Hyviä kuvia ja viitteitä! Teksti antaisi ymmärtää, että 50 kHz taajuudella paras QRM:n vaimennus saavutetaan maadoittamalla vain toinen pää (kuva 2-29). Tekstin mukaan ns. groud loop eli "hajamaadoitus" aiheuttaa häiriötason kasvua. Lienee järkevä johtopäätös ... entäpä 10-15 -kertaisella taajuudella (esim. 1500 kHz)? Ja muuttuuko tilanne, jos myös syöttöjohdon toinenkin puoli päätetään sen ominaisimpedanssin suuruisella vastuksella 1 M => 100 ohmia? Tässä häiriölähteenä käytetään radioaaltojen toista komponenttia - magnetic field - toinenhan on tuo electric field. Myös tällä voi olla eroa häiriökentän vaimennuksen testituloksissa. Ja huomattava, että testitilanteessa kyseessä on "inductive coupling" ... joka ei liene tavallista kuuntelutilanteessa. Paras ratkaisu näyttäisi olevan kuvan 2-29 tapaus G (80 dB). Esim. Beverage-antennilla tätä ratkaisua lienee kuitenkin vaikea käytännössä toteuttaa - "kelluva" impedanssi maasta erillisenä on mahdollista esim. dipolilla, hankalampi "kulkuaaltoantennilla" (Beverage). Juttu herätti siis kyllä enemmän kysymyksiä, kuin antoi vastauksia ... mutta hyvä näin, päästään siis etsimään vastauksia. 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
-----Alkuperäinen viesti----- Lähettäjä: [email protected] [mailto:[email protected]] Puolesta Veli-Matti Anttila Lähetetty: 6. joulukuuta 2011 14:54 Vastaanottaja: [email protected] Aihe: Re: [DX] Koksin maadoitus Moi, Liittyisiköhän sekaannus tähän Wc:n ja 5*Wc:n suhteeseen?: http://img.deusm.com/designnews/228/228878-Look_Deeper_at_Shielding_B.jp g Jos nyt on niin, että jo keskialloilla ollaan selvästi suojanvaippojen cutoff-taajuuksien yläpuolella. Henry W Wittin mukaan suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä ja lähtö/kuormapää ainoastaan toisesta päästä. Sotiiko tämä käytännön havaintoja vastaan? Miten muuten on, onko koaksiaalisyöttöisessa sovittimella ja päätevastuksella varustetussa beveragessa tuo kuormapuoli maadoitettu? Riippuuko tuo sovittimen kytkennästä? Onko kommentteja noista Wittin tekemistä mittauksista. Ilpo/Ilkka ja muut, vastaako nuo teidän havaintoja/mittauksia? http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf 73's VMA 14:22, Roland Sandberg <[email protected]> kirjoitti: > -En tiedä- tuo tieto tuli mulle Stefan Wikanderilta, mutta hänkään ei tiedä > kaiken... > 73' > RS > > ---- Original Message ----- > From: "Veli-Matti Anttila" <[email protected]> > To: "Suomalaisten DX-lista" <[email protected]> > Sent: Tuesday, December 06, 2011 1:54 PM > Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus > > > Moi, > > Käsittääkseni "Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä" ei ole > suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä. > > Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen: > > --------- > > Henry W. Ottin kirjoittama "Ground - A Path for Current Flow"-artikkeli: > http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf > > Tässä hiukan vapaata suomennosta: > > Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että > kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu molemmista > päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin syöttö? ). > > Signaalivirralla on nyt kaksi paluutietä: maa ja suojavaippa. Jos paluutienä > on maa, on piirin kehä suurempi ja näin herkempi sähkömagneettisille > häiriöille (EMI). Jos paluutienä on taas suojavaippa, on piirin kehä > merkittävästi pienempi eikä samalla niin herkkä EMI:lle. > > On todistettu, että tiettyä taajuutta suuremmilla taajuuksilla paluuvirta > kulkee kokonaan suojavaipan kautta. Tälle taajuudelle on löydetty kaava: > > W = (Rs + Zg)/Ls, missä Rs = suojavaipan resistanssi, Zg = maan impedanssi ja > Ls = suojavaipan induktanssi > > Jo ideaalitapauksessa maan impedanssin ollessa nolla lähes kaikki paluuvirta > kulkee suojavaipan kautta rajataajuutta Wc suuremmilla taajuuksilla: > > Wc = Rs/Ls > > Tätä rajataajuutta kutsutaan suojavaipan cutoff-taajuudeksi ja se riippuu > siis ainoastaan suojavaipan ominaisuuksista. Tyypillisesti kaapeleiden > suojavaipan cutoff-taajuudet sijaitsevat audiotaajuuksilla 0.5 kHz - 8 kHz: > esim. R6-6A:lla 600 Hz ja RG-58C:llä 2000 Hz. > > Tämän kytkennän heikoutena on suojavaipan kautta kulkevat toisten > kytkentöjen maavirrat ja magneettisesti indusoituneet vaippavirrat. Tästä > johtuen tätä kytkentää käytetään yleensä lähinnä estämään > kytkennästä emittoituvat häiriöt kuin suojaamaan ulkopuoliselta EMI:ltä. > > Parempi häiriösuojaus saadaan, jos on mahdollista olla kytkemättä > kuormapuolta maihin. Tällöin paluuvirran on kuljettava suojavaipan kautta > taajuudesta riippumatta. Tämä kytkentä suojaa myös toisten kytkentöjen > maavirroilta ja magneettisesti idusoituvilta vaippavirroilta. Käytännössä > kuitenkin korkeilla taajuuksilla parasiittikapasitanssi maadoittaa kuormapuolen. > > > -------- > > Henry W. Ott on kirjassaan "Noise Reduction Techiques in Electronic Systems" > tehnyt mielenkiintoisia kokeita eri kaapeleiden suojakyvyistä: > > http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf > > Näyttäisi siltä, että kytkennät, joissa sekä lähtöpuoli että > kuormapuoli on maadoitettu antavat selvästi huonomman suojan > sähkömagneettisilta häiriöiltä kuin kytkennät, joissa ainoastaan joko > lähtöpuoli tai kuormapuoli on maadoitettu. > > Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus > 5*Wc) ollaan kaapeleiden > suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella suojavaippa > tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi mahdollista olla > kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin jo pitäisi > suojausta löytyä. > > --------- > > Ja lopuksi Jon Tituksen kirjoittama artikkeli, jossa Henry W. Ott kommentoi > suojaustekniikoita: > > Look Deeper at Shielding > http://www.designnews.com/document.asp?doc_id=228734 > > --------- > 73's > veli-Matti (VMA) > > > ----- Original Message ----- > > From: "Roland Sandberg" <[email protected]> > > To: "Suomalaisten DX-lista" <[email protected]> > > Sent: Friday, December 02, 2011 2:51 PM > > Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus > > > > Moron > > Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin > vastauksen. > > Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä. > > Elikkä kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan. > > Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz. > > Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz. > > Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä > on 5x > > brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz. > > Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan > > lähtöpäässä. > > Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon > niitten > > kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä > parikaapelilla > > vaimennus on pienempi. > > Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on > täysin > > Tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat > > vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös koksia- > > jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä... > > Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita > oikeastaan > > missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on > siirretty > > strukturoituihin. > > Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja > > minuksiaan..... En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki > tiedot. > > TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys > > antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään "ground > breaker" > > kuten SS- käämityksellä. > > Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka > yleensä > > ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa > > radiossa.... > > Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille. > > Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset > aallot > > pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys > > toroidille toimii. > > Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun > > koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin. > > Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä > vaippaan > > että kuumaan karvaan on toinen juttu.. > > 73' > > RS > > > > > > > ________________________________________________________________________ ___________ > Tilaa WRTH 2011 nyt: > http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 > ----------------------------------------------------------------- > DX mailing list > [email protected] > http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx > _______________________________________________ > > THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed > and/or modified under the conditions set down in the Design Science License > published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html > > > > ________________________________________________________________________ ___________ > Tilaa WRTH 2011 nyt: > http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 > ----------------------------------------------------------------- > DX mailing list > [email protected] > http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx > _______________________________________________ > > THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed > and/or modified under the conditions set down in the Design Science License > published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html > ________________________________________________________________________ ___________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list [email protected] http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html ___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list [email protected] http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
