpäässä.
> Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon
niitten
> kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä
parikaapelilla
> vaimennus on pienempi.
> Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on täysin
> Tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat
> vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös koksia-
> jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä...
> Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita oikeastaan
> missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on siirretty
> strukturoituihin.
> Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja
> minuksiaan..... En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki
tiedot.
> TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys
> antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään "ground breaker"
> kuten SS- käämityksellä.
> Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä
> ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa
> radiossa....
> Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille.
> Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot
> pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys
> toroidille toimii.
> Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun
> koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin.
> Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan
> että kuumaan karvaan on toinen juttu..
> 73'
> RS
>
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
Tilaa WRTH 2011 nyt:
http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011
-----------------------------------------------------------------
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
