Tässä tänään esille tulleet vastaanottimet ovat kaikki
harrastelijalaitteita. Mukava olisi kuulla myös ammattikäyttöön tehtyjen
vastaanotinten käytöstä kertyneitä kokemuksia. Aika monta mallia on
ollut myös DX-kuuntelijoilla - tosin yleensä aika iäkkäinä yksilöinä
koska niiden hinta uutena olisi ollut liikaa tavalliselle
palkansaajalle. Itse olen noita viime vuosina pyrkinyt keräämään
rahapussin suomissa puitteissa. Tuuria on välillä ollut kun on hyviä
löytynyt välillä jopa ilmaiseksikin - viimeksi tänä keväänä kaksi Racal
RA.17 konetta.
Osa vastaanottimista on ominaisuuksiltaan puutteellisia nykypäivän
mittapuulla, mutta 80-luvulta alkaen löytyy jo kovia koneita, muutama on
vanhemmistakin laitteista vielä hyvin käyttökelpoinen DX-kuunteluun.
Ongelmana pitkään käytetyissä ja säilytyksessä olleissa vastaanottimissa
on luonnollinen ikääntyminen ja useimmiten niille olisi tehtävä
perusteellinen tarkastus, vaihdettava runsaasti konkkia ja tarkistettava
viritys kunnolla jotta olisivat saman tasoisia kuin uutena.
Aika monet laitteet on otettu kuuntelukäytöön "siinä kunnossa kuin ovat"
eli ei välttämättä parhaassa, mikä voi sitten puolestaan selittää sen,
että kuuntelija on pettynyt ja luulee kaikkien samantyyppisten
vastaaottimien olevan yhtä huonoja. Usein ei tämmöisessä tilanteessa ole
edes mahdollista vertailuun toisen samanlaisen kanssa.
Sain viime vuonna Watkins-Johnsonin kalustoa korkeammille taajuuksille
ja esim. 60-luvun suunnittelua edustava malli 977 on aivan käypäinen
peli FM-kuunteluun huomioiden tietysti sen, ettei siinä tietystikään
mitään RDS:ää ole. Mutta on esim kapea 60 kHz kunnollinen kidesuodin.
http://koti.mbnet.fi/~ijl/wj_977.html
Kokonaisuuteen kuuluu myös osa jossa on panoraamanäyttö ja taajuuslaskin.
http://koti.mbnet.fi/~ijl/wj_sm9304a_dro302b.html
Viime mainittu tosin kaipaa yhtä mikropiiriä, mutta muu kokonaisuus
toimii hienosti ja mikä minulle on tärkeää; työn laatu, komponentit ja
rakenne ovat huippulokkaa. Mutta niin on ollut hintakin uutena. Tuli
melkoisia kuunteluelämyksiä kun tällä vastaanottimella kuuntelin ja myös
signaalimittarit toimivat oikein kuten kunnon ammattilaitteissa on
yleensäkin tapana.
Tämä on ollut minulle myös VLF-HF-alueen laitteissa mieleistä
kyllästyneenä harrastelijavastaanottimien erilaisiin S-mittareihin, että
monissa paremman luokan vastaanottimissa voidaan signaalinvoimakkuus
lukea "oikeina arvoina" dBuV tai dBm tuon S-yksikön sijaan ja että
mittari on myös kalibroitu kuten oikeissa mittavastaanottimissakin.
Näistä vastaanottimista mitä tiedän olleen DX-kuuntelijoilla ainakin
heti tulee mieleen R390A/URR ja Telefunken E-1800 kuten myös
EKD500-sarjan laitteet. MKA:lla on ollut SRT CR-91 kuten minullakin on
ollut 10 vuotta. Viimemainittu on viimeisen säätelyni jälkeen mielestäni
aika epeli ja nyt myös tietokoneohjauksessa Hamradio Deluxe-ohjelman
välityksellä.
Racal RA.17 on epäkäytännöllinen ja vanhanaikainen ja siinä on
filtteröinti huono. Mutta sitten on uudempia malleja. Itselläni on
80-luvun RA.1792, mutta se on kyllä aika kesy budjettitoteutus vaikkakin
johonkin hommaan käyttökelpoinen varsinkin jos on preselektori eteen.
Näitä ja monia muitakin on myös muilla DX-kuuntelijoilla ollut. Saisiko
mielipiteitä laitteista?
73,s IJL
On 1.7.2013 17:07, ilkka suni wrote:
Sen verran kommentoin, Grundig Satellit 600:sta että.
"Leluhan" se tavallaan oli, ja etenkin kun laitteen aukaisi, alkoi
hirvittää. Kuitenkin, minulla oli mallit Satellit 600 sekä 650 noin 9
vuoden ajan. Rinnalla, laitteina olivat mm. Drake R-4C, modattu Icom
IC-R71E, NRD-535D, pari eri Trio 9-R59 -yksilöä, modattuja.
Satellit 600 MW-herkkyysparannuksen jälkeen mielestäni, muistini
mukaan hakkasi esimerkiksi modifioimattoman Kenwood R-300:n sekä
modifioimattoman Yaesu FRG-7000:n. Sekä Trio Viisysejä, esimerkiksi
kahdella Lapin-reissulla minulla oli Trio 9-R59 (kaksi eri laitetta),
mutta Satellit 600 veti keskiaalloilla pääasiassa paremmin. Lyhyillä,
muistan 600:n ylätaajuuksilla hakanneen jopa Icom IC-R71E:n,
esimerkiksi kotinurkissa KVOH Rancho Simi 17775 (muistaakseni taajuus
oli tuo) tuli Satellit 600:lla mutta sillä hetkellä ei Icom IC-R71E:llä.
Eihän Satelit 600 tietenkään etelän euroroiskeissa MW:llä mitenkään
pärjännyt esimerkiksi Icom IC-R71E:lle, ja SSB-laitteenahan Satellit
oli onneton. Notch toimi miten toimi. Mutta Lapin häiriöttömissä
oloissa se oli eto peli MW:llä. Viidellä Lapin-reissulla Satellit oli
minulla mukana, välillä Trio 9-R59:ien rinnalla/sijasta
ykkösradionakin. Ja tulipa Satellit 600:lla kotonakin kuulluksi,
esimerkiksi, muistaakseni jotain sata...puolitoistasataa jenkkiä.
Mitä antenneja, preselekotreita ja antennivirittimiä minulla
kulloinkin oli noissa vertailutilanteissa, en enää muista. Ainakin
Rollen (RS) tekemä MW-prselektori sekä Yaesun antenniviritin.
73, IS
.
At 15:13 1.7.2013, you wrote:
Jatkan aiheesta vielä vähän kun se antoi jonkun kumman kipinän
kirjoittaa. DX-kuuntelijat näyttävät kuten monet radioamatööritkin
myös tuijottavan helposti johonkin hetkelliseen onnistumiseen jollain
laitteella jolloin on saattanut vallita myös hyvät kelit. Mahdetaanko
sitä huomata aina, että halvalla tehty laite voi hiipua pikkuhiljaa
ja salakavalasti johtuen komponenttien arvojen muuttumisesta jne. On
tullut nähtyä mitä halvat suoraan tehtaalta ilman mitään
vanhentamisprosessia läpikäyneet kiteet ovatkin taajuudeltaan vuoden
käytön jälkeen radiossa. Esimerkkejä on vaikka millä mitalla ja syy
miksi sitten on olemassa hyvin paljon kallimpia vastaanottimia ja
miksi niitä on myös "vakavaan käyttöön" ostettu. Monet halpojen
liikennevastaanottimien ostajat ovat huomanneet jo uusina miten
paljon eroa on eri laiteyksilöiden välillä. Tietysti DX-kuuntelija
voi olla myös sellainen, että käyttäytyy kuin "markkinamiesten
unelma" - kuten nykypäivän tämän tästä kännykkäänsä vaihtavat
tekevät - että haluaakin vaihtaa radiota joka toinen vuosi. Itse en
näin käyttäydy vaan haluan radioita vaan muuten lisää. Nyt noita
liikkareita lienee vasta nelisenkymmentä..
Yleisesti ottaen laitemerkit jotka ovat tunnettuja
kulutuselektroniikan valmistajia eivät ole tunnettuja "oikeiden
liikennevastaanottimien" valmistajina. Poikkeuksia toki on esim.
Saksassa Siemens ja AEG-Telefunken. Näillä viimemainituilla on vaan
ollut aivan eri tehtaat kulutuselektroniikan ja liikenneradio-sekä
mittalaitteiden tuotantoon. Näin on ollut tärkeää niin tuotanto- ja
testauslaitteiden kuin työntekijöidenkin suhteen koska
valmistusfilosofia on kokonaan toinen ja pääsääntöisesti ovat ostavat
asiakkaat kriittisiä ja ymmärtävät itse mitä ostavat ja ymmärtävät
oikeasti laitteiden teknisiä spesifikaatioita. Esim Grundig on
tunnettu radio-ja TV-valmistaja joka on myös valmistanut kevyen
luokan mittalaitteitakin sille tasolle mikä on riittänyt radio-ja
TV-huoltoon eli alueelle jossa edullinen hinta on ollut tärkeää koska
pikkukorjaamoilla ei yksinkertaisesti olisi ollut varaa mihinkään
HP:n tai Rohde & Schwarzin tms. laitteisiin ja koska kodin
elektroniikan mittaustarpeet ovat paljon vaatimattomammat ja säädöt
voidaan tehdä suurpiirteisemmin.
Mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että koko tehtaan tuotantofilosofia
on tälle alueelle suuntautunut ja sillä on ollut hyvä markkinarako
maailmanradioille joiden ostajista suurin osa ei ole edes
DX-kuuntelijoita vaan ehkä muuten vaan lyhytaaltoja enemmän tai
vähemmän kuuntelevia. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö monikin
Satellitin malli voisi olla radiona ihan ok moneen tarpeeseen. Herkkä
ja niin edelleen.
Oma katsantokantani on tullut ilmi edellä ja kun se usein on myös
radion sisään menevä niin en valitettavasti kovasti halua näitä
muoviin perustuvia rimpuloita pahemmin rassata. Toki samanlaisia
ovat kaikki muutkin samassa radioiden sarjassa.
73,s IJL
On 1.7.2013 14:32, Ilpo J Leppänen wrote:
No noista kumpikin on leluja - en viitsi ottaa enempää kantaa
kulutuselektroniikan tuotantolinjoilta tulleisiin massatuotteisiin
kuin totean, että kun kaikessa on määräävimpänä tekijänä hinta niin
komponenttivalinnat, laitteen mekaaninen toteutus (jonka osuus oli
entisaikaan hyvin merkitävässä roolissa kustannusten suhteen) kuin
loppuviimeistely virityksineen ja testauksineen tehtiin sen mukaan
miten laite mahdollisimman halvalla saadaan ko. markkinarakoon.
Luonnollisesti jo suunnittelussa karsittiin pois ne komponentit
jotka olisivat voineet tehdä laitteesta hyvän eli kunnolliset
välitaajuussuotimet, sekottajat, suurtaajuusvahvistimet, laadukkaat
etupiirit isolla virityspiirien määrällä. Mekaanisen toteutuksen
heikkoudet tuntee jokainen joka on pyörittänyt naruvälityksellistä
radiota verrattuna hyviin rataskoneistoihin ja erillis-VFO:lla
tehtyihin radioihin...
73,s IJL
On 1.7.2013 13:35, Markku Niiranen wrote:
Noh, Selenankin taisi aikoinaan saada 1/10 osaan siihen hintaan
kuin Grundig Satellitin.
Ja saipa siten pöydälleen silti paremman MW- vastaanottimen.
Ei kai hinta ole suoraan verrannollinen laatuun.
Ei kai?
t. MNi
1. heinäkuuta 2013 13.09 Ilpo J Leppänen <i...@iki.fi
<mailto:i...@iki.fi>> kirjoitti:
Minulla lopahti jo vuosia sitten kiinnostus
radioamatöörihommiin kun mopperadioita oli tarpeeksi tullut
modattua. Koskaan ei liikennöinti kiinnostanutkaan. Joten en
noihin purkkeihin ota kantaa. Todennäköisesti leluja kuten
kaikki jotka eivät vähintään tonneja maksa on yleinen
mielipiteeni - josta ei kenenkään tarvitse välittää....
73,s IJL
On 1.7.2013 8:45, Kari Tuominen wrote:
Heh raatihan on ankaralla päällä. Tälläinenkin olisi
hamikavereille tulossa...
http://ecom.eladit.com/FDM-DUO-1/en
titi tataa tauti kaataa
KTU
http://www.commradio.com/cr-1-communications-receiver/
Erikoinen radio, harmi ettei ole tietsikka ohjausta.
KTU
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com <mailto:DX@hard-core-dx.com>
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be
copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the
Design Science License
published by Michael Stutz at
http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com <mailto:DX@hard-core-dx.com>
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied,
distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design
Science License
published by Michael Stutz at
http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com <mailto:DX@hard-core-dx.com>
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied,
distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design
Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com <mailto:DX@hard-core-dx.com>
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at
http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com <mailto:DX@hard-core-dx.com>
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at
http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science
License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
___________________________________________________________________________________
DX mailing list
DX@hard-core-dx.com
http://montreal.kotalampi.com/mailman/listinfo/dx
_______________________________________________
THE INFORMATION IN THIS ARTICLE IS FREE. It may be copied, distributed
and/or modified under the conditions set down in the Design Science License
published by Michael Stutz at http://www.gnu.org/licenses/dsl.html
