-En tiedä- tuo tieto tuli mulle Stefan Wikanderilta, mutta hänkään ei tiedä kaiken... 73' RS
---- Original Message ----- From: "Veli-Matti Anttila" <[email protected]> To: "Suomalaisten DX-lista" <[email protected]> Sent: Tuesday, December 06, 2011 1:54 PM Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus Moi, Käsittääkseni "Taajuus, missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä" ei ole suojavaipan cutoff-taajuuden määritelmä. Tälläistä juttua olen löytänyt asiaan liittyen: --------- Henry W. Ottin kirjoittama "Ground - A Path for Current Flow"-artikkeli: http://www.fisica.unlp.edu.ar/electro/temas/pnolo/GROUNDS_2.pdf Tässä hiukan vapaata suomennosta: Tarkastellaan koaksiaalisyöttojohtokytkentää, jossa sekä lähtö- että kuormapuoli on maadoitettu ja lisäksi suojavaippa on maadoitettu molemmista päistä ( esim. päätevastuksella varustetun beverage-antennin syöttö? ). Signaalivirralla on nyt kaksi paluutietä: maa ja suojavaippa. Jos paluutienä on maa, on piirin kehä suurempi ja näin herkempi sähkömagneettisille häiriöille (EMI). Jos paluutienä on taas suojavaippa, on piirin kehä merkittävästi pienempi eikä samalla niin herkkä EMI:lle. On todistettu, että tiettyä taajuutta suuremmilla taajuuksilla paluuvirta kulkee kokonaan suojavaipan kautta. Tälle taajuudelle on löydetty kaava: W = (Rs + Zg)/Ls, missä Rs = suojavaipan resistanssi, Zg = maan impedanssi ja Ls = suojavaipan induktanssi Jo ideaalitapauksessa maan impedanssin ollessa nolla lähes kaikki paluuvirta kulkee suojavaipan kautta rajataajuutta Wc suuremmilla taajuuksilla: Wc = Rs/Ls Tätä rajataajuutta kutsutaan suojavaipan cutoff-taajuudeksi ja se riippuu siis ainoastaan suojavaipan ominaisuuksista. Tyypillisesti kaapeleiden suojavaipan cutoff-taajuudet sijaitsevat audiotaajuuksilla 0.5 kHz - 8 kHz: esim. R6-6A:lla 600 Hz ja RG-58C:llä 2000 Hz. Tämän kytkennän heikoutena on suojavaipan kautta kulkevat toisten kytkentöjen maavirrat ja magneettisesti indusoituneet vaippavirrat. Tästä johtuen tätä kytkentää käytetään yleensä lähinnä estämään kytkennästä emittoituvat häiriöt kuin suojaamaan ulkopuoliselta EMI:ltä. Parempi häiriösuojaus saadaan, jos on mahdollista olla kytkemättä kuormapuolta maihin. Tällöin paluuvirran on kuljettava suojavaipan kautta taajuudesta riippumatta. Tämä kytkentä suojaa myös toisten kytkentöjen maavirroilta ja magneettisesti idusoituvilta vaippavirroilta. Käytännössä kuitenkin korkeilla taajuuksilla parasiittikapasitanssi maadoittaa kuormapuolen. -------- Henry W. Ott on kirjassaan "Noise Reduction Techiques in Electronic Systems" tehnyt mielenkiintoisia kokeita eri kaapeleiden suojakyvyistä: http://www.physics.utah.edu/~kieda/ott.pdf Näyttäisi siltä, että kytkennät, joissa sekä lähtöpuoli että kuormapuoli on maadoitettu antavat selvästi huonomman suojan sähkömagneettisilta häiriöiltä kuin kytkennät, joissa ainoastaan joko lähtöpuoli tai kuormapuoli on maadoitettu. Keskiaalloilla, jossa selvästi (taajuus > 5*Wc) ollaan kaapeleiden suojavaippojen cutoff -taajuuksien (500 Hz - 8000 Hz) yläpuolella suojavaippa tulisi maadoittaa molemmista päistä. Jos vielä olisi mahdollista olla kytkemättä joko lähtöpuolta tai kuormapuolta maihin, niin jo pitäisi suojausta löytyä. --------- Ja lopuksi Jon Tituksen kirjoittama artikkeli, jossa Henry W. Ott kommentoi suojaustekniikoita: Look Deeper at Shielding http://www.designnews.com/document.asp?doc_id=228734 --------- 73's veli-Matti (VMA) > ----- Original Message ----- > From: "Roland Sandberg" <[email protected]> > To: "Suomalaisten DX-lista" <[email protected]> > Sent: Friday, December 02, 2011 2:51 PM > Subject: Re: [DX] Koksin maadoitus > > Moron > Joo, brytfrekvens- munkin piti tutkia mitä se tarkoittaa ja löysin vastauksen. > Brytfrekvens on se taajuus missä syöttökoksin vaimennus on 3 dBtä. > Elikkä kaapelin laatu ja pituus vaikuttaa siihen suoraan. > Mulla kun on kilsan pituinen kaksi niin vaimennus on n. 6dBtä @ 1 MHz. > Stetsonista vedettynä mun syötön brytfrekvens on n. 0,5 MHz. > Ja jos rajataajuus sille että maadoitus pitää olla vaan lähtöpäässä on 5x > brytfrekvensen niin se rajataajuus on n. 2,5 MHz. > Tää kyllä tarkoittaa että MW:llä aina pitää maadoittaa ainoastaan > lähtöpäässä. > Norjalaiset käyttää nykyisin vaan parikaapelia. Olen jutellut paljon niitten > kanssa näistä asioista ja onhan se ihan selvä että kierretyllä parikaapelilla > vaimennus on pienempi. > Mutta senkin hyvyys on täysin riippuvainen kaapelin laadusta- jos on täysin > Tasapainoinen siirto- suojaa ei tarvita- niin kaikki häiriöt ovat > vastavaiheessa radiolla ja tappavat toisiaan. Mutta tuo koskee myös koksia- > jos olisi täydellinen niin ei olisi häiriöitä... > Norjalaiset käyttää Twinaxia- kallis kaapeli kun sitä ei tarvita oikeastaan > missään tänä päivänä. Twinax-LAN-kaapelointi ei enää tehdä-on siirretty > strukturoituihin. > Sekä symmetrinen että epäsymmetriset siirroilla on plussiaan ja > minuksiaan..... En jaksa mennä sen syvemmälle- netistä löytyy kaikki tiedot. > TW- sovellus on häiriöllisempi koska siinä on suora galvaaninen yhteys > antennimaan ja kuuman karvan välillä. Siinä ei ole mikään "ground breaker" > kuten SS- käämityksellä. > Kaikki maailman- no joo- lähialueen sähkömaista ja taloista jotka yleensä > ovat häiriöpesiä käyttää sitä paluureittiä hyväkseen ja sen huomaa > radiossa.... > Mun piti tutkia vähän miten koksi toimii ja löysinkin selityksen sille. > Jos koksi on maadoitettu vaan lähtöpäässä niin elektromagneettiset aallot > pystyy läpäisemään kaapelia. Siinä myös selitys miksi koksikäämitys > toroidille toimii. > Koksin induktanssi on yleensä mitätön ettei siitä ole haittaa, mut mun > koksin kun se on niin pitkä se on jo 0,3 mH- se voi jo vaikuttaa johonkin. > Se miten se käytännössä toimii kun sama jännite indusoituu sekä vaippaan > että kuumaan karvaan on toinen juttu.. > 73' > RS > ___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list [email protected] http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html ___________________________________________________________________________________ Tilaa WRTH 2011 nyt: http://www.hard-core-dx.com/redirect2.php?id=wrth2011 ----------------------------------------------------------------- DX mailing list [email protected] http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx _______________________________________________ THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed and/or modified under the conditions set down in the Design Science License published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
