Moi Ilpo,
Se lienee kaikille keskustelupalstalaisille
selviö, että turha on tukainta saati asiantuntemustasi vastaan taistella.
En enää muista tapausta, mutta 90-luvun alussa
joku kuuntelija jostain kaukaa minulta kyseli,
kannattaako eräs tietty vastaanotinmalli ostaa.
Hälle totesin, jotta jos IJL on/ei ole
suositellut, menettele sen mukaan: lausuntojaan
on saatavissa, eikä muun muassa WRTH:n
tähdityksistä välttämättä kannata välittää.
Ammatilaistason laitteiden osalta, niiden
vähyyteen DX-kuuntelijoiden piirissä lienee
useakin syy. Muun muassa hankala saatavuus,
hinta, ja omatoimisten huoltojen/modifikaatioiden
vaikeus. Sekä hinta/käyttötarvesuhde.
Tuossa takavuosina eräällä netin kotimaisella
kauppapaikalla muistaakseni muun muassa
Watkins-Johnsonin HF-laitetta moneen kertaan
pähkäilin ja harkitsin. Mutta sitten, 1.000 euron
hintataso ja käyttömääräni-/tarpeeni/QTH... En
nähnyt aiheelliseksi sijoittaa, kun en pitkiä
lankoja pysty kotonani vetämään. Kenties
vastaavaa monilla muillakin
"urbaanikuuntelijoilla", kunnollinen
antenninvetomaasto vain parina viikossa vuodessa
Lapissa, ja kotona investointi olisi toimeton.
73, IS
At 20:50 1.7.2013, you wrote:
Tässä tänään esille tulleet vastaanottimet ovat
kaikki harrastelijalaitteita. Mukava olisi
kuulla myös ammattikäyttöön tehtyjen
vastaanotinten käytöstä kertyneitä kokemuksia.
Aika monta mallia on ollut myös
DX-kuuntelijoilla - tosin yleensä aika iäkkäinä
yksilöinä koska niiden hinta uutena olisi ollut
liikaa tavalliselle palkansaajalle. Itse olen
noita viime vuosina pyrkinyt keräämään
rahapussin suomissa puitteissa. Tuuria on
välillä ollut kun on hyviä löytynyt välillä jopa
ilmaiseksikin - viimeksi tänä keväänä kaksi Racal RA.17 konetta.
Osa vastaanottimista on ominaisuuksiltaan
puutteellisia nykypäivän mittapuulla, mutta
80-luvulta alkaen löytyy jo kovia koneita,
muutama on vanhemmistakin laitteista vielä hyvin käyttökelpoinen DX-kuunteluun.
Ongelmana pitkään käytetyissä ja säilytyksessä
olleissa vastaanottimissa on luonnollinen
ikääntyminen ja useimmiten niille olisi tehtävä
perusteellinen tarkastus, vaihdettava runsaasti
konkkia ja tarkistettava viritys kunnolla jotta
olisivat saman tasoisia kuin uutena.
Aika monet laitteet on otettu kuuntelukäytöön
"siinä kunnossa kuin ovat" eli ei välttämättä
parhaassa, mikä voi sitten puolestaan selittää
sen, että kuuntelija on pettynyt ja luulee
kaikkien samantyyppisten vastaaottimien olevan
yhtä huonoja. Usein ei tämmöisessä tilanteessa
ole edes mahdollista vertailuun toisen samanlaisen kanssa.
Sain viime vuonna Watkins-Johnsonin kalustoa
korkeammille taajuuksille ja esim. 60-luvun
suunnittelua edustava malli 977 on aivan
käypäinen peli FM-kuunteluun huomioiden tietysti
sen, ettei siinä tietystikään mitään RDS:ää ole.
Mutta on esim kapea 60 kHz kunnollinen kidesuodin.
<http://koti.mbnet.fi/%7Eijl/wj_977.html>http://koti.mbnet.fi/~ijl/wj_977.html
Kokonaisuuteen kuuluu myös osa jossa on panoraamanäyttö ja taajuuslaskin.
<http://koti.mbnet.fi/%7Eijl/wj_sm9304a_dro302b.html>http://koti.mbnet.fi/~ijl/wj_sm9304a_dro302b.html
Viime mainittu tosin kaipaa yhtä mikropiiriä,
mutta muu kokonaisuus toimii hienosti ja mikä
minulle on tärkeää; työn laatu, komponentit ja
rakenne ovat huippulokkaa. Mutta niin on ollut
hintakin uutena. Tuli melkoisia
kuunteluelämyksiä kun tällä vastaanottimella
kuuntelin ja myös signaalimittarit toimivat
oikein kuten kunnon ammattilaitteissa on yleensäkin tapana.
Tämä on ollut minulle myös VLF-HF-alueen
laitteissa mieleistä kyllästyneenä
harrastelijavastaanottimien erilaisiin
S-mittareihin, että monissa paremman luokan
vastaanottimissa voidaan signaalinvoimakkuus
lukea "oikeina arvoina" dBuV tai dBm tuon
S-yksikön sijaan ja että mittari on myös
kalibroitu kuten oikeissa mittavastaanottimissakin.
Näistä vastaanottimista mitä tiedän olleen
DX-kuuntelijoilla ainakin heti tulee mieleen
R390A/URR ja Telefunken E-1800 kuten myös
EKD500-sarjan laitteet. MKA:lla on ollut SRT
CR-91 kuten minullakin on ollut 10 vuotta.
Viimemainittu on viimeisen säätelyni jälkeen
mielestäni aika epeli ja nyt myös
tietokoneohjauksessa Hamradio Deluxe-ohjelman välityksellä.
Racal RA.17 on epäkäytännöllinen ja
vanhanaikainen ja siinä on filtteröinti huono.
Mutta sitten on uudempia malleja. Itselläni on
80-luvun RA.1792, mutta se on kyllä aika kesy
budjettitoteutus vaikkakin johonkin hommaan
käyttökelpoinen varsinkin jos on preselektori eteen.
Näitä ja monia muitakin on myös muilla
DX-kuuntelijoilla ollut. Saisiko mielipiteitä laitteista?
73,s IJL
On 1.7.2013 17:07, ilkka suni wrote:
Sen verran kommentoin, Grundig Satellit 600:sta että.
"Leluhan" se tavallaan oli, ja etenkin kun
laitteen aukaisi, alkoi hirvittää. Kuitenkin,
minulla oli mallit Satellit 600 sekä 650 noin
9 vuoden ajan. Rinnalla, laitteina olivat mm.
Drake R-4C, modattu Icom IC-R71E, NRD-535D,
pari eri Trio 9-R59 -yksilöä, modattuja.
Satellit 600 MW-herkkyysparannuksen jälkeen
mielestäni, muistini mukaan hakkasi esimerkiksi
modifioimattoman Kenwood R-300:n sekä
modifioimattoman Yaesu FRG-7000:n. Sekä Trio
Viisysejä, esimerkiksi kahdella Lapin-reissulla
minulla oli Trio 9-R59 (kaksi eri laitetta),
mutta Satellit 600 veti keskiaalloilla
pääasiassa paremmin. Lyhyillä, muistan 600:n
ylätaajuuksilla hakanneen jopa Icom IC-R71E:n,
esimerkiksi kotinurkissa KVOH Rancho Simi 17775
(muistaakseni taajuus oli tuo) tuli Satellit
600:lla mutta sillä hetkellä ei Icom IC-R71E:llä.
Eihän Satelit 600 tietenkään etelän
euroroiskeissa MW:llä mitenkään pärjännyt
esimerkiksi Icom IC-R71E:lle, ja
SSB-laitteenahan Satellit oli onneton. Notch
toimi miten toimi. Mutta Lapin häiriöttömissä
oloissa se oli eto peli MW:llä. Viidellä
Lapin-reissulla Satellit oli minulla mukana,
välillä Trio 9-R59:ien rinnalla/sijasta
ykkösradionakin. Ja tulipa Satellit 600:lla
kotonakin kuulluksi, esimerkiksi, muistaakseni
jotain sata...puolitoistasataa jenkkiä.
Mitä antenneja, preselekotreita ja
antennivirittimiä minulla kulloinkin oli noissa
vertailutilanteissa, en enää muista. Ainakin
Rollen (RS) tekemä MW-prselektori sekä Yaesun antenniviritin.
73, IS
.
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
[email protected]
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
[email protected]
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
